Siirry sisältöön
Haku
We make transition! -hankkeen ja rahoitusohjelman logo: We make transition! Resilient economies and communities. Interreg Baltic Sea Region. Co-funded by the European Union.

We make transition! – Towards sustainable and resilient societies through empowered civil society and collaborative innovation -hankkeessa tuotiin yhdistykset, asukkaat ja kunnan työntekijät yhteen pohtimaan ratkaisuja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden haasteisiin.

Hankkeen tavoitteena oli vauhdittaa reiluja paikallisia kestävyysmurroksia sekä vahvistaa ja auttaa tunnistamaan erilaisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden rooli ja arvo kestävyystyössä.

Mitä tehtiin?

Hankkeessa tuettiin paikallisten kestävyysmurrosten edistäjien verkostojen ja yhteisen toiminnan syntymistä, tehtiin kansainvälistä tulevaisuusvisiotyötä sekä tuotettiin tietoa ja materiaaleja kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteisen kestävyystyön tueksi.

Toteutuksen aikana järjestettiin kaksi pitkäjänteistä pilottiprosessia, joissa sovellettiin murrosareena-menetelmää kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kestävyysyhteistyön tiivistämiseen. Murrosareena on tutkimukseen pohjaten kehitetty menetelmä systeemisten kestävyysmurrosten vauhdittamiseen.

Pilottiprosessit toteutettiin Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa. Kemiönsaaressa aiheena oli kestävän tulevaisuuden rakentaminen nuorille ja nuorten kanssa. Uudessakaupungissa keskityttiin asukaslähtöiseen luonnon monimuotoisuuden edistämiseen sekä sitä tukevien yhteistyötapojen luomiseen. Osana kumpaakin pilottiprosessia paikkakunnilla toteutettiin yhdessä ideoituja ja eri toimijoiden yhdessä järjestämiä kestävyyskokeiluja. Kokeilujen avulla konkreettisesti aloitettiin niitä reilua paikallista muutosta edistäviä toimenpiteitä, joita prosessin työpajoissa oli suunniteltu.

Hankkeen avulla luotiin tilaa eri äänien kuulumiselle, ihmisten yhteen tulemiselle ja yhteistyölle sekä paikkakuntien ja niiden kansalaistoimijoiden itsensä näköiselle kestävyystyölle. Lisäksi toiminta lisäsi ymmärrystä kansalaisyhteiskunnan arvosta ja roolista kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa. Hankkeessa myös tuotettiin julkaisu kuntien ja kansalaistoimijoiden kestävyysyhteistyön ja vahvan muutostoimijuuden esimerkkitapauksista.

Molemmilta pilottipaikkakunnilta osallistuttiin hankkeessa järjestettyyn koko Itämeren alueen (Baltic Sea Region) yhteiseen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden tulevaisuustyöhön. Kansainvälinen yhteistyö tuki edelläkävijöiden verkostoitumista ja tuotti alueen kansalaistoimijoiden yhteisen kestävän tulevaisuuden vision.

Pilottitoteutusten opit koottiin kaikkien Varsinais-Suomen kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden käyttöön. Hanke tarjosi aiheesta kiinnostuneille sparrausta työkalujen hyödyntämiseksi. Sparraustoimenpiteinä järjestettiin tapaamisia halukkaiden kuntaedustajien kanssa sekä kaksi työpajasarjaa: yksi Raision luonto- ja ilmasto-ohjelmatyön tueksi ja yksi Ruissalon asukasaktiivien kestävyystoimijuuden sekä kuntayhteistyön tueksi.

Hankkeen aikana kehitetyt osallistavan ja systeemisen kestävyystyön työkalut ja materiaalit ovat avoimesti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä. Löydät ne tämän sivun alasvetovalikosta, Varsinais-Suomen liiton Aineistopankista sekä Valonian verkkosivuilta.

Hanketta osarahoitti Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 3,3 miljoonaa euroa, josta EU:n osarahoituksen osuus on 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutusaika oli 1.1.2023–31.12.2025.

Kestävyysmurros tehdään yhdessä!  

