We make transition! -hankkeen muutosagentit tapasivat Puolassa
Varsinais-Suomen liiton toteuttaman kestävyys- ja osallisuushanke We make transition!in osallistujat ja partnerit tapasivat 14.–15. helmikuuta Puolan Gdyniassa. Tapaaminen kokosi yhteen noin 50 erilaista kestävyysmurroksia edistävää kansalaisyhteiskunnan ja paikallishallintojen edustajaa Suomesta, Virosta, Latviasta, Puolasta, Saksasta ja Norjasta. Varsinais-Suomesta mukana olivat muutosagentit Päivi Sappinen, Heidi Jaakkola, Tauno Linkoranta ja Otto Bruun. Tilaisuudessa jatkettiin marraskuussa 2023 alkanutta työpajasarjaa, jossa muotoiltiin Itämeren alueen kansalaistoimijoiden yhteinen kestävän tulevaisuuden visio.
You can find an article about the meeting in English here.
Näköalattomuus kierretään tulevaisuusajattelulla
Tapaamisessa konkretisoitiin aiemmissa etätyöpajoissa luotua visiota siitä, miten kansalaistoimijat näkevät kestävän tulevaisuuden Itämeren alueella. Näkymiä rakennettiin etenkin jakamistalouden, ruuan, ekologisesti kestävän elämän, kestävän toimeentulon sekä osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten edistämisen osalta. Visiotyön pohja-ajatuksena on se, että Itämeren alueen ekososiaalista kestävyyttä edistävillä kansalaistoimijoilla on yhteisiä haasteita ja jaettuja tavoitteita, jolloin myös ratkaisuvaihtoehtoja voidaan etsiä yhdessä.
Visiointia siivitti tapaamisen aluksi kuultu Zeynep Falay von Flittnerin esitys murrosten muotoilusta ja tulevaisuusajattelusta. Tulevaisuuden kuvittelulla voidaan välttää näköalattomuuden vaaroja nykyhetkessä ja laajentaa mahdollisten tulevaisuuksien horisonttia – riippumatta siitä, ovatko kuvitellut tulevaisuudet edes täysin mahdollisia.
Muutosagenttien visiotyöskentely laajensi erityisesti kuviteltavissa olevia vaihtoehtoja sille, millainen kansalaistoimijoiden rooli kestävässä tulevaisuudessa voisi olla. Syntyneessä visiossa korostui vapaaehtoistyön ja yhteisön eteen työskentelyn rooli ekologisesti kohtuullisemman ja sosiaalisesti kantavamman arjen rakentajana. Niin kestävään ruoantuotantoon, jakamistalouden edistämiseen, liikkumiseen kuin osallisuuden kokemuksiinkin ideoitiin ratkaisuja muun muassa paikallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistamisesta. Itse visio julkaistaan myöhemmin viimeistelyjen valmistuttua.
Tapausesimerkkejä kaupunginosatiloista hävikkiruokakaappeihin
Matkalla tehtiin kaksi opintovierailua ekososiaalista kestävyyttä kansalaislähtöisesti ja kuntien kanssa yhteistyössä edistävien esimerkkien pariin. Ensimmäisenä päivänä kuulimme esittelyn Gdynia Design Centren työstä ja Gdynia Design Days -festivaalin muutoksesta kohti huomattavasti kestävämpää materiaalien käyttöä tapahtuman järjestämisessä. Toisena päivänä vierailimme Przystan Widnassa eli Widnan kaupunginosan osallistavassa yhteisötilassa. Lähes kaikilla Gdynian kaupungin alueilla on oma przystan eli ”turvasatama”, jossa alueen asukkaat voivat tavata toisiaan ja järjestää itse maksuttomia aktiviteetteja muille. Aktiviteetit voivat olla esimerkiksi erilaisia temaattisia työpajoja, ruoanlaittoa tai vaikkapa joogatunteja. Yhteisötiloilla edistetään alueen asukkaiden kohtaamisia, keskustelua, taitojen jakamista ja saavutettavaa vapaa-ajan toimintaa. Kaupunki tarjoaa fasiliteetit ja asukkaat itse järjestävät ohjelman. Tilojen käytöstä on hyviä kokemuksia – asukkaat ovat ottaneet ne aktiivisesti vastaan.
