Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari -työpajat vauhdittivat murrosta ja opettivat sen työkaluista
Varsinais-Suomen liitto ja Kemiönsaaren kunta järjestivät yhdessä kolme murrosareenatyöpajaa 6.3., 20.3. ja 3.4. Työpajat kokosivat yhteen ekologista ja sosiaalista kestävyyttä sekä nuorten osallisuutta edistäviä kansalaistoimijoita sekä kunnan työntekijöitä. Niissä luotiin yhdessä kuvauksia positiivisesta tulevaisuudesta, jossa nykyhetken ja tulevaisuuden nuorten olisi mahdollista elää kestävää elämää Kemiönsaaressa.
Työpajat käynnistivät yhteistyön, jossa kuvauksista lähdetään tekemään totta kansalaistoimijoiden voimin, yhteistyössä kunnan kanssa. Fasilitoitu prosessi auttoi luomaan kokonaisymmärrystä ja poimimaan tavoitteellisesti konkreettisia seikkoja edistettäväksi yhdessä.
Innostus muutosvoimana
Murrosareenalla tarkoitetaan kestävyysmurrosten vauhdittamisen menetelmää, jota We make transition! -hanke räätälöi kuntien ja paikallisten kansalaistoimijoiden yhteistyön tukemiseksi sekä reilujen ja osallistavien paikallisten murrosten vauhdittamiseksi. Työpajat ovat yksi osa pidemmässä yhteiskehittämisen prosessissa.
Kemiönsaaren työpajojen selkein anti oli koolla olleiden eri tahojen yhteinen innostus. Yhteinen keskustelu loi iloa tuottavan yhteisen suunnan, vaikka käsittelyaikaa isolle kokonaisuudelle olikin rajatusti. Positiivisen tulevaisuuden kuvaukset koottiin yhteen vuoden 2044 kestävän Kemiönsaaren visiotarinaksi, jonka lukeminen innosti jatkamaan työpajatyöskentelyä. Hyppäämällä toivottavan tulevaisuuden kuvitteluun asetettiin hetkeksi syrjään ne haasteet, joita tiedämme murroksilla tässä hetkessä olevan.
Visiointihyppy tuotti kuvauksia Kemiönsaaresta, jossa korostuvat yhteisöllisyys sosiaalisen hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä jakamistalouden ja inklusiivisen päätöksenteon voimavarana; kestävän elämän taitojen oppiminen sekä sukupolvien välisissä kohtaamisissa että uuden, maailmankuulun verkostomaisen oppimismallin avulla ja saaren kaikki kylät tavoittava joukkoliikenne. Kantava ajatus visioinnissa oli se, että nuoret halutaan mukaan kehittämistyöhön, mutta vastuu murroksen toteuttamisesta pitää olla aikuisilla. Vision palaset ovatkin kaikki oleellisesti nuorten elämään vaikuttavia seikkoja: esimerkiksi alaikäisten liikkuminen on riippuvaista kyydeistä, ja sukupolvien välisissä oppimiskohtaamisissa nuoret ovat sekä aktiivisia toimijoita vaikkapa digitaitojen sparraajina että voivat oppia tärkeitä taitoja vanhemmilta ihmisiltä.
Pieniä mutta tavoitteellisia askeleita
Toivottavan tulevaisuuden kuvaamisen sytyttämä innostus suunnattiin murrospolkujen ja ensimmäisten askelten muotoiluun. Osallistujat rakensivat murrospolkuja eli reittejä tulevaisuudesta nykyhetkeen pohtimalla tulevaisuudesta käsin katsoen sitä, miten visiosta on tehty totta. Tämän jälkeen siirsimme katseen polkujen ensimmäisiin askeliin, joista muotoiltiin toteuttamiskelpoisia kestävyyskokeiluja. Seuraavissa yhteisissä tapaamisissa kokeiluja edistetään ja tulevaisuusvisioon palataan yhdessä reflektoiden. Työpajojen starttaama murrostyö on avointa kaikille halukkaille.
Kokeiltavien ensimmäisten askeleiden selvittyä havaittiin, että useampi niistä linkittyy tiiviisti johonkin, jota kunta jo edistää. Tulevat tapaamiset tukevatkin sekä kunnan viestintää ilmasto- ja kestävyystyöstään ja että asukkaiden mahdollisuuksia keskustella siitä.
Tilaa mielikuvitukselle
Vaikka positiiviset tulevaisuudenkuvat olivatkin innostavia, monet työpajasarjan osallistujista kertoivat tulevaisuuden kuvittelun olleen myös vaikeaa. Oli haastavaa yrittää keksiä, mitä 20 vuoden päässä odottaisi.
