Siirry sisältöön
Haku
We make transition! -hankkeen ja rahoitusohjelman logo: We make transition! Resilient economies and communities. Interreg Baltic Sea Region. Co-funded by the European Union.

We make transition! – Towards sustainable and resilient societies through empowered civil society and collaborative innovation -hanke tuo yhdistykset, kuntalaiset ja kunnan yhteen pohtimaan ratkaisuja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden haasteisiin. Luomme tilaa eri äänien kuulumiselle, ihmisten yhteen tulemiselle ja yhteistyölle sekä paikkakuntien ja niiden kansalaistoimijoiden itsensä näköiselle kestävyystyölle. Samalla lisäämme ymmärrystä kansalaisyhteiskunnan arvosta ja roolista kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa. 

Hanketta toteutetaan Varsinais-Suomessa erityisesti pilottipaikkakunnilla Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa. Molempien kuntien asukkaat pääsevät mukaan murrosareena-tilaisuuksiin ja samalla kehittämään murrosareenamenetelmästä varsinaissuomalaisten kuntien näköistä kestävien innovaatioiden edistämisen työkalua. Paikkakunnilla toteutetaan murrosareenoissa yhdessä suunnitellut kestävyyskokeilut. Molemmilta paikkakunnilta myös osallistutaan hankkeen kansainväliseen yhteistyöhön, yhteiseen murrosareenaan mukana olevien muiden Itämeren alueen paikkakuntien kanssa. 

Hanketta osarahoittaa Euroopan Unionin Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,3 miljoonaa euroa, josta EU:n osarahoituksen osuus on 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2023–31.12.2025.

Kestävyysmurros tehdään yhdessä!  

Kemiönsaaressa hanke tukee kestävyystyötä erityisesti nuorten osallisuuden ja kunnan ympäristö- ja ilmasto-ohjelman edistämisen osalta. Luomme tilaa keskustelulle siitä, minkälaisia ideoita, aloitteita ja toiveita paikallisilla yhdistyksillä, pk-yrityksillä ja aktiivisilla kuntalaisilla on kestävyyden edistämiseksi.  

Hanke on käsitellyt erityisesti nuorten osallisuutta, kestävää elämää ja kestävää yrittäjyyttä saaristossa. Jatkotyöskentelyn aiheeksi on näistä muotoutunut se, miten kansalaistoimijat ja kunta voivat yhdessä rakentaa tulevaisuuden kestävää Kemiönsaarta nuorille ja nuorten kanssa.

Yhteiseen työhön ovat tervetulleita mukaan Kemiönsaaressa toimivat yhdistykset, järjestöt, pienet ja keskisuuret yritykset, kuntalaiset sekä kunnan edustajat. 

Tulevat tapahtumat: Työpajojen tuotosten esittelyä Syysstartissa 24.8., esittelytilaisuus yhdistyksille ja kunnan työntekijöille ja päätöksentekijöille 18.9., avoimia tilaisuuksia asukas- ja yhdistyslähtöisen kestävyystyön edistämiseksi (ajankohdat tarkentuvat).

Menneet tapahtumat: 3.5.2023 ryhmäkeskustelu Villa Landessa: nuoret ja kestävä elämä, 11.5.2023 ryhmäkeskustelu Kasnäsissä: kestävä yrittäjyys ja työ saaristossa, 16.9.2023 esittelypiste yhdistysten Syysstartissa Villa Landessa, kestävyyskeskustelu nuorisoparlamentissa 27.9.2023, 29.9.2023 keskusteluilta kylien roolista kestävyydessä yhteistyössä Varsinais-Suomen Kylien ja Degerdalin kyläyhdistyksen kanssa, marraskuussa 2023 paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisiin kestävyysvisiotyöpajoihin, paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisen kestävyysvisiotyön kasvokkaiseen tapaamiseen Gdyniassa 14.-15.2.2024; Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari -murrosareenatyöpajat 6.3., 20.3., 3.4. ja 3.6.

Lisätietoja: Hankkeen projektikoordinaattori Henna Salminen vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kemiönsaaren kunnassa hankkeen yhteyshenkilönä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja Bo-Eric Ahlgren (etunimi.sukunimi@kimitoon.fi).  

