Kestävän energiahuollon tulevaisuus Varsinais-Suomessa

Selvityksessä kuvataan teollisen aurinkovoiman hallinnollista ja taloudellista toimintaympäristöä, sen ympäristövaikutuksia sekä kriteerejä sen sijoittamiselle. Näkökulmat sijoittamiseen on ryhmitelty suotuisiin, rajaaviin ja ristiriitaisiin tekijöihin niin kutsutuksi monikriteeristöksi. Suotuisia tekijöitä ovat esimerkiksi sähkölinjojen, -asemien ja tiestön läheisyys. Sijoittumista rajaavat puolestaan luonto- ja kulttuuriarvot sekä asutus. Lisäksi tarkasteltiin ristiriitaisia, monisyisiä tekijöitä, jotka saattavat puoltaa tai kyseenalaistaa sijoittamista kun hanketapauksia ja niiden erityisiä ominaisuuksia tutkitaan tarkemmin. Monisärmäisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistuotanto muun energiantuotannon kanssa samalla alueella tai erityyppisille peltomaille sijoittaminen. Eri tekijät ryhmiteltiin suositeltavaksi monikriteeristöksi sijoittamiselle. Kriteeristön perusteella tehtiin vyöhykkeiset paikkatietoerittelyt maakunnan tasolla. Teollisen aurinkovoiman ympäristövaikutukset arvioitiin EU:n taksonomiaan pohjautuvan Ei merkittävää haittaa  -periaatteen jäsennyksellä, mikä on selvityssarjalle saadun ympäristöministeriön rahoituksen ehtona.   

Osaselvitys teollisen aurinkovoiman sijoittumisesta Varsinais-Suomessa valmistui toukokuussa 2024. Selvitys on julkaistu pdf-raporttina. Lisäksi paikkatietoerittelyjen teemakartoista on julkaistu erillinen karttapalvelu, jossa niihin voi tutustua tarkemmin. Raportti ja kartat ovat luonteeltaan tiedollisia esiselvityksiä maakuntakaavaprosessin taustoitukseksi. Taustaselvitykset eivät ole oikeusvaikutteisia kaava-asiakirjoja. Laadittu monikriteeristö on luonteeltaan Varsinais-Suomen liiton suositus. Kunnat ja muut osalliset voivat soveltaa kriteeristöä, kun työstävät hankekohtaisia ratkaisuja tarkempien lähtötietojen perusteella.  

Tutustu osaselvitykseen:

Maatuulivoiman sijoittumisen mahdollisuuksia Varsinais-Suomessa tutkittiin uudestaan, sillä voimaloiden koot ja tehokkuudet ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samalla myös niiden tilatarpeet ja vaikutukset ovat lisääntyneet. Toisaalta taas hallinnollinen ohjaus on tiivistynyt esimerkiksi ulkomelun kannalta. Varsinais-Suomen voimassa oleva tuulivoimavaihemaakuntakaava hyväksyttiin vuonna 2014, ja sen taustaselvitykset tehtiin 2010-luvun alussa.

Maatuulivoiman päivitysselvitys Varsinais-Suomessa 2025 aloitettiin kuvaamalla tuulivoimaloiden nykytilannetta ja vaikutuksia niiden tilatarpeiden, toimintaympäristön sekä Varsinais-Suomessa vähäisen toteutumisen kannoilta.  Selvityksen varsinaisessa analyysiosassa soveltuvia sijainteja etsittiin kolmessa vaiheessa: ensin päivitettiin lainsäädännöstä ja muusta suunnitteluohjauksesta johtuvat rajaukset suhteessa ihmiseen, luontoarvoihin, kulttuuriperintöön sekä kriittiseen infraan ja puolustukseen. Näiden kriteereiden perusteella tehtiin sijaintipohjainen poissulkuanalyysi. Tulosalueiksi saatiin yhteensä 30 vähintään yhden neliökilometrin kokoista mahdollisesti soveltuvaa aluetta. Toisessa erittelyvaiheessa konsultti FCG arvioi näiden alueiden soveltuvuutta seudullisina ryhminä ja maisemapainotteisesti. Kolmannessa lisätarkastelujen vaiheessa eriteltiin vielä suurimpien, mahdollisesti maakunnallisesti merkittävien alueiden vaikutuksia luonto- ja virkistysarvoihin.

Selvitysvaiheiden perusteella ehdotetaan, että jatkossa vaihemaakuntakaavan merkittäisiin yksi maakunnallisesti merkittävä tuulivoimaloiden alue sekä kolme pienempää tuulivoimaloiden kohdetta. Nämä kaikki ovat merkintöinä myös nykyisessä maakuntakaavassa, ja niille on tuulivoimapuistoja jo vireillä tai toiminnassa. Lisäksi yksi mahdollinen uusi kohde vaatii lisäselvityksiä.  Muut vanhat tuulivoiman merkinnät ehdotetaan poistettaviksi (yht. 17 aluetta, 12 kohdetta ja 1 selvitysalue), koska ne eivät valitettavasti täytä enää ajantasaisia kriteerejä soveltuville sijainneille.