Materiaalit-osiosta löydät hankkeessa syntyneet materiaalit.

Kehittämistyön tuotokset

Hankkeen julkaisut tarjoavat kunnille, järjestöille, yhdistyksille, asukkaille ja yrityksille työkaluja ja tukea paikallisten kestävyysmurrosten yhteiskehittämiseen.

Näin sovellat murrosareenaa – ohje toteutukseen vaihe vaiheelta

Vaihe vaiheelta -ohje neuvoo murrosareena-menetelmää soveltavan yhteiskehittämisprosessin suunnittelussa alusta loppuun. Siinä kuvataan prosessin eri vaiheet ja annetaan käytännön esimerkkejä siitä, miten ne voi toteuttaa. Ohjeen lopussa prosessin järjestämisen ja osallistumisen polut kuvataan tiivistetysti taulukkona. Ohje on kirjoitettu etenkin kuntaorganisaatioiden ilmasto-, luonto- ja osallisuustyötä tekevien henkilöiden työn tueksi. Ohjeita voi soveltaa kokonaisena prosessina tai poimimalla prosessista sopivia tehtäviä tai periaatteita.

Esimerkkikooste kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kestävyysyhteistyön tavoista

Kuntien ja kansalaistoimijoiden kestävyysyhteistyö – 12 esimerkkiä muutoksen edistämisestä -julkaisussa esitellään kuntien ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kestävyysyhteistyön esimerkkejä. Ne havainnollistavat erilaisia yhteistyön tapoja sekä asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, säätiöiden ja yhteiskunnallista hyvää rakentavien yritysten roolia aktiivisessa kestävyysmurrosten edistämisessä. Käytä julkaisua inspiraationa, kun pohdit, minkälaista kestävyysyhteistyötä omalla paikkakunnallasi voitaisiin tavoitella.

Koko hankkeen loppujulkaisu

Opas osallistavan murrosareena-menetelmän soveltamiseen kuntien kansalaisyhteiskunnan ja pienten yritysten yhteistyön edistämiseksi kestävyystyössä on koko kansainvälisen projektin loppuraportin lyhennetty suomenkielinen versio. Siinä kuvataan projektin tekemän työn lähtökohdat ja tavat sekä esitellään projektin puitteissa Suomessa toteutetut murrosareenat. Lyhennetty versio on saatavilla myös ruotsiksi.

Loppujulkaisun englanninkielinen versio Practical use of the Transition Arena method to enhance cooperation between local authorities, civil society and business actors toward sustainability sisältää kaikki projektissa toteutetut murrosareenat Suomen lisäksi Virosta, Latviasta, Puolasta, Saksasta ja Norjasta.

Miten paikallisviranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kestävyysyhteistyötä voidaan parantaa? Kansainvälinen puuteanalyysi hankkeen fokusryhmäkeskustelujen perusteella. Julkaisu on englanninkielinen.

Itämeren alueen kestävyysvisio. Visio on kaikilta hankkeen toteutusalueilta mukaan kutsuttujen, kansalaisyhteiskuntaa edustavien muutosagenttien yhteinen tulevaisuusvisio. Visiota saa hyödyntää inspiraatiomateriaalina. Julkaisu on englanninkielinen.

Esimerkkejä Itämeren alueen erilaisista kestävyyttä edistävistä kansalaistoimijoista. Julkaisu on englanninkielinen.

Pilottiprosessien tuotokset

Kummastakin murrosareenapilotista syntyi lopputuotoksena murrosagenda: tulevaisuuden ja kestävyysmurroksen visio, joka toimii työpajaprosessin aloittaman työn suunnannäyttäjänä. Agendojen julkaisun jälkeen työ pilottipaikkakunnilla jatkuu niiden toteuttamiseksi. Kunta ja kiinnostuneet kansalaistoimijat tekevät yhteistyötä työpajoissa ideoitujen konkreettisten kestävyyskokeilujen parissa.

Katso myös tapahtumavideo Kemiönsaaren ja Uudenkaupungin murrosareenatyöpajoista: Varsinais-Suomen murrosareenat Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa – We make transition!.