Mielikuvittelu ei siis ole helppoa. Se kaipaa mahdollistajakseen riittävää pohjatietoa sekä tilaa ja virkeyttä luovuudelle. Asukas- ja yhdistystyössä tämä on lopulta hyvin käytännöllinen kysymys: Mihin aikaan päivästä järjestämme visioinnin, jotta halukkaat pääsevät paikalle mutta jotta päivästä ei töiden ja muiden menojen jälkeen tule liian raskas? Työpajoissa luovuudelle tehtiin tilaa tarjoamalla visiointivaiheeseen sanallisen kuvittelun rinnalle mahdollisuus kuvittaa visiota lehtileikkeiden, piirrosten ja vesivärimaalausten avulla. Näin sekä kielellisesti että visuaalisesti asiaa lähestyvät löysivät itselleen luontevan työskentelytavan.
Yhteiskehittämisen menetelmästä yhdessä kehittämiseen
Paikallisen murroksen vauhdittamisen lisäksi Kemiönsaaren työpajat olivat osa toista Varsinais-Suomen pilottitoteutusta murrosareenamenetelmän räätälöinnissä. Heti Kemiönsaaren toteutuksen jälkeen hanke aloitti huhti-toukokuun ajan pyörivän työpajasarjan Uudessakaupungissa yhteistyössä Uudenkaupungin kaupungin ja Ukipolis Oy:n kanssa.
Pilottitoteutuksissa systeemisen murrostyön menetelmää pyritään räätälöimään työkaluksi kuntien sekä paikallisten asukkaiden, yhdistysten ja yhteiskunnallisten yritysten kestävyysyhteistyöhön osallisuuden ja reilujen murrosten mahdollistamiseksi.
Räätälöidessä menetelmää yhdistys- ja asukastyöhön on huomioitava osallistujien erilaiset lähtökohdat ja käytettävissä olevan ajan rajallisuus. Kestävyysmurroksen hahmottaminen vaatii ymmärrystä siitä, mikä kaikki aiheeseen kytkeytyy ja minkälaisia mahdolliset tulevaisuuden muutospolut voivat olla. Mitä tarkemmin aihe on rajattu etukäteen, sitä paremmin siitä on mahdollista luoda lyhyessä ajassa yhteinen ymmärrys. Aiheen rajauksen lisäksi tarkastelutapaa kannattaa rajata siihen, mihin paikallisilla kansalaistoimijoilla on mahdollisuus vaikuttaa.
Oikean rajauksen etsiminen, yhteisen ymmärryksen muodostuminen ja ajankäyttö ovat konkreettisia kysymyksiä, joihin on vastattava, jotta yhteiskehittämisen menetelmästä päästään aitoon yhdessä kehittämiseen. On luotava lähestyttävää tilaa uuden oppimiselle, kuulluksi tulemiselle ja yhteisten tavoitteiden löytämiselle. Vaikeimmillaan tämä on monimutkaisen aiheen rajaamista lähestyttävään muotoon, ja yksinkertaisimmillaan esimerkiksi sitä, että jaksetaan etsiä mahdollisimman monelle sopivaa tapaamisaikaa ja lähestyä kutsuttuja henkilökohtaisesti, jotta yhteinen tila ylipäätään saadaan aikaiseksi.
Oleellista on myös antaa asukas- ja yhdistystyölle aikaa. Vapaaehtoista työtä tehdään silloin, kun se sopii arjen muihin realiteetteihin. Tarkoituksena onkin järjestää kummallakin pilottipaikkakunnalla myös myöhemmin reflektointitapaamisia, joissa tulevaisuusvisioon ja murrospolkuihin palataan yhdessä. Näin yhteinen työ ei jää yksittäisten vapaaehtoistoimijoiden tilanteittain vaihtelevan panoksen varaan.
Mitä seuraavaksi?
Seuraavaksi visiosta lähdetään tekemään totta seuraten ja täydentäen työpajoissa muotoiltuja murrospolkuja. Järjestämme Kemiönsaaressa neljännen työpajan 3.6. klo 13–16 Villa Landessa. Kiinnostuneet kemiönsaarelaiset voivat ilmoittautua tapaamiseen täällä: Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari -murrosareena, 4. työpaja (lyyti.fi).
Uudenkaupungin vastaava työpajasarja ”Minun lähiluontoni” jatkuu 7.5. ja 21.5. Tapahtumien tiedot löydät liiton tapahtumakalenterista. Pilottiprosessien jälkeen tuetaan muita maakunnan kuntia hyödyntämään räätälöityjä välineitä paikallisten kestävyysmurrosten vauhdittamiseen ja asukkaiden, yhdistysten ja yhteiskunnallisten yritysten osallistamiseen.
Lue lisää täältä: https://varsinais-suomi.fi/liitto/organisaatio/hankkeet/we-make-transition/.
We make transition! on kansainvälinen Itämeren alueen hanke. Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen partnerina ja toteuttaa hanketta kahdella pilottipaikkakunnalla Uudessakaupungissa ja Kemiönsaaressa. Hankkeen liitännäisjäseniä Varsinais-Suomessa ovat Kemiönsaaren kunta, Uudenkaupungin kaupunki, Ukipolis Oy sekä Varsinais-Suomen Kylät ry.
Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ tavoitteita osallisuudesta, innovatiivisuudesta ja kestävien kumppanuuksien Varsinais-Suomesta. Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni osana Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaa.
Lisätietoja
