Siirry sisältöön
Haku

Kansalaistoimijoiden visioita kestävyysmurroksiin kansainvälisesti ja paikallisesti

Ihmisiä terassilla kuuntelemassa puhujaa.

Kestävyys- ja osallisuushanke We make transition!:in toiminnassa on syntynyt kevään aikana kolme erilaista tulevaisuus- ja muutosvisiokokonaisuutta osallistavien kestävyysmurrosten vauhdittamiseksi. Yhdistyksillä, asukkailla ja yhteiskunnallisilla yrityksillä on usein yleishyödyllistä edelläkävijyyttä ja mahdollisuuksia ekososiaalisen kestävyyden rakentamisessa.

Jotta edelläkävijyys ja potentiaali saadaan käyttöön, tarvitaan vähintään ideoita ja ymmärrystä siitä, mitä kestävämpi tulevaisuus kansalaistoimijoiden näkökulmasta tarkoittaa. Näitä toivottavia tulevaisuuksia kuviteltiin ja konkretisoitiin kansainvälisissä kansalaistoimijatyöpajoissa eli BSR-visiotyössä ja kahdessa Varsinais-Suomen murrosareena-työpajasarjassa Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa. Tavoitteena ei ollut luoda yksityiskohtaisia ja teknisluontoisia kuvauksia siitä, miten kaikki onnistuisi, vaan tehdä tilaa positiivisten tulevaisuudenkuvien visioinnille lähestyttävällä ja innostavalla tavalla. Se, minkälaisena tulevaisuutemme näemme, ohjaa väistämättä sitä, miten sitä rakennamme.

Itämeren alueen kansalaistoimijoiden kestävyysvisio ja suositukset yhteistyön tiivistämiseksi

Noin kolmekymmentä ihmistä ryhmäkuvassa ulkona kiveyksellä.
Kansainvälisen visiotyön osallistujat tapasivat neljästi etänä ja kerran kasvokkain, helmikuussa 2024 Puolan Gdyniassa. Kuva: Anna Dudziak.

Kansainväliseen visiotyöhön osallistui 32 erilaista omassa toiminnassaan ekososiaalista kestävyyttä edistävää kansalaisyhteiskunnan toimijaa – järjestö- ja yhdistystoimijoita, yhteiskunnallisia yrittäjiä ja aktiivisia kansalaisia – ja kuntien työntekijöitä. Osallistujat oli kutsuttu mukaan We make transition! -hankkeen toteutusalueilta Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Uudeltamaalta sekä Virosta, Latvian Vidzemestä, Puolasta Gdynian seudulta, Saksan Bremenistä ja Norjasta Trondelagin alueelta.

Visiotyön tuloksena syntyi kattava kuvaus kestävän elämän elementeistä – esimerkiksi jakamistalouden yhteisöllisen pohjan mahdollistamisesta, kulutuksen ohjaamisesta palvelemaan paremmin ihmisten perustarpeita, paikallisyhteisöjen roolista ruuan tuotannossa, eri sektoreiden yhteistyöstä sekä dialogin mahdollistamisesta – sekä suoria suosituksia kansalaistoimijoiden kestävyystyön tukemiseksi.

Tutustu Itämeren alueen kansalaistoimijoiden kestävyysvisioon ja suosituksiin yhteistyön tiivistämiseksi täällä: BSR vision of sustainable life.pdf (interreg-baltic.eu). Visio on hyödyllistä luettavaa ja keskusteltavaa etenkin osallisuustyöstä vastaaville tai sektorirajat ylittäviä kestävyystoimia suunnitteleville kuntien työntekijöille; paikallisesti ja alueellisesti erilaisia kestävyysmurroksia edistäville asukkaille, yhdistyksille ja järjestöille sekä kaikille kokonaisvaltaisesta ja osallistavasta kestävän hyvinvoinnin rakentamisesta kiinnostuneille.

Murrosareenatyöpajojen tuotokset Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa

Kaksi ihmistä selkä päin kameraan katsovat rakennuksen terassilta alas vihreään maisemaan.
Osana Minun lähiluontoni -murrosareenatyöpajoja tutustuttiin kahteen kaupunkipuistoon. Kuva Vallinmäeltä Wallilan kartanon terassilta.

Varsinais-Suomessa murrosareenaa sovellettiin osallistavan kestävyystyön välineeksi kahdessa pilottitoteutuksessa Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa. Murrosareenoihin koottiin erilaisia paikallisia valitun aiheen piirissä toimivia ruohonjuuritason toimijoita sekä kuntien työntekijöitä.

Kemiönsaaren murrosareenatyöpajoissa keskityttiin siihen, miten kunta ja kansalaistoimijat voivat rakentaa sellaista Kemiönsaarta, jossa nykyhetken ja tulevaisuuden nuorten on mahdollista elää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää elämää. Tärkeää oli myös löytää keinoja siihen, miten nuorten osallisuus muutoksessa varmistetaan. Tulevaisuuden kestävä Kemiönsaari -murrosagendaan pääset tutustumaan täällä: We Make Transition – Kemiönsaari (kemionsaari.fi).

Uudenkaupungin murrosareenatyöpajoissa muotoiltiin ideoita asukkaiden, yhdistysten, yritysten ja kaupungin yhteistyölle luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi ja luontokadon torjumiseksi lähiluonnossa, yksityisissä pihoissa ja rakennetuilla viheralueilla. Lopputuotoksena syntyi lähiluonnon monipuoliseen kasvillisuuteen, monimuotoisuuden matkailu- ja identiteettihyötyihin, kestävyyskasvatukseen ja yhdessä oppimiseen keskittyvä murrosagenda, jota seuraamalla voidaan kymmenessä vuodessa luoda luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tapa, joka samalla tukee osallisuutta ja hyvinvointia. Minun lähiluontoni – Uudenkaupungin murrosagendaan pääset tutustumaan täällä: Minun lähiluontoni -työpajasarjasta yhteinen suunta luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi | Uudenkaupungin kaupunki (uusikaupunki.fi).

Työpajoista toiminnaksi

Murrosareenamenetelmän elementeistä pyritään löytämään kunnille ja paikallisille kansalaistoimijoille työkaluja vauhdittaa paikallisia kestävyysmurroksia. Kevään työpajasarjoissa menetelmä osoitti jo keinoja yhteisen suunnan löytymiseen, kokonaisvaltaisten murrosten visioimiseen sekä asukkaiden ja yhdistysten roolin määrittelemiseen. Työpajojen avaama tila, jossa sai keskittyä positiivisiin tulevaisuuskuvitelmiin ja tavata muita aiheesta kiinnostuneita, koettiin usein innostavana ja omaan tekemiseen tukea tuovana.

Kaksi miestä istuttaa pähkinäpuuta vehreässä y mpäristössä.
Uudenkaupungin murrosagendan valmistumisen kunniaksi istutettiin pähkinäpuu Uudenkaupungin Myllymäelle. Hyötykasvien lisääminen lähiluonnossa on osa Minun lähiluontoni -murrosagendan toimenpiteitä.

Osallistumisen tiloilla, dialogilla ja visioilla on itseisarvo kokonaisvaltaisten ja nopeiden yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamisessa. Työpajasarjat olivat kuitenkin vasta alkusysäys yhteiselle työlle, ja murrosareena nimityksenä kuvaakin koko prosessia työpajojen suunnittelusta niiden toteutukseen ja niiden jälkeen syntyvään yhteistyöhön.

Syksyllä 2024 We make transition! -hankkeen mahdollistamana hahmotellaan ja testataan sopivia tapoja jatkaa yhteistyötä. Pilottipaikkakunnilla järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuuksia murrosagendoihin tutustumiseksi, sekä aloitetaan monenkeskistä yhteistyötä niiden ensimmäisten toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kansainvälinen hankekonsortio järjestää myös webinaareja, joissa kuullaan eri toteutusalueiden tarinoita murrosareenan hyödyntämisestä kestävyys- ja osallisuustyön välineenä. Paikallisten tilaisuuksien ja kaikille avointen webinaareista tiedotetaan lisää syksyllä.

Lisätietoja

Henna Salminen

projektikoordinaattori

+358 40 569 3554