Selvitykset taustoittavat maakuntakaavatyötä tiedollisesti, ja niitä tehdään lakisääteisesti. Ne eivät kuitenkaan ole varsinaisia juridisia kaava-asiakirjoja, vaan tuottavat perusteltuja ehdotuksia maakuntakaavatyön monivuotiseen prosessiin. Tämä selvitys taustoittaa erityisesti vireillä olevaa Varsinais-Suomen vesien ja voimien vaihemaakuntakaavaa.

Sähkön siirtoyhteyksien merkitys on kasvanut nopeasti viime vuosina. Teollisuus sähköistyy ja myös lämmöntuotannossa siirrytään polttoprosesseista erilaisiin sähköön kytkeytyviin ympäristölämmön ja varastoimisen ratkaisuihin. Sähköautojen lataaminen tuo oman lisänsä etenkin huipputehojen tarpeeseen halvimpina tunteina. Alueellisesti haasteena on se, että sähkön tuotanto keskittyy yhä voimakkaammin länsirannikolle ja pohjoiseen, siinä missä sähkön kulutuskeskukset ovat Etelä-Suomessa. Sähkön siirtoyhteyksien haasteet koskettavatkin koko maata paraikaa.

Varsinais-Suomen maakuntakaavan sähkön suurjännitelinjojen merkinnät päivitettiin viimeksi luonnonarvojen ja -varojen maakuntakaavaan 2021. Ne ovat pääosin ajan tasalla. Silti myös mahdolliset päivitystarpeet haluttiin tunnistaa energia-alan nopean kehittymisen vuoksi.  Varsinais-Suomessa toimivilta verkkoyhtiöiltä pyydettiin huomioita päivitystarpeista pidemmälle tulevaisuuteen. Joitakin nykymerkintöjä täydentäviä palautehuomioita saatiin etenkin alustavista yhteystarpeista etelä-pohjoissuunnissa.

Vedyn kansalliset siirtoyhteydet

Gasgrid Finland oy on suunnitellut kansallista vedyn siirtoverkkoa keväästä 2024 alkaen. Suunnittelussa alkoi ympäristövaikutusten arvioimisen vaihe kesällä 2025, ja kansallisen vetyverkon linjaus onkin pääosin hahmottunut, joskin joitakin muutoksia voi vielä tulla yva-prosessin myötä. Varsinais-Suomea vetyverkko halkoo kahdessa suunnassa: Naantalista koilliseen ja toisaalta Loimaalta Salon kautta kaakkoon. Loimaalle muodostuu vetyverkon risteys. Vedyn kansallinen siirtoverkko tulee merkitä uutena myös Varsinais-Suomen maakuntakaavaan. Se ei ole ristiriidassa maakuntakaavan muiden maankäytön merkintöjen kanssa. Osaselvityksessä kuvataan myös vedyn ominaisuuksia, vetytaloutta ja maankäytön ehtoja, koska juuri vihreän vedyn laajempi hyödyntäminen ja jatkojalostaminen kehittyy uutena asiana.

Nousevat energiateknologiat

Sähkön ja lämmön tuotannossa ja varastoimisessa on myös paljon uusia, yleistyviä teknologisia ratkaisuja. Niiden mittakaavat ovat useimmiten lähempänä kuntakaavojen, hankesuunnittelun ja luvituksen tasoja. Nousevat energiateknologiat haluttiin silti myös tunnista osana selvityssarjaa, ja niistä tilattiin oma, erillinen liitteensä Ramboll oy:ltä. Vahvistuvina teknologioina käsiteltiin ympäristölämmön eri muotoja, sähkön ja lämmön varastoja, modulaarista pienydinvoimaa sekä vetyä ja synteettisiä polttoaineita. Liitteen hanketyyppikorteissa kuvataan niiden pääpiirteet sekä edellytykset maankäytölle ja mahdolliset kytkökset maakuntakaavoitukseen. Päivitettäviä merkintätarpeita juuri maakuntakaavan tasolle ei kuitenkaan tunnistettu.

Sarjan viimeisessä yhteenveto-osassa tulkitaan selvityssarjaa kokonaisuutena. Yhteenvedossa täsmennetään näkökulmia sekä suosituksia merkinnöistä ja määräyksistä varsinaiseen maakuntakaavatyöhön osaselvitysten perusteella. Tulkintaa pohjustetaan energiajärjestelmän tilannekuvauksella toimintaympäristönä, sillä energia-aiheet ovat maakuntakaavoitusta huomattavasti laajempi virta; kaavoitus kytkeytyy energiamurrokseen yhtenä osatekijänä. Yhteenvedossa kerrataan osaselvitysten olennaisimmat tulokset ja niistä tehdyt tulkinnat maankäytön suunnittelun kokonaisuuden kannalta.