Edunvalvonnan tavoitteet
Maakunnan edunvalvonnan tavoitteena on valvoa Varsinais-Suomen etua ja edistää maakunnallisten tavoitteiden toteutumista päätöksenteossa. Paikallisella tasolla edunvalvonta on yhteisten tavoitteiden tunnistamista ja yhteistyön rakentamista. Kansallisesti vaikutetaan päätöksentekoon, valtion talousarvioon, lainsäädäntöön ja vaalikausittain vaihtuvaan hallitusohjelmaan.
Liitto edistää kuntien ja maakunnan toimijoiden yhteisiä tavoitteita yhdessä keskeisten kumppaneiden, maakunnan kansanedustajien sekä muiden vaikuttajien kanssa.
Kansainvälistä edunvalvontaa tehdään yhdessä Etelä-Suomen maakuntien ja Itämeren alueen kumppaneiden kanssa. Euroopan unionin suuntaan edunvalvontaa vahvistaa Varsinais-Suomen liiton ja Turun kaupungin yhteinen toimisto Brysselissä. Tavoitteena on vaikuttaa Euroopan unionin yhteisten ohjelmakausien valmisteluun ja EU-rahoituksen kotiuttamiseen.
Edunvalvonnan kärkitavoitteita ovat Tunnin juna ja Saaristomeren tilan parantaminen.
Tutustu Varsinais-Suomen edunvalvonnan tavoitteisiin:
Saaristomeri on Suomen rannikon huonokuntoisin merialue. Meren rehevöitymistä ei ole saatu pysäytettyä, eikä meren tilaa parannettua tähänastisilla toimenpiteillä. Veden huono kunto näkyy kesäisin yleistyvinä sinileväkukintoina. Sanna Marinin hallitus päätti vuonna 2021 puoliväliriihessä käynnistää Saaristomeri-ohjelman ravinnekuormituksen palauttamiseksi kestävälle tasolle. Hallituksen tavoitteena on saada vuoteen 2027 mennessä Saaristomeren hajakuormitus pois Itämeren suojelukomission (HELCOM) pahimpien kuormittajien listalta.
Saaristomeren ravinteista yhä 70-80 % on peräisin maataloudesta, joten peltojen ravinnekuormituksen vähentäminen vaikuttaa positiivisesti meren tilaan. Meren tilanne kytkeytyy maatalouden tukipolitiikkaan ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen (CAP27). Maatalouden ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan parantaa kohdentamalla niitä rannikon valuma-alueille, jossa maatalouden vaikutus vesistöihin on suuri, vesien tila hyvää huonompi ja maaperä eroosioherkkää. Maatalouspolitiikan tulee kannustaa lannan kierrätykseen sekä erilaisten maanparannuskeinojen käyttöönottoon.
Suomessa on valmisteltu Sipilän ja Marinin hallitusten aikana kansallisen lääkekehityskeskuksen perustamista. Lääkekehityskeskuksella tavoitellaan alan kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia. Keskus mahdollistaa tutkimuksessa syntyneiden lääkekehitysprojektien eteenpäin viemisen aina kaupallisiksi kasvuyrityksiksi asti.
Lääkekehityskeskuksen perustamista on selvitetty vuodesta 2017 alkaen. Yhtiömallisen keskuksen sijoituspaikaksi on esitetty pitkän koulutus- ja tutkimusperinteen sekä alan yritysten sijoittumisen vuoksi Turkua. Suomessa suuret lääke- ja diagnostiikka-alan yritykset sijaitsevat Turussa ja lääkeviennistä alueelta on peräisin 75 %. Lääkekehityskeskuksen perustaminen odottaa lopullista päätöstä.
Uuden työvoiman ja osaamisen tarve kasvaa Varsinais-Suomessa. Vuonna 2015 alkanutta voimakasta kasvusuhdannetta ja positiivisen rakennemuutoksen tuomaa osaajatarvetta ei pysäyttänyt edes koronapandemia. Tulevina vuosina eläköityminen erityisesti teollisuudessa kiihtyy. Työvoiman poistuma yhdessä ikäluokkien pienenemisen kanssa lisää työvoiman saatavuushaasteita.
Teknologiateollisuudessa, erityisesti meriteollisuudessa ja autoteollisuudessa sekä lääketeollisuudessa, on työpaikat ja investoinnit kasvaneet maan kärkivauhtia. Elinkeinoelämän osaajatarve sekä työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelma asettaa koulutukselle ja osaamisen päivittämiselle uusia vaatimuksia.
Varsinais-Suomessa osaavan työvoiman saantavuutta voidaan helpottaa osaltaan oppilaitosten koulutusvastuita ja järjestämislupia laajentamalla. Näistä ajankohtaisia ovat muun muassa:
Sähkö- ja automaatiotekniikan korkeakoulutus ja rakennusarkkitehtuurin koulutus
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto tavoittelevat tekniikan koulutusohjelmiensa laajennusta sähkö- ja automaatiotekniikkaan. Turun ammattikorkeakoulun tavoitteena on myös rakennusarkkitehdin koulutusohjelman käynnistäminen. Koulutusalat kytkeytyvät rakennusteollisuuden ja meriteollisuuden tarpeisiin. Sähkö- ja automaatiotekniikan osaamisen tarve korostuu ajoneuvoteollisuudessa ja akkuteknologiassa.
Ruotsinkielinen oikeustieteen maisterin koulutus
Åbo Akademi tavoittelee juridiikan koulutusvastuun laajentamista. Turusta puuttuu oikeustieteerin ylempi ruotsinkielinen koulutus, mikä vaikeuttaa kaksi- ja ruotsinkielisten osaajien saatavuutta työmarkkinoilla. Tällä hetkellä Åbo Akademista valmistuneet oikeusnotaarit joutuvat hakeutumaan muihin yliopistoihin opiskellakseen maisterin tasolla juristeiksi.
Luonnontieteiden painotus
Novidan lukiolla Loimaalla on luonnontiedelinja, joka painottaa LUMA-aineita (matematiikka, fysiikka ja kemia). Lukio tavoittelee luonnontieteitä painottavan lukion erityistehtävää. Luonnontieteen painotuksella on merkitystä Varsinais-Suomen kasvualoille ja kilpailukyvylle. Maakunnan toimialarakenne ja työpaikat sekä osaajatarve erityisesti teknologia-, kemian ja logistiikan aloilla edellyttävät luonnontieteiden opetuksen vahvistamista ja alojen jatko-opintoihin hakeutuvien määrän nostamista.
Metsäkonekuljettajan koulutus
Varsinais-Suomesta puuttuu metsäkoneenkuljettajan koulutus, mikä vaikeuttaa alan osaavan työvoiman saatavuutta. Peimarin koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto Livia, on maan suurimpia luonnonvara-alan kouluttaja, jonka opetuksesta merkittävä osa on metsäopetusta. Koulutuskuntayhtymä tarvitsee metsäkoneen kuljettajan järjestämisluvan, sillä ilman omaa koulutusta Varsinais-Suomesta ei hakeuduta metsäkoneopetukseen.
Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus edellyttävät väyläverkon kehittämistä ja pullonkaulojen poistamista. Varsinais-Suomessa liikenteessä on merkittäviä kehittämistarpeita niin raiteilla kuin maatieverkossa. Erityispiirteitä liikkumiseen tuovat erityisesti saaristoisuus, sillat, satamat ja vilkas tavaraliikenne.
Varsinais-Suomea halkovan Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T ydinverkon kehittämishankkeille on saatavissa EU-tukea. Ydinverkolla sijaitsevat Turun lentokenttä, satamat, Turun kehätie ja Tunnin juna. Uudistuvan TEN-T asetuksen mukaisesti ydinverkkoon kuuluvat hankkeet on rakennettava vuoteen 2030 mennessä.
Raideliikennehankkeet
Varsinais-Suomessa raideliikenteen kehittäminen tarkoittaa nopean Turun ja Helsingin välisen junayhteyden toteuttamista ja toisaalta seutukunnat linkittävän paikallisjunaliikenteen käynnistämistä.