Opintovierailujen lisäksi osa muutosagenteista esitteli tapaamisen aikana tarkemmin sitä, miten juuri he edistävät kestävyysmurroksia. Lasma Ozola kertoi Latvian Vidzemen Bioregionin synnystä ruohonjuuritason ideasta alueellisen viranomaisen omaksumaksi sitoumukseksi. Sebastian Kulis ja Robet Ropel esittelivät käytännönläheistä työtään puutarhureina luontokadon torjumiseksi (ks. puolankielinen tili @roslinneporady ja englanninkielinen tili @gardenoord Instagramissa). Kairi Niinepuu-Mark nosti esiin virolaisen kansalaisjärjestönsä Green Municipalityn toteuttamia jätehuollon, yrittäjyyden, luonnon monimuotoisuuden, uusiutuvan energian, liikkumisen ja viestinnän yhteisöprojekteja Lääne-Harjun alueelta.
Vierailut ja esitykset konkretisoivat sitä, millaista kestävyystyötä kansalaistoimijat voivat tehdä ja miten sitä voidaan toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa. Yhtäällä kunnat toimivat aloitteentekijän ja mahdollistajan roolissa, toisaalla alueellinen julkishallinnon toimija lähtee mukaan ruohonjuuritasolta kuultuun aloitteeseen. Toimivissa yhteistyömalleissa korostuivat rohkeat ja asiantuntevat aloitteentekijät ja ”mitä jos tämä onnistuukin” -asenne. Esimerkeissä vaihtelivat monipuolisesti sekä konkreettiset ja hyvin paikalliset projektit että laaja-alaisemman muutoksen edistäminen.
Kansainvälisen yhteistyön hedelmiä
Itämeren alueen kansalaistoimijoiden kestävyysvision lisäksi hanke julkaisee jatkossa suosituksia kansalaistoimijoiden ja julkishallinnon edustajien yhteistyön tiivistämiseksi. Lisäksi julkaistaan myös hankkeen yli kahdestakymmenestä fokusryhmähaastattelusta koostettu analyysi siitä, minkälaisia aukkoja ja tarpeita kansalaistoimijoiden ja kuntien välisessä kestävyysyhteistyössä Itämeren alueella on. Samoin esittelemme tulevaisuudessa lisää osallistuja-alueilta koottuja tapausesimerkkejä kestävyysmurrosta tekevistä kansalaistoimijoista.
Itämeren alueen kestävyysvisiota käytetään pohjana paikallisten toteutusten edistämisessä. Varsinais-Suomessa hankkeen pilottitoimenpiteet kohdistuvat erityisesti Kemiönsaareen ja Uuteenkaupunkiin. Molemmilla paikkakunnilla järjestetään kevään aikana kestävyysmurroksia edistävät työpajasarja. Lue lisää Kemiönsaaren työpajoista täältä ja Uudenkaupungin työpajoista täältä.
We make transition! – Kohti kestävämpää yhteiskuntaa kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin yhteistyöllä on kansainvälinen Itämeren alueen hanke. Varsinais-Suomen liitto toimii hankkeen partnerina ja toteuttaa hanketta kahdella pilottipaikkakunnalla: Uudessakaupungissa ja Kemiönsaaressa. Hankkeen liitännäisjäseniä Varsinais-Suomessa ovat Kemiönsaaren kunta, Uudenkaupungin kaupunki, Ukipolis Oy sekä Varsinais-Suomen Kylät ry. Hanke toteuttaa Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ tavoitteita osallisuudesta, innovatiivisuudesta ja kestävien kumppanuuksien Varsinais-Suomesta. Hanketta yhteisrahoittaa Euroopan unioni osana Interreg Baltic Sea Region -ohjelmaa.
Lisätietoja