Webinaaritallenteet

Hanke järjesti keväällä 2023 kolme webinaaria, joiden tallenteet ovat katsottavissa englanniksi Youtubessa.

– 1. webinaari 25. huhtikuuta 2023: Kansalaisyhteiskunnan rooli kestävyysmurroksessa

– 2. webinaari 9. toukokuuta 2023: Murrosareena osallistavan hallinnon ja kestävyysmurroksen työkaluna

– 3. webinaari 25. toukokuuta 2023: Vaihtoehtoisten talousmallien käyttäminen hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa

Tietoa hankkeesta

– Hankkeen nettisivu Itämeren alueen Interreg-ohjelman sivuilla: Towards sustainable and resilient societies through empowered civil society and collaborative innovation – Interreg Baltic Sea Region (interreg-baltic.eu)

– Derk Loorbachin haastattelu hankkeen kick off -seminaarissa maaliskuussa 2023: We make transition: Derk Loorbach – Creating an eco-socially sustainable world – YouTube.

Kemiönsaaressa hankkeen toiminnassa käsiteltiin sitä, miten kansalaistoimijat ja kunta voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kestävää Kemiönsaarta nuorille ja nuorten kanssa. Murrosareenalla tuettiin kunnan ilmasto- ja luontotyötä, yhdistyskoordinointia sekä nuorisovaltuuston toiminnan kehittämistä. Aktiiviseen yhteiskehittämiseen osallistui noin 30 asukasta, yhdistystoimijaa ja kunnan työntekijää. Yhteiskehittämisen prosessiin sisältyivät 2 fokusryhmähaastattelua, 4 murrosareenatyöpajaa, 3 murrosagenda-iltateetuokiota sekä 5 toteutettua kestävyyskokeilua.

Katso tapahtumavideo Kemiönsaaren ja Uudenkaupungin murrosareenatyöpajoista: Varsinais-Suomen murrosareenat Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa – We make transition!.

Kemiönsaaressa toteutetut kestävyyskokeilut:

– Nuorisovaltuuston ja kansalaistoimijoiden yhteinen joukkoliikennealoite, jonka myötä kunta toteutti asukaskyselyn joukkoliikenteen kehittämistarpeista sekä kehittämistoimenpiteitä kyselyn vastausten perusteella. 

– Lisää kasviproteiineja lautaselle -maistatuskojut Seniorimessuilla ja 700-vuotisjuhlilla 

– Murrosagendan aiheiden käsittely Taalintehtaan tulevaisuusfestivaali -tapahtumapäivässä 

– Jakamistalous kylissä -idean eteneminen hankehakemukseen 

– Murrosagendan siirtyminen uuden kansalaistoimijat ja nuoret yhteen tuovat Meet Our Youth -tapaamiskonseptin taustadokumentiksi. 

Menneet tapahtumat:

3.5.2023 ryhmäkeskustelu Villa Landessa: nuoret ja kestävä elämä, 11.5.2023 ryhmäkeskustelu Kasnäsissä: kestävä yrittäjyys ja työ saaristossa, 16.9.2023 esittelypiste yhdistysten Syysstartissa Villa Landessa, kestävyyskeskustelu nuorisoparlamentissa 27.9.2023, 29.9.2023 keskusteluilta kylien roolista kestävyydessä yhteistyössä Varsinais-Suomen Kylien ja Degerdalin kyläyhdistyksen kanssa, marraskuussa 2023 paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisiin kestävyysvisiotyöpajoihin, paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisen kestävyysvisiotyön kasvokkaiseen tapaamiseen Gdyniassa 14.-15.2.2024; Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari -murrosareenatyöpajat 6.3., 20.3., 3.4. ja 3.6.; työpajojen tuotosten esittelyä Syysstartissa 24.8., suljettuja jatkotilaisuuksia työpajoista syntyneiden toimenpiteiden edistämiseksi; Keskusteluilta yhteisöistä ja hiilineutraaliudesta Kulturhus Björkbodassa yhteistyössä asukasryhmä 80 % Grupp:n kanssa 19.11.; työpajatuotosten esittelyä kutsutusti yhdistysten kokouksissa; paikallisen muutosagentin osallistuminen hankekokoukseen Trondheimissa 13.-14.11.2024; Taalintehtaan tulevaisuusfestivaali tammikuussa 2025; kasvisruokamaistatuskoju 700-vuotisjuhlassa kesällä 2025; kestävyyskokeilujen toteutukseen liittyneitä sidosryhmätapaamisia vuonna 2025.