Tunnin juna
Helsingin ja Turun välinen nopea junayhteys, Tunnin juna, yhdistää Etelä-Suomen kasvukeskukset ja radan varren kunnat yhdeksi 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialueeksi. Uusi oikorata Espoosta Vihdin ja Lohjan kautta Saloon ja Salo–Turku-kaksoisraide lyhentävät matkaa 26 kilometrillä ja matka-aikaa ensi vaiheessa noin puolella tunnilla. Matka Turun ja Helsingin välillä Tunnin junalla on ajallisesti verrannollinen pääkaupunkiseudun sisäiseen matkaan. Nopea ja toimintavarma yhteys luo edellytyksiä kasvulle ja liikenteen päästövähennyksille.
Tunnin junan suunnittelu viedään loppuun Turun Tunnin juna -hankeyhtiössä. Yhtiö on arvioinut suunnittelun valmistuvan vuoden 2023 loppuun mennessä, minkä jälkeen voidaan edetä ratayhteyden rakentamiseen. Rakentaminen on valmis vuonna 2031, mikäli hanke etenee keskeytyksettä.
Tunnin junan rakentaminen on käynnistetty sen molemmista päistä. Valtion ja suurten kaupunkiseutujen välisissä MAL-sopimuksissa on päätetty Turun ratapihan ja Kupittaa–Turku kaksoisraiteen sekä Espoon kaupunkiradan rakentamisesta. Päätös rakentamisrahoituksesta tarvitaan oikoradalle ja Turku–Salo-kaksoisraiteelle.
Lisätietoa:
Turun Tunnin junan hankeyhtiön sivulta
Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenne
Maakunnan kattava paikallisjunaliikenne yhdistää Turun ja seutukeskukset yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi. Se mahdollistaa liikenteen kasvun ohjaamisen joukkoliikenteeseen ja kestävien kulkutapaosuuksien kasvattamisen.
Paikallisjunaliikenne on toteutuessaan osa maakunnallista joukkoliikenneketjua, jota täydentävät muut joukkoliikenneratkaisut. Tunnin juna ja paikallisjunaliikenne toimivat toistensa syöttöliikenteenä, ja kaksoisraide luo lisäkapasiteettia paikallisjunille Turun ja Salon välillä.
Paikallisjunaliikenteen käynnistämisen edellytyksenä ovat toimiva ratainfra, asemat, junakalusto ja joukkoliikenneviranomainen, joka vastaa liikenteen suunnittelusta, tilaamisesta, lippujärjestelmästä ja taloudesta. Paikallisjunaliikenteen toteuttaminen vaatii lainsäädäntömuutoksen, sillä voimassa oleva laki rajaa raideliikenteen toimivallan ainoastaan valtiolle sekä Helsingin seudun liikenteelle.
Paikallisjunaliikenteen kolme suuntaa kulkisivat Turusta Saloon, Loimaalle ja Uuteenkaupunkiin.
Varsinais-Suomessa on vailla rahoitusta useita tärkeitä maantieverkon kehittämishankkeita. Maatiehankkeet parantavat liikenteen sujuvuutta, tuvallisuutta ja kestävyyttä. Usean hankkeen rakentaminen on heti käynnistettävissä rahoituksen varmistuttua.
E18 Kehätie Raision keskustassa
E18 (kantatie 40) Turun kehätie on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä. Nykyiset valo-ohjatut liittymät toimivat vilkkaasti liikennöidyn yhteyden pullonkauloina Raision keskustassa. E18-tielle on tarkoitus rakentaa 3+3 kaistainen ja noin 450 metrin tunneli Raision keskustan ali. Euroopan laajuisen TEN-T ydinverkkokäytävän vaatimusten saavuttaminen Raision kaupunkikeskuksen kohdalla edellyttää 189 miljoonan euron rakentamisrahoitusta ja hankkeen toteuttamista vuoteen 2030 mennessä. Tiesuunnitelma on valmistunut vuonna 2020 ja rakentaminen voi alkaa vuonna 2022.
