Turun ja Tampereen välinen taajamajunaliikenne halutaan käyntiin 2020-luvun aikana – valtiolta toivotaan vahvaa osallistumista
Turku–Toijala-yhteysvälin radanvarren kuntien sekä maakuntien liittojen yhteinen tavoite on nykyistä markkinaehtoista kaukojunaliikennettä täydentävän taajamajunaliikenteen käynnistäminen vielä 2020-luvun aikana. Tavoitteena on myös saada uudet taajamajunavuorot osaksi valtion subventoimaa Etelä-Suomen ostoliikennesopimusta.
Seisakkeiden rakentamisesta ja liikennöinnistä selvitetty alustavia kustannusarvioita
Suunnitelmien mukaan taajamajuna pysähtyisi nykyisillä kaukojunaliikenteen asemilla Turussa, Loimaalla, Humppilassa, Toijalassa ja Tampereella. Lisäksi Turun ja Toijalan välille tavoitellaan ensi vaiheessa viittä uutta seisaketta: Jäkärlä, Lieto, Aura, Kyrö ja Urjala.
Yhteysvälille laadittu asemapaikkaselvitys osoittaa, että yhteysvälin uudet seisakkeet ovat toteuttamiskelpoisia kohtuullisin toimenpitein. Asemapaikkakohtaiset kustannusarviot vaihtelevat välillä 1–2,7 M€. Kaavalliset valmiudet asemien ympäristössä ovat lähtökohtaisesti hyvät.
Alustavan selvitystyön mukaan Turku–Toijala–Tampere-yhteysvälin liikennöinnin kustannukset olisivat Väyläviraston käyttämillä kustannustiedoilla noin 7,7 M€ ja HSL:n kustannustiedoilla noin 7,3 M€ vuodessa. Tuotantokustannuksiin vaikuttaa kuitenkin monta tekijää, joten kustannukset määräytyisivät lopulta hankintamallin ja kilpailutilanteen mukaan.
Uudet ylimaakunnalliset taajamajunaliikennevuorot tarvitsivat lähes varmasti subventiota eli julkista tukea. Selvityksessä tehtiin käänteinen lipputuloarvio eli määritettiin mikä olisi Turku–Tampere-välin junamatkan hinta 50 % subventioasteella kolmella eri matkustajamääräskenaariolla. Jotta subventoitu junalipun hinta olisi kilpailukykyinen, uusilta asemapaikoilta vaadittaisiin noin 60 000–155 000 junamatkaa vuodessa. Taajamajunien mahdollinen jatkaminen Tampereelta Nokian asemalle ja Turusta Naantalin tai Raision asemille kasvattaisi todennäköisesti merkittävästi liikennöinnin kustannustehokkuutta.
Kunnat toivovat valtiolta vahvaa osallistumista
Turku–Tampere-taajamajunaliikenteen käynnistyminen edellyttää hankearviointia ja ratasuunnitelman laatimista ennen uusien seisakkeiden toteuttamista tai liikenteen hankintaa. Valtiolla on kuntien rinnalla merkittävä rooli kaikissa käynnistymisen edellyttämissä vaiheissa. Valtion toivotaankin ensimmäiseksi edistävän aktiivisesti hankearvioinnin ja ratasuunnitelman laatimista. Yhteysvälin kunnat sekä maakuntien liitot käyvät keskustelua taajamajunaliikenteen edistämisestä valtio-osapuolten kanssa. Alueen kuntien ja maakuntien tavoitteena on saada uudet taajamajunavuorot osaksi valtion subventoimaa Etelä-Suomen ostoliikennesopimusta.
Kunnat päättävät tahtotilasta joulu–tammikuun aikana
Taajamajunaliikenteen eteenpäin vieminen edellyttää radanvarren kunnilta vahvaa tahtotilaa. Kunnissa käydään saatujen selvitystietojen pohjalta poliittista keskustelua siitä, miten potentiaaliset hyödyt ja arvioidut kustannukset suhteutuvat kuntien omiin tulevaisuuden suunnitelmiin. Tarkoista investoinneista päättäminen ei ole vielä mahdollista. Kunnissa aiotaan kuitenkin tässä vaiheessa tehdä linjapäätökset siitä, sitoutuuko kunta yhteiseen valmisteluun taajamajunaliikenteen edistämiseksi. Päätökset tehdään kunkin kunnan hallituksessa joulu–tammikuun aikana.
Turun ja Tampereen välisen taajamajunaliikenteen edistämistä on valmisteltu viranhaltijoiden muodostamalla, maaliskuussa 2022 perustetulla ryhmällä. Yhteistyöryhmässä ja selvitystöissä on ollut mukana asiantuntijoita myös VR:ltä, Väylävirastolta, ELY-keskuksista, Tampereen kaupungilta ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymästä. Nyt kunnissa halutaan käydä saadun tiedon pohjalta poliittista keskustelua tahtotilasta sekä viedä viestiä entistä vahvemmin valtion suuntaan.
Lisätiedot:
