Liikennejärjestelmätyö on pitkäjänteistä yhteistyötä

Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritelty maakunnan, sen elinkeinoelämän ja asukkaiden tulevaisuuden kannalta keskeiset kehittämistarpeet, joiden toteutumista edistetään valtion, kuntien ja sidosryhmien yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman lähtökohtia ovat maakunnan ja sen seutukuntien erityispiirteiden ja tarpeiden tunnistaminen sekä liikennejärjestelmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteen päästöjen vähentämistä, sekä kestävän ja turvallisen liikenteen edistämistä koskevien tavoitteiden edistäminen. Suunnitelma keskittyy maakuntatason teemoihin ja toimenpiteisiin.

Suunnitelman tavoite on yhdessä Varsinais-Suomen maakuntastrategian ja maakuntakaavoituksen kanssa edistää hyvää saavutettavuutta, asukkaiden sujuvaa arkea, kestävää liikennejärjestelmän ja aluerakenteen vahvistamista sekä maakunnan erityispiirteiden tunnistamista.

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma tarkentaa Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaa.

Suunnitelma edistää seudun liikennejärjestelmän toimivuutta, arjen toimintojen sujuvuutta, liikenteen päästöjen vähentämistä sekä kestävän ja turvallisen liikenteen edistämistä. Suunnitelmassa on määritelty kaupunkiseudun elinkeinoelämän tarpeiden ja asukkaiden arjen sujuvuuden kannalta keskeisiä kehittämistarpeita, joiden toteutumista edistetään jatkuvalla liikennejärjestelmätyöllä sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella (MAL-sopimus).

Varsinais-Suomen liitto vie tavoitteita eteenpäin Turun seudun jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, Väyläviraston, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen sekä Turun seudun kuntien kanssa.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus (MAL-sopimus) on Turun kaupunkiseudun 13 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan perustuva sopimus seudun kehittämisestä. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa kuntien keskinäistä yhteistyötä ja suunnitteluyhteistyön jatkuvuutta, kumppanuutta seudun kuntien ja valtion välillä sekä osapuolten yhteistä sitoutumista seudun kehittämistä koskeviin tavoitteisiin ja niiden edellyttämiin toimenpiteisiin.

Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudullisesti monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle, turvalliselle liikenteelle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle. Tavoitteena on edistää vähähiilistä ja kestävää yhdyskuntarakennetta sekä mahdollistaa sujuva arki, työmarkkinoiden toimivuus ja elinkeinoelämän elinvoimaisuus. Tavoitteena on myös torjua segregaatiota ja asunnottomuutta sekä edistää asuinalueiden monimuotoisuutta.

Sopimuksessa määritellään Turun seudun 12 vuoden kehityspolku ja tavoitetila vuodelle 2030+ maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden osalta. Tässä sopimuksessa määritellään keskeisimmät, vaikuttavimmat ja kuntien keskinäistä ja valtion yhteistyötä edellyttävät toimenpiteet vuosille 2020–2023.

Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032 (Liikenne 12). Laatuaan ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. Siinä esitetään mm. liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet ja visioidaan liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050 asti Suunnitelma sisältää 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman. Suunnitelma laaditaan jatkossa neljän vuoden välein, aina 12 vuodeksi kerrallaan. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö.

Etelä-Suomen liikennestrategia on päivitetty toukokuussa 2024. Varsinais-Suomen, Päijät-Hämeen, Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntien liitoilla on ollut yhdessä laadittu Etelä-Suomen liikennestrategia vuodesta 2020 alkaen. Liikennestrategia on nyt päivitetty valtakunnallisen liikennejärjestelmän Liikenne 12 valmistelun tarpeisiin neljän maakunnan liiton yhteisenä virkatyönä. Strategiassa kuvataan neljän maakunnan yhteinen tavoitetila aluerakenteelle ja liikennejärjestelmälle sekä niiden kehittämistarpeet.

Strategiset painopisteet pysyivät päivityksen yhteydessä alkuperäisen strategian mukaisina ja ne koskevat ilmastonmuutoksen hillintää, kansainvälisten yhteyksien kehittämistä, olemassa olevan väyläverkon hyödyntämistä ja uusien liikenneinvestointien ohjaamista kestävä maankäyttö huomioiden. Lisäksi on tunnistettu tarve edistää pitkällä aikavälillä toteuttavien väylähankkeiden ohella myös nopeasti toteutettavia pieniä parannustoimenpiteitä sekä hyödyntää EU-rahoitus TEN-T-ydinverkon kehittämisen kohteissa. Edellä mainittujen lisäksi päivityksessä tunnistetaan kasvanut tarve kiinnittää huomiota huoltovarmuuteen sekä kokonaisturvallisuuden ja vihreän siirtymän kehittämistarpeisiin.