Hankekuvaus Väyläviraston sivuilla
E18 Turun kehätie, Naantali–Raisio
E18 (kantatie 40) Turun kehätien Naantali–Raisio-yhteys vaatii nelikaistaistamisen ja liittymien sujuvoittamista. Hankkeen tiesuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2025. Kustannusarvio on 158 miljoonaa euroa. Hanke kuuluu Euroopan laajuiseen TEN-T ydinverkkokäytävään, jonka vaatimukset tulee täyttää vuoteen 2030 mennessä.
Hankekuvaus Väyläviraston sivuilla
Valtatie 8 Laitilan kiertoeritasotasoliittymä
Vilkkaan elinkeinoelämän yhteyden sujuvuus edellyttää nelihaaraisen tasoliittymän poistamista Laitilan keskustassa. Valtatie 8 ja kantatie 43 risteykseen on tarkoitus rakentaa eritasoliittymä. Tiesuunnitelma on valmis, ja hankkeen rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2022. Tarvittava rakentamisrahoitus on 38,3 miljoonaa euroa. Toimenpiteellä on mahdollisuus nostaa valtatien 8 nopeustaso pääväylätasolle 80 kilometriin tunnissa.
Hankekuvaus Väyläviraston sivuilla
Valtatie 9 Lieto asema–Aura leveäkaistatien nelikaistaistus
Valtatie 9:llä tulee toteuttaa Liedon aseman ja Auran välisen leveäkaistatien nelikaistaistus, kolme ohituskaistaparia ja Auran eritasoliittymä. Tarkoituksena on muuhun päätieverkkoon nähden keskimääräistä vaarallisemman ja vilkkaan työmatkaliikenteen reitin sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen. Tiesuunnitelma leveäkaistatien muuttamisesta nelikaistaiseksi Liedon aseman ja Auran välillä on valmis ja ohituskaistaparien tiesuunnitelmat valmistumassa vuonna 2022. Auran eritasoliittymän tiesuunnitelmasta puuttuu noin 1 miljoonan euron rahoitus. Nelikaistaistamisen rahoitustarve on arviolta 53 miljoonaa euroa ja ohituskaistojen 10 miljoonaa euroa per pari.
Hankekuvaus Väyläviraston sivuilla
Saaristoliikenne
Turun saaristo on saarten määrässä mitattuna maailman suurin. Saariston saavutettavuus, ympärivuotinen hyödyntäminen ja asuttuna pitäminen edellyttävät sujuvaa saaristoliikennettä ja yhteyksiä. Saaristotien (maantie 180) huonokuntoisten Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusimisesta on päätetty valtion vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarviossa. Rakennustyöt alkavat vuonna 2023 ja kestävät arviolta kolme vuotta.
Saaristoliikenne on valtion rahoittamaa ja järjestämää. Varsinais-Suomen ELY-keskus vastaa maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoidosta. Suurin osa Suomen 41 lauttapaikasta sijaitsee Turun saaristossa, minkä lisäksi Saaristomerellä on 10 yhteysalusreittiä. Saaristoliikenteen turvaaminen edellyttää rahoitustason ylläpitoa ja liikenteen kehittämistä.
Lue lisää Väyläviraston sivuilta
Paraisten väylä, Mt 180 Kurkela-Kuusisto
Paraisten väylän toisin sanoen Kaarinan läntisen ohitustien toteuttaminen on osa saariston yhteyksien kehittämistä yhdessä siltojen uusimisen kanssa. Tavoitteena on Turunmaan saariston yhteyksien parantaminen ja Kaarinan keskustan kehittäminen vähentämällä liikennemääriä ja ruuhkautumista. Maatien 180 yhteyttä parannetaan saaristoon rakentamalla uusi tieyhteys Kurkelan eritasoliittymän ja Kuusiston välillä. Hanke edellyttää uuden Auvaisbergin sillan rakentamista. Hankkeen tiesuunnittelu on käynnissä. Rahoitustarve on 55 miljoonaa euroa.
Hankekuvaus Väyläviraston sivuilla
Salon itäinen ohikulkutie
Salon itäisen ohikulkutien eli kantatie 52 parantamishankkeen tarkoituksena on kaupungin läpikulkevan liikenteen ohjaaminen pois Salon keskustan katuverkolta ja elinkeinoelämän yhteyksien parantaminen. Hankkeen ensimmäinen vaihe Perniöntie–maantie 110 valmistui vuonna 2016. Toinen vaihe koostuu Somerontien ja 110-tien välisestä osuudesta. Tiesuunnitelma vaatii miljoonan euron rahoituksen ja hankkeen toteuttaminen 37 miljoonaa euroa.
Rakennerahoitus
Suomessa on käytössä Euroopan unionin koheesiopolitiikan välineitä, joilla rahoitetaan alueellisista tarpeista lähteviä kehittämis- ja investointihankkeita. Uusi ohjelmakausi 2021–2027 käynnistyy marraskuussa 2021. Keskeisten rahoitusvälineiden, niin sanottujen rakennerahojen (ESR ja EAKR), kansallinen jako päätetään EU- ohjelmakausittain.
Suomessa rakennerahat ovat voimakkaasti painottuneet Itä- ja Pohjois-Suomeen huolimatta kehityserojen jakautumisesta jokaisen maakunnan sisälle. Kaikki alueet tarvitsevat työkaluja ja rahoitusinstrumentteja kehityserojen tasaamiseen. Rakennerahojen kansallisesti päätettävä osuus jakautuu alkavalla kaudella hieman edelliskautta tasaisemmin. Aluepolitiikka ei kuitenkaan jatkossakaan tue kasvua ja tuottavuutta tasaisesti.
Aluetuet
Suomessa yritystoimintaa tuetaan maan eri osissa eritasoisilla tukiprosenteilla. Tuet eivät ole yksin kansallisessa päätösvallassa, vaan perustuvat Euroopan komission suuntaviivoihin. Kehittämisavustusta yritysten investointeihin myöntävät ELY-keskukset.
Yritysten valtionavustuksen enimmäismäärät on porrastettu tukialueittain. Itä- ja Pohjois-Suomi kuuluu harvan asutuksen perusteella korkeimpaan I-tukiluokkaan, jossa voidaan tukea kaikenkokoisia yrityksiä. Muu Suomi eli Etelä- ja Länsi-Suomi kuuluvat aluetukikartan ulkopuolelle, tukialueelle III, jossa enimmäistukitasot ovat matalammat eikä suuria yrityksiä voida tukea lainkaan. Pieni osa alueista on määritelty II-tukialueeksi, johon alueita voidaan erilaisia kriteerejä noudattaen nimetä kansallisen harkinnan perusteella.
Yritystukien maantieteellinen kohdentaminen vääristää kilpailua ja jättää potentiaalisimpia eteläisen Suomen alueita tuetta. Kansallinen päätös uudesta aluetukikartasta on tarkoitus tehdä alkavalle kaudelle 2022–2028 syksyllä 2021. Euroopan komissio hyväksyy jäsenvaltioiden esitykset aluetukikartoista ennen niiden voimaantuloa. Uusi aluetukikartta astuu voimaan vuonna 2022.
TEN-T asetusuudistus
Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T on uudistumassa. Tulevan asetuksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta säilyvät. Varsinais-Suomessa ydinverkolla sijaitsevat Turun lentokenttä, Turun ja Naantalin satamat, Turun ja Helsingin välinen maatie- ja raideyhteys sekä E18 Turun kehätie.
Verkkojen Eurooppa -ohjelmalla (Connecting Europe Facility, CEF) rahoitetaan TEN-T verkon hankkeita. Alkavalla CEF2-ohjelmakaudella 2021–2027 rahoitus painottuu ydinverkon hankkeille ohjelmakauden alkuun. Ydinverkon hankkeisiin on saatavissa enimmillään 30 % rakentamiseen ja 50 % suunnitteluun. Raidehankkeiden lisäksi CEF2-ohjelmaluonnoksen mukaan tukikelpoisia hankkeita ovat TEN-T verkon satamien tieyhteydet. Tämä mahdollistaa CEF-tuen saamisen Varsinais-Suomessa Tunnin junan rakentamisen lisäksi E18 Turun kehätien Raision keskustan investointiin.
Kysyttävää? Ota yhteyttä!