Lisätietoja: 

hyvinvointijohtaja Bo-Eric Ahlgren, Kemiönsaaren kunta (etunimi.sukunimi@kimitoon.fi)

Uudessakaupungissa yhteiskehittämisellä etsittiin vastausta siihen, miten asukkaat ja kunta voivat yhdessä lisätä pihojen, lähiluonnon ja hoidettujen viheralueiden monimuotoisuutta Uudessakaupungissa. Murrosareenalla tuettiin kaupungin ilmasto-ohjelman laatimista, sekä käytännönläheisen luonnon monimuotoisuuden edistämisen yhteistyön syntymistä kaupungin, asukkaiden ja yhdistysten välille.

Kehittäminen sisälsi taustakartoituksen, murrosareenatyöpajat sekä niiden jälkeen käynnistetyn verkoston toimintaa: aihetta ja toimijoita yhteen kokoavan Lumofoorumi-tapahtuman sekä pienempiä, tiedonjakoon ja vertaisuuteen keskittyviä Lumokahvit-tapaamisia. Tärkeänä toimenpiteenä edistettiin ymmärrystä ja koko paikkakunnan tietoisuutta luonnon monimuotoisuutta lisäävistä pihoista ja toimista mm. teettämällä lumopihakylttejä ja biodiversiteettitietoa sisältävät kausikalenterit.

Verkosto eli ”Lumorinki” jatkaa toimintaa paikkakunnalla kaupungin ja kaikkein aiheesta kiinnostuneiden tasavertaisena ja omaehtoiseen tekemiseen kannustavana yhteistyöalustana.

Katso tapahtumavideo Kemiönsaaren ja Uudenkaupungin murrosareenatyöpajoista: Varsinais-Suomen murrosareenat Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa – We make transition!.

Uudessakaupungissa toteutetut kestävyyskokeilut:

Lumorinki-verkoston perustaminen Uuteenkaupunkiin. Verkoston vuorovaikutus tapahtuu Facebook-ryhmässä. 

– Lumopihakyltit luonnon monimuotoisuuden huomiointiin kannustamiseksi ja siitä viestimiseksi 

– Avointen Lumokahvit-tapahtumien sekä Lumofoorumin järjestäminen 

– Rantakadun tontin raivaus ja niityttämismahdollisuuden selvittäminen sekä talkookutsut 

– Kausikalenteri luonnon monimuotoisuudesta tiedottamiseen 

Menneet tapahtumat:

15.5.2023 ryhmäkeskustelu Kulttuurikeskus Crusellissa: luonnon monimuotoisuus, 8.6.2023 ryhmäkeskustelu Demotilassa: vastuullinen kuluttaminen, 31.10.2023 avoin kestävyyskeskusteluilta yhdistystoimijoille, marraskuussa 2023 paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisiin kestävyysvisiotyöpajoihin, paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisen kestävyysvisiotyön kasvokkaiseen tapaamiseen Gdyniassa 14.-15.2.2024, Uudenkaupungin oma neliosainen murrosareena-työpajasarja keväällä 2024: 23.4., 7.5., 21.5. ja 12.6; Uudenkaupungin Lumofoorumi 2024 -tilaisuus 23.9.2024; Avoimen Lumorinki-Facebook-ryhmän perustaminen; työpajatuotosten toteuttamista koordinoivan murrostiimin perustaminen; kaupungin edustajan osallistuminen hankekokoukseen Trondheimissa 13.-14.11.2024; Lumokahvit Wintterissä 26.2.2025; Lumokahvit Wintterissä 15.4.2025; Lumokahvit Wintterissä 16.9.2025.

