Siirry sisältöön
Haku

Kuntien ja kansalaistoimijoiden kestävyysyhteistyön välineitä oppimassa

Kuva menetelmäharjoituksen osallistujista, noin 35 henkilöstä lavalla ison hankelogon edessä.

We make transition! -hanke vieraili 9.–11.10. Tallinnan Telliskivessä hankkeen menetelmäharjoituksissa. Koko kansainvälinen hankekonsortiomme otti tapaamisessa haltuun murrosareenamenetelmän periaatteita ja toteutustapoja virolaisen partnerimme DD Stratlabin johdattamana. Varsinais-Suomesta matkalle osallistuivat hankkeen liitännäisjäsenistä Kemiönsaaren kuntaa edustaneet Bo-Eric Ahlgren ja Jaana Eriksson sekä Ukipolis Oy:ta edustanut Jaana Suksi sekä partneriorganisaation puolesta Henna Salminen ja Silja Ngobese.  

Innostavan matkan antina avaamme tässä tekstissä, mistä harjoitellussa murrosareenamenetelmässä on kyse.  

Mikä murros, mikä areena? 

Murrosareena-menetelmän sovittaminen kuntien ja kuntalaisten kestävyysyhteistyön tueksi on hankkeen pääsisältö. Murrosareena (transition arena, omställningsarena) on alun perin hollantilaisen kestävyysinstituutti Driftin kehittämä menetelmä, jolla luodaan rajatulle teemalle kestävyysvisio ja polku vision toteuttamiseksi. 

Areena-sana kuvaa menetelmässä yhteistyölle avattavaa tilaa. Se tiivistyy sarjaan toisiinsa kytkeytyviä työpajoja, mutta kattaa olennaisina myös valmisteluvaiheen ja työpajojen jälkeisen yhteisen tekemisen. Murrosareenan aiheena voi olla mikä vain kestävämmän maailman rakentamisen osa, esimerkiksi kaupungin energiajärjestelmä tai kansalaistoimijoiden rooli kiertotaloudessa.  

Sana murros viittaa kestävyysmurroksiin. Kestävyyspaneeli määrittelee kestävyysmurroksen systeemiseksi toimintajärjestelmien muutokseksi, joka aidosti ratkaisisi globaaleja kestävyyshaasteita, epätasa-arvoisuuden ongelmaa sekä luonnonvarojen kestämättömän käytön kierrettä. Kestävyysmurroksissa ei siis ole kyse vain vähitellen tapahtuvasta kehityksestä tai energiatehokkaampiin teknologioihin siirtymisestä. Niillä viitataan riittävän nopeisiin ja kestämättömyyden juurisyistä irtautuviin muutoksiin sekä ihmisten toiminnassa että toimintaa raamittavissa materiaalisissa seikoissa. 

Murrosareenamenetelmän työkaluja: muistiinpanovälineet ja erilaisten muutoksentekijöiden profiilipohja.

Kaikki innovaatiot ovat joskus olleet kummallisuuksia 

Harjoitus Tallinnassa muistutti siitä, että uuden oppiminen vaatii outouden äärelle pysähtymistä. Aidosti ihmisten ja maapallon kannalta kestävien tapojen omaksumisessa uusi normaali voi löytyä sieltä, mikä nyt tuntuu kummalliselta tai marginaaliselta.  

Yhteiskunnallisen muutoksen vauhdittaminen vaatii siis rohkeutta ja vaivannäköä antaa visionääreille tilaa ja resursseja, seurata heitä tai tulla sellaiseksi. Hankkeessa pilotoitava murrosareena perustuukin eri tahojen – omassa elämässään kestävyyteen sitoutuneiden ja uutta keksineiden henkilöiden, institutionaalisemman kehitystyön tekijöiden sekä uusien käytäntöjen valtavirtaistamiseen pystyvien henkilöiden – tuomiseen jaetun agenda äärelle.  

Varsinais-Suomen murrosareenoiden työpajasarjat käynnistyvät Kemiönsaaressa maaliskuussa 2024 ja Uudessakaupungissa huhtikuussa 2024.  

Lue lisää hankkeesta täältä: We make transition! – Varsinais-Suomen liitto (varsinais-suomi.fi) 

Lue lisää murrosareena-menetelmän alkuperäisestä muodosta täältä: An experiential guide for Transition Arenas – DRIFT (eur.nl)

Koko hankkeen nettisivut täällä: We make transition! – Interreg Baltic Sea Region (interreg-baltic.eu).

Lisätietoja

Henna Salminen

projektikoordinaattori

+358 40 569 3554