Uudessakaupungissa hankkeen toiminta tukee kaupungin ilmasto-ohjelman laatimista, kansalaisyhteiskunnan roolin hahmottumista kestävyystyössä sekä yhdistysohjelman toimeenpanoa. Luomme tilaa keskustelulle siitä, minkälaisia ideoita, aloitteita ja toiveita paikallisilla yhdistyksillä, pk-yrityksillä ja aktiivisilla kuntalaisilla on kestävyyden edistämiseksi.  

Lähtökohtina kehittämiselle olivat luonnon monimuotoisuus sekä vastuullinen kuluttaminen. Yhteisen kestävyysvisiotyön kohteeksi on näistä rajattu erityisesti se, miten asukkaat, yhdistykset ja kunta voivat yhdessä edistää pihojen ja lähiluonnon monimuotoisuutta. Kestävän kulutuksen teemaa edistetään muita reittejä.

Yhteiseen työhön ovat tervetulleita mukaan kaikki Uudessakaupungissa toimivat yhdistykset, järjestöt, pienet ja keskisuuret yritykset, kuntalaiset sekä kunnan edustajat. 

Tulevat tapahtumat: Avoimia tilaisuuksia asukas- ja yhdistyslähtöisen luonnon monimuotoisuuden edistämisen jatkamiseksi, ajankohdat tarkentuvat. Avoimen Lumorinki-Facebook-ryhmän perustaminen syksyllä 2024.

Menneet tapahtumat: 15.5.2023 ryhmäkeskustelu Kulttuurikeskus Crusellissa: luonnon monimuotoisuus, 8.6.2023 ryhmäkeskustelu Demotilassa: vastuullinen kuluttaminen, 31.10.2023 avoin kestävyyskeskusteluilta yhdistystoimijoille, marraskuussa 2023 paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisiin kestävyysvisiotyöpajoihin, paikallisten edustajien osallistuminen kansainvälisen kestävyysvisiotyön kasvokkaiseen tapaamiseen Gdyniassa 14.-15.2.2024, Uudenkaupungin oma neliosainen murrosareena-työpajasarja keväällä 2024: 23.4., 7.5., 21.5. ja 12.6.

Lisätietoja: Hankkeen projektikoordinaattori Henna Salminen vastaa kaikkiin kysymyksiin. Uudenkaupungin kaupungilta hankkeen yhteyshenkilönä toimii Sonja Stenman (etunimi.sukunimi@uusikaupunki.fi).

Kansalaistoimijoiden kestävyystyön tukena

Dia: Keskiössä kansalaisyhteiskunnan toimijat. Keskellä kansalaisyhteiskunta-ympyrä. Ympärillä ympyröinä eri toimijoita: järjestöt, yhdistykset ja säätiöt, ammattiliitot ja etujärjestöt, uskonnolliset yhteisöt, poliittiset puolueet, yliopistot ja tutkimuslaitokset, hyväntekeväisyysjärjestöt, pienet osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset, neljäs sektori eli järjestäytymätön kansalaistoiminta (esim. naapurustotempaus), ei-kaupallinen media, yhteiskunnallliset liikkeet sekä keksijät, taiteilijat ja aktivistit.
Hanke keskittyy erilaisten kansalaistoimijoiden osallisuuteen kestävyysmurroksessa.

Kestävyyshaasteisiin kietoutuvat yhä monimutkaisemmin niin ekologiset, sosiaaliset kuin taloudelliset tekijät. Kaupungeilla ja kunnilla on ratkaiseva rooli haasteisiin vastaamisessa paikallisesti. Myös kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmat ja tieto tulisi saada paremmin hyödynnettyä yhteiskunnallisen resilienssin vahvistamiseksi. Erilaisilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla – yhdistykset, sosiaaliset yritykset, pienet osuuskunnat, yhteisöt ja yksilöt – voi olla merkittävä uranuurtajan rooli kestävyyden edistämisessä.

We make transition! -hanke osallistaa ison joukon alue- ja paikallisviranomaisia sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoita ja pieniä yrityksiä Itämeren alueelta. Projektikumppanit Suomesta, Virosta, Latviasta, Puolasta, Saksasta ja Norjasta tekevät yhteistyötä ja toteuttavat ns. murrosareenaprosesseja yhteensä 12 kaupungissa. Murrosareena tarkoittaa erilaisten toimijoiden ja näkökulmien tuomista yhteen työpajojen sarjaan, jossa luodaan yhteinen visio ja lähdetään sen pohjalta kehittämään konkreettisia toimenpiteitä ja aloitteita kohti haluttua tulevaisuutta. We make transition! keskittyy erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja pienten yritysten äänen kuulumiseen mm. seuraavissa kestävyysaiheissa: 1) kestävä kuluttaminen & elämäntapa, 2) maatalous & ruoka, 3) luonnon monimuotoisuus, 4) kierto- ja jakamistalous.

