Siirry sisältöön
Haku

Verkostotyössä ei sovi hätäillä!

Joukko naisia ja miehiä seisoo viheriöivällä pihalla keskustelemassa vilkkaasti

Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumi 2022 käynnisti 14. kesäkuuta maakuntaohjelmakauden 2022–2025 ja siihen liittyvän yhteisen työskentelyn positiivisessa ja kesäisessä tunnelmassa Liedon Vanhalinnassa. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti kumppanuuden ja verkostotyöskentelyn tarkasteluun.

Kumppanuusfoorumin 2022 käynnistänyt maakuntajohtaja Kari Häkämies painotti avaussanoissaan yhteistyösuhteiden rakentamisen ja ylläpidon merkitystä. Olikin mainiota, että tänä vuonna kumppanuusfoorumissa päästiin lopultakin tapaamaan kasvokkain! Häkämies toivoi, että maakuntastrategian hyvä valmistelutyö jatkuu myös aktiivisena toimeenpanotyönä. Joudumme varmasti tekemään valintoja toimintaympäristön muutokset huomioiden, mutta voi olla, että uusiakin ovia ja mahdollisuuksia meille avautuu ja niihin pitää rivakasti tarttua. ”Strategia on hyvä vain, jos se muuttuu todeksi”, Häkämies totesi.

Maakuntajohtaja Kari Häkämies painotti avaussanoissaan yhteistyösuhteiden rakentamisen merkitystä.

Kumppanuusverkostojen toimintatapa kehittyy

Kumppanuusverkostojen puheenjohtajista koostunut paneeli pohti seuraavaksi sitä, miten maakuntaohjelmatyö ryhmissä tapahtuu ja mitä he toivovat näkevänsä työskentelyssä yhä lisää. Paneelissa olivat mukana maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Hannu Lehti (yksikönpäällikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus), Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Taina Myllynen (kulttuurisihteeri, Pöytyän kunta), ruokakehittäjien foorumin puheenjohtaja Mari Norrdal (kehittämispäällikkö, Turun yliopisto) sekä merialan asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Petteri Partanen (elinkeinopäällikkö, Varsinais-Suomen liitto).

Puheenjohtajat kokivat, että maakuntaohjelma kattaa hyvin heidän ryhmiensä edustamat teemat ja että ryhmillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa ohjelman sisältöön. ”Kokemus on, että meitä on valmistelussa aidosti kuultu”, totesi Myllynen. Tämän hetken maailmanpoliittiset ja terveysturvallisuuteen liittyvät haasteet tuovat myös kumppanuusryhmille paljon mietittävää. Pakolaisten integrointi yhteiskuntaan ja koulutukseen, raaka-aineiden saanti, matkailun ja vaikkapa taidealojen uudistuminen ja tulevaisuus pohdituttavat. Toisaalta varsinaissuomalainen yhteinen tavoitetila ja yhdessä tekeminen voivat toimia selkärankana ja tukena, joka auttaa selviämään vaikeuksista.

Jatkossa puheenjohtajat toivovat yhä parempaa hankerahoituksen hyödyntämistä ja rohkeaa kansainvälistäkin projektitoimintaa, yhdessä tekemistä, Ennakointiakatemia-konseptin vahvistamista ja laajentamista, testialustoja erityisesti yritysten käyttöön, kuluttajarajapinnassa toimimista ja yhteisiä alustoja keskusteluun.

Kumppanuusverkostojen puheenjohtajista koostunut paneeli oli sitä mieltä, että heidän edustamansa teemat on huomioitu makauntaohjelmassa hyvin ja ryhmillä on aidosti ollut mahdollisuus vaikuttaa ohjelman sisältöön. Vasemmalta Taina Myllynen, Mari Norrdal, Hannu Lehti, Petteri Partanen.

Seuraavaksi kumppanuusfoorumissa muisteltiin juuri julkaistuja, verkostojen omia maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmia sekä niiden toimintatapoja pienen leikkimielisen visan avulla. Visan päätteeksi osallistujat pohtivat vielä omia verkostojäsenyyksiään ja aktiivisimmat palkittiinkin pienillä lahjoilla. Osaamista ja toimeliaisuutta ei tarvinnut tästä ryhmästä etsiä! Toteuttamissuunnitelmaan pääset tutustumaan verkkosivuillamme.

Leikkimielisen superkumppanitittelin vei Varsinais-Suomen yrittäjien Johanna Vainio huikealla 25:llä verkostollaan.

Rakenna suhdetta samalla kun tartut asiaan

Verkostotyön asiantuntija Timo Järvensivu johdatteli osallistujat vielä kumppanuusfoorumin lopuksi verkostotyön ja verkostojohtamisen periaatteisiin. Kokonaisuudessa palattiin yhteistyösuhteiden merkitykseen ja siihen, että asioiden ratkaisemiseen päästään kunnolla vasta kun keskinäinen luottamus on rakennettu. Verkostotyössä ei pidä hätäillä! Järvensivu kuljetti osallistujat pohtimaan erilaisia toimijaryhmiä – hierarkioita, markkinoita ja verkostoja – niiden eroja ja mahdollisuuksia, sekä erilaisia heikkoja ja vahvoja yhteyksiä näiden väleillä.

Verkostotyön tulee olla avointa ja kutsua aina uusia henkilöitä mukaan. Aito verkosto toimii myös silloin, kun sille ei ole ohjausryhmää tai mandaattia, eli se ei tarvitse ylhäältä annettua tehtävää. Verkostojen hallinta ei ole oleellista, mutta toiminnan mahdollistaminen on tärkeää. Alustuksen päätteeksi osallistujat pääsivät piirtämään kuvaa omista verkostoistaan ja roolistaan niissä, sekä keskustelemaan ryhmissä tulkintojen erilaisuudesta ja kumppanuustyön kehittämisestä. Näistä saatiin varmasti monia ideoita Varsinais-Suomen kumppanuusverkostojen kehittämiseen!

Verkostotyön asiantuntija Timo Järvensivu korosti mielenkiintoisessa puheenuorossaan, että hätäillä ei verkostotyössä kannata, vaan ennen kuin mennään asiaan, on rakennettava suhdetta ja luottamusta.

Verkostotyön ja verkostojohtamisen tutkiminen jatkuukin syksyllä 2022 Varsinais-Suomen kumppanuusfoorumilla, kun Varsinais-Suomen liitto tarjoaa aiheeseen liittyvän koulutuksen kumppanuusverkostoissa aktiivisesti toimiville henkilöille. Koulutuksesta löydät lisätietoja verkkosivuiltamme.

Tilaisuuden päättänyt aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio kiitti vajaata 80 läsnäollutta asiantuntijaa innostuneesta osallistumisesta. On selvää, että meillä Varsinais-Suomessa on valtavasti osaamista ja tahtoa tehdä asioita yhdessä. Yhdessä viestimällä ja toiminnastamme kertomalla voimme saavuttaa tavoitteemme vielä vaikuttavammin!

Kuvat: Kirsi Stjernberg

Lisätietoja

Salla-Maria Lauttamäki

kehittämispäällikkö

+358 40 520 0761