Lisätietoja: 

uki.fi/lumo

suunnittelija Sonja Stenman, Uudenkaupungin kaupunki (etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi)

Hankkeeseen osallistuneiden kuntien, asukkaiden, yhdistysten, yrittäjien ja alueellisten toimijoiden yhteisen panoksen avulla toteutettiin hankkeen aikana Varsinais-Suomessa…

4 työpajasarjaa

– Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari, kevät 2024

– Minun lähiluontoni, Uusikaupunki, kevät 2024

– Uudistuva keskusta kestävän arjen ympäristönä, Raisio, kevät 2025

– Ruissalo 2030 – liikennevisio, Turku, syksy 2025

Yhteensä 27 julkista tilaisuutta

– 5 ryhmäkeskustelutilaisuutta taustakartoituksena

– 4 murrosareenatyöpajaa Kemiönsaaressa

– 3 murrosagenda-iltateetuokiota Kemiönsaaressa

– 4 murrosareenatyöpajaa Uudessakaupungissa

– 3 Lumokahvit Uudessakaupungissa

– 1 Lumofoorumi Uudessakaupungissa

– 3 työpajaa Raisiossa

– 2 työpajaa Turussa

– 2 alueellista webinaaria

sekä lukuisia murrostiimien suunnittelukokouksia ennen ja jälkeen työpajasarjojen ja erilaisia alueellisia ja paikallisia esittelytilaisuuksia sekä kahdenvälisiä tapaamisia yhdistysten ja kuntien kanssa.

1 kansainväliseen Itämeren alueen tulevaisuusvisioprosessiin osallistuminen, osallistujina kultakin toteutusalueelta valitut kuntien ja kansalaistoimijoiden muutosagentit

6 kansainvälisen hankekonsortion tapaamista, jossa myös kuntaedustajat pääsivät verkostoitumaan Itämeren alueen kestävyystyötä tekevien

2 murrosagendaa paikallisen kestävyysyhteistyön suunnannäyttäjiksi (ks. Työkalut ja materiaalit -valikko)

10 toteutunutta kestävyyskokeilua

6 alueellista ja koko hankkeen yhteistä julkaisua, jotka jäävät avoimesti kenen tahansa käyttöön (ks. Työkalut ja materiaalit -valikko)

1 istutettu puu Uudenkaupungin Myllymäen puistoon

Yhteensä noin 175 asukasta, yhdistystoimijaa, järjestötoimijaa, yrittäjää ja kuntien työntekijää osallistui hankkeen avulla toteutettuun kestävyysratkaisujen yhteiskehittämiseen Varsinais-Suomessa ja lukuisat muut kuulivat ja keskustelivat paikallisten kestävyysmurrosten vauhdittamisen keinoista hankkeen paikallisissa, alueellisissa ja kansainvälisissä esittelyissä ja tilaisuuksissa.

Hankkeen partnerit: Suomen Itämeri-insituutti (Lead partner), Pirkanmaan liitto (Suomi), Uudenmaan liitto (Suomi), Varsinais-Suomen liitto (Suomi), DD StratLab (Viro), Social Innovation Centre (Latvia), Vidzeme Planning Region (Latvia), Gdynian kaupunki (Puola), Baltic Institute of European and Regional Affairs – BISER (Puola), Trondelagin alue (Norja) ja Bremenin yliopisto (Saksa)

Hankkeen liitännäisjäsenet: Tampereen kaupunki (Suomi), Hämeenkyrön kunta (Suomi), Helsingin kaupunki (Suomi), Kemiönsaaren kunta (Suomi), Uudenkaupungin kaupunki (Suomi), Ukipolis Oy (Suomi), Varsinais-Suomen Kylät ry (Suomi), Tartumaan maakunta (Viro), Lääne-Harjun kunta (Viro), Cēsisin kunta (Latvia), Trondheimin kunta (Norja) ja Bremenin osavaltio (Saksa) 

Lisätietoja

Henna Salminen

projektikoordinaattori

+358 40 569 3554

Salla-Maria Lauttamäki

kehittämispäällikkö

+358 40 520 0761