Siirry sisältöön
Haku

Verkostot vauhdissa: ilmastovastuujaoston vuoropuhelu vahvistaa osallisuutta ja omistajuutta

Ilmastovastuujaoston jäsenet seisovat Qvidjan kartanon vanhan rakennuksen edessä ryhmäkuvassa.

Esittelemme Verkostot vauhdissa -sarjassamme Kumppanuuden juhlavuoden kunniaksi maakunnan aktiivisia kumppanuusverkostoja. Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän ilmastovastuujaosto on tärkeä osa Varsinais-Suomen kumppanuustyötä. Ilmastovastuujaosto edistää maakuntaohjelman toteuttamista ilmastonmuutokseen liittyvissä teemoissa.

Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän ilmastovastuujaosto

Vuonna 2019 perustettu ilmastovastuujaosto toimii neuvoa-antavana ja koordinoivana valmistelufoorumina maakunnan hiilineutraaliustavoitteeseen liittyvissä asioissa. Sen tehtävänä on muun muassa edistää elinkeinoelämän, julkisen hallinnon sekä ilmastonmuutokseen liittyvän koulutus- ja tutkimustoiminnan välistä vuorovaikutusta.

Jaoston tarkastelun kohteena ovat energian tuotanto, liikennejärjestelmä, biotalous, kiertotalous ja maankäyttö. Ilmastokysymyksiä käsitellään myös koulutukseen, aluekehitykseen, yritysten kehittämiseen ja kansalaisvaikuttamiseen liittyen. Jaostossa ovat edustettuina kunnat, aluehallinnon organisaatiot, yritykset, etujärjestöt sekä koulutus- ja tutkimussektorit.

Strategiapäällikkö Pekka Salminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus ja toimialapäällikkö Riikka Leskinen, Valonia

Pekka Salminen on toiminut Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän ilmastovastuujaoston puheenjohtajana vuodesta 2022 saakka. Riikka Leskinen on toiminut jaoston sihteerinä sen perustamisesta alkaen.

Mikä on mielestänne tärkeintä ilmastovastuujaoston toiminnassa?

Vuoropuhelu. Kehitys tapahtuu pitkälti vuoropuhelun kautta ja vain vuoropuhelun kautta voimme löytää yhteisymmärryksen ja yhteen hiileen puhaltamisen hengen vaikeissakin asioissa. Ilmastoratkaisut eivät ole aina helppoja mutta niiden on oltava yhteisesti hyväksyttyjä. Verkostossa on mukana laaja joukko asiantuntemusta, joka edustaa ilmastokysymysten eri näkökulmia. Tämän vuoksi verkostossa tärkeää on myös toisilta oppiminen.

Entä mikä on ilmastovastuujaostossa innostavinta?

Vuoropuhelun lisäksi innostavinta on kohdevierailut, joita olemme nyt järjestäneet kokousten yhteyteen esimerkiksi Korvenmäen kiertotalouspuistoon ja Qvidjan tutkimus- ja koetilalle. Innostavinta on lisäksi se, kun voimme olla ajankohtaisimman tiedon äärellä ja yhdessä saada syvemmän ymmärryksen tilanteesta ja tarvittavista toimista.

Mitä sellaisia onnistumisia ja aikaansaannoksia tunnistatte, jotka eivät olisi olleet mahdollisia ilman jaoston tuomaa kumppanuutta?

Ilmastovastuujaosto on toiminut CANEMURE-hankkeen ohjausryhmänä ja ollut osaltaan edistämässä ohjelmallista ilmastotyötä Varsinais-Suomessa. Olemme laatineet maakunnalle ilmastotiekartan, joka on helpottanut kuntien ilmasto-ohjelmatyötä. Varsinais-Suomen kunnista enää kahdella on ilmastosuunnitelmatyö käynnistymättä.

Mitä haasteita tai opittuja asioita tunnistatte jaoston toiminnan ajalta?

Verkostotyötä ei voi tehdä pelkästään etäyhteyksien varassa. Jaoston toiminta oli alkuun pandemian seurauksena etäkokouksien varassa. Verkostotyössä on kuitenkin pitkälti kysymys ihmisten välisestä vuoropuhelusta ja tiedonvaihdosta. Ne vaativat ihmisten välisiä fyysisiä kohtaamisia – tutustumista, asialistan ulkopuolisia keskusteluja ja kokemuksellista jakamista. Tämän vuoksi olemme siirtyneet järjestämään osan kokouksista läsnä-/hybridikokouksina, jotka yhdistyvät kohdevierailuun. Ulkopuoliset asiantuntijat tuovat tärkeää ajankohtaista tietoa jaostolle, mutta tärkeää on varata aina aikaa myös jaoston jäsenten puheenvuoroille.

Kun nyt juhlimme kumppanuustyön kymmentä vuotta, mikä jaostonne näkökulmasta voisi olla kumppanuustyön seuraava taso? Mitä kohti olemme menossa?

Ilmastotyön osalta on edettävä hillintätyön lisäksi kohti sopeutumissuunnittelua. Tämä vaatii osin uudenlaista fokusta ja kumppanuuksia. Yleisesti ottaen kumppanuuden seuraava taso on toivottavasti myös tavallaan askel taaksepäin eli enenevässä määrin paluuta face-to-face tilaisuuksiin ja toisaalta yhä vahvemmin alhaalta ylöspäin kysymyksien kautta etenemistä. Osallisuus ja omistajuus asiassa kuin asiassa tulee vain aidon osallistumisen kautta, jolloin ylhäältä ei ole annettu valmiiksi pohjaesitystä käsiteltävään asiaan, vaan osallistujat saavat itse luoda oman näköisensä sisällön. Ilmastonmuutoksen ja globaalien kestävyyskysymysten osalta olemme suurten haasteiden äärellä ja on tärkeää, että ilmastovastuujaosto osaltaan yhä vahvistaa yhteistyötä ja toiminnan vaikuttavuutta.

Lisätietoja:

Artikkelikuvassa jaoston jäseniä Qvidjan kartanolla:
– takarivi (v-o): Maria Granlund, Sonja Palhus, Heidi Veck, Riikka Leskinen, Miika Meretoja.
– keskimmäinen rivi (v-o): Satu Paananen, Jutta Wirén, Antti Jyväkorpi, Aino Launto-Tiuttu, Minna Rautalin, Jussi Somerpalo.
– eturivi (v-o): Pekka Heikkinen, Nina Myllykoski, Olli Haapanen, Pekka Salminen, Heikki Saarento.