Uudessakaupungissa luotiin Lumorinki-yhteistyömalli asukkaiden, yhdistysten ja kunnan yhteisen luontotyön tueksi
Kunnilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden edistämisessä ja luontokadon torjumisessa. Paikallisen luontotyön merkitys on suuri ja konkreettisissa luonnonhoidon toimenpiteissä riittää tehtävää. Kunnan omana työnä voidaan tehdä paljon, mutta lisäkäsiä ja yhteistyötä tarvitaan. Monet toimet myös koskevat yksityisiä alueita.
Miten erilaiset kuntalaiset – asukkaat, yhdistykset ja yritykset – siis saadaan mukaan?
Rakenteet avuksi: Lumorinki-toiminta itselle sopivan osallistumisen mahdollistajana
Uudessakaupungissa on onnistuttu. Tulevaisuustyöpajasarjan seurauksena syntyi yhteinen luonnon monimuotoisuuden edistämisen avoin verkosto: Lumorinki-toiminta.
Lumorinki on nimi löyhästi yhdessä toimivalle ryhmälle tai verkostolle. Rinki-idea on lainattu vähäisellä organisoinnilla toimivilta lähiruuan REKO-ringeiltä, sillä myös Lumorinki tähtää siihen, että toiminta on tekijöidensä yhdessä määrittämää ja mukaan voi tulla ilman pitkäaikaista sitoutumista.
Verkoston kokoavana paikkana toimii avoin Lumorinki Uusikaupunki -ryhmä Facebookissa. Kasvokkain kiinnostuneita tuovat yhteen tapaamiset Lumokahvien, Lumofoorumi-tapahtuman ja yhteisen toiminnan merkeissä.
Lumokahvit ovat matalan kynnyksen info- ja ajatustenvaihtotilaisuuksia paikallisesta luonnon monimuotoisuuden edistämisen työstä. Niiden tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa ja miten eri tahot voivat edistää sitä omalla toiminnallaan, sekä mahdollistaa muiden aiheesta kiinnostuneiden tapaaminen. Lumokahveja on järjestetty nyt kaksi kertaa. Molemmissa ohjelmana oli asiantuntija-alustuksia kiinnostavasta aiheesta, yhteistä keskustelua ja pullakahvit.
Lumofoorumi on kerran järjestetty ja vuosittaiseksi tapahtumaksi suunniteltu isompi tilaisuus, joka kokoaa alueella tehdyn monimuotoisuustyön ajankohtaiset teemat, tiedotukset, tekijät ja kiinnostuneet yhteen. Säännöllinen tarkastelu auttaa muotoilemaan kaikesta paikallisesta luontotyöstä pitkäjänteistä, nousujohteista, avointa ja sellaista, että siihen on helppo tulla mukaan.
Yhteistä toimintaa voi olla mikä tahansa verkoston jäsenten tiedottama tekeminen. Tällä hetkellä pieni ”ydintiimi” koordinoi Lumokahvien järjestämistä ja kahta konkreettista projektia: yksityisille pihoille tarjottavien monimuotoisuus-infokylttien tekemistä ja jakamista sekä kaupunkialueen tyhjän tontin kehittämistä kokeiluna kuntalaisten, julkisen sektorin sekä yksityisten toimijoiden yhteistyön mahdollisuuksista. Myös kaupunkiorganisaatio tiedottaa Lumorinki-ryhmässä erilaisista talkoista, joihin asukkaat voivat tulla avuksi. Käytännössä kuka tahansa voi ehdottaa yhteistä tekemