Merialue­suunnittelu

Merialuesuunnittelu tukee merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista.

Merialuesuunnittelussa tarkastellaan eri käyttömuotojen tarpeita ja sovitetaan niitä yhteen. Tarkasteltavia aloja ovat energiantuotanto, meriliikenne, meriteollisuus, kalastus ja vesiviljely, matkailu ja virkistys, sinisen bioteknologia ja kaivannaiset. Tarkastelussa on myös merellinen kulttuuriperintö sekä meriympäristön ja -luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Maanpuolustuksen tarpeet otetaan suunnittelussa huomioon.

Suomen ensimmäinen, aluevedet ja talousvyöhykkeen kattava, maankäyttö- ja rakennuslain mukainen Suomen merialuesuunnitelma 2030 valmistui loppuvuonna 2020, jolloin se myös hyväksyttiin rannikon maakuntien liittojen valtuustoissa.

Merialuesuunnitelma on laadittu rannikon maakuntien liittojen toimesta laajassa ja hyvähenkisessä yhteistyössä ympäristöministeriön, Ahvenanmaan ja merellisten asiantuntijoiden, viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Suunnitelma on valmisteltu kolmessa osassa ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. Laaditut kolme merialuesuunnitelmaa muodostavat yhden kokonaisuuden, Suomen merialuesuunnitelman.

Suunnittelualueet ja niistä vastaavat maakuntien liitot

Suomenlahti: Kymenlaakson ja Uudenmaan liitot
Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa: Varsinais-Suomen liitto ja Satakuntaliitto
Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri: Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liitot

Suomen ensimmäinen merialuesuunnittelukierros on ollut käynnissä vuosina 2017–2021. Toinen suunnittelukierros toteutuu vuosina 2022–2027.

Digitaalinen Suomen merialuesuunnitelma 2030

Merialuesuunnittelun sivusto

Kansainväliset EU-hankkeet

Merialuesuunnittelussa tehdään kansainvälistä yhteistyötä useissa EU-hankkeissa. Hankkeet tukevat tiedonvaihtoa asiantuntijoiden välillä ja hyvien yhteisten käytäntöjen muodostumista. Tunnistetut hyvät käytännöt ja toimintamallit viedään soveltaen osaksi Suomen merialuesuunnitteluprosessia.

eMSP NBSR

eMSP NBSR-hanke luo vuoropuhelua Itämeren ja Pohjanmeren merialuesuunnittelun asiantuntijoiden välille hyvien toimintamallien tunnistamiseksi ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi. Samalla hankkeessa kehitetään Community of Practice -foorumia, jossa keskeisiä teemoja, kuten kestävää sinistä taloutta ja ekosysteemipohjaista lähestymistapaa käsitellään yhdessä oppien. Ilmastonmuutoksen tuomat haasteet ja EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet kulkevat hankkeen keskiössä jokaisella osa-alueella.

eMSP NBSR

Baltic Sea2Land 2023 – 2025

Maan ja rannikon monimutkainen vuorovaikutus sekä viranomaisten päällekkäiset toimivaltuudet vaativat monitasoista johtamista erilaisten tarpeiden yhteensovittamiseksi, jotta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet saavutetaan. Baltic Sea2Land hankkeessa tuotetaan työkalu päättäjille ja sidosryhmille, jonka tarkoituksena on helpottaa päätöksentekoa rannikkoalueiden kestävän käytön suhteen.

BalticSea2Land

MSP-GREEN 2022–2024

MSP-GREEN yhdistää ensimmäisenä hankkeena kaikki EU:n merialueet tarkastelemaan miten partnerimaiden merialuesuunnitelmissa toteutuu EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Hanke tunnistaa parhaita käytäntöjä, edistää uusia toimenpiteitä ja luo suosituksia tavoitteiden entistä määrätietoisemmalle edistämiselle tulevaisuudessa.

MSP-GREEN