Hankepartnerit ovat lisäksi kutsuneet yhteensä 30 murrosagenttia omista maistaan luomaan yhteistä Itämeren alueen kestävyysvisiota, jossa kansalaisyhteiskunnan toimijoiden näkökulmat, haasteet ja yhteistyötarpeet korostuvat. Visio sisältää myös suosituksia yhteistyön parantamisesta paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä kestävyyden edistämiseksi. Kansainvälinen murrosagenttien ryhmä koostuu niin kansalaisyhteiskunnan, pienyritysten kuin paikallishallinnon edustajista.

Murrosareenaprosessien tuloksena vahvistetaan paikallista tahtotilaa ja käynnistetään yhdessä kehitettyjä toimia kohti kestävämpää tulevaisuutta. Projektin päätuotos on käytännönläheinen manuaali, joka sisältää kuvauksen murrosareenamenetelmän mukaisesta visiointi- ja yhteiskehittämisprosessista, jota hankkeessa on sovellettu kussakin 12 paikassa erilaisissa kestävyysaiheissa. Manuaali sisältää myös tarinan ja opit kustakin 12 prosessin toteutuksesta. Hankkeessa toteutettua osallistavaa menetelmää levitetään laajasti muille kunnille ja kaupungeille hankkeen aikana.

Hankkeen partnerit: Suomen Itämeri-insituutti (Lead partner), Pirkanmaan liitto (Suomi), Uudenmaan liitto (Suomi), Varsinais-Suomen liitto (Suomi), DD StratLab (Viro), Social Innovation Centre (Latvia), Vidzeme Planning Region (Latvia), Gdynian kaupunki (Puola), Baltic Institute of European and Regional Affairs – BISER (Puola), Trondelagin alue (Norja) ja Bremenin yliopisto (Saksa)

Hankkeen liitännäisjäsenet: Tampereen kaupunki (Suomi), Hämeenkyrön kunta (Suomi), Helsingin kaupunki (Suomi), Kemiönsaaren kunta (Suomi), Uudenkaupungin kaupunki (Suomi), Ukipolis Oy (Suomi), Varsinais-Suomen Kylät ry (Suomi), Tartumaan maakunta (Viro), Lääne-Harjun kunta (Viro), Cēsisin kunta (Latvia), Trondheimin kunta (Norja) ja Bremenin osavaltio (Saksa) 

Materiaalit-osiosta löydät hankkeen edetessä syntyvää materiaalia ja linkkejä.

Tietoa hankkeesta

– Hankkeen nettisivu Itämeren alueen Interreg-ohjelman sivuilla: Towards sustainable and resilient societies through empowered civil society and collaborative innovation – Interreg Baltic Sea Region (interreg-baltic.eu)

– Derk Loorbachin haastattelu hankkeen kick off -seminaarissa maaliskuussa 2023: We make transition: Derk Loorbach – Creating an eco-socially sustainable world – YouTube.

Webinaaritallenteet

Hanke järjesti keväällä 2023 kolme webinaaria, joiden tallenteet ovat katsottavissa englanniksi Youtubessa.

– 1. webinaari 25. huhtikuuta 2023: Kansalaisyhteiskunnan rooli kestävyysmurroksessa

– 2. webinaari 9. toukokuuta 2023: Murrosareena osallistavan hallinnon ja kestävyysmurroksen työkaluna

– 3. webinaari 25. toukokuuta 2023: Vaihtoehtoisten talousmallien käyttäminen hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa

Pilottiprosessien tuotokset

Kummastakin murrosareenapilotista syntyi lopputuotoksena murrosagenda: tulevaisuuden ja kestävyysmurroksen visio, joka toimii työpajaprosessin aloittaman työn suunnannäyttäjänä.

Syksyllä 2024 julkaistaan myös prosesseja tarkemmin esittelevä tapahtumavideo.

Lisätietoja

Henna Salminen

projektikoordinaattori

+358 40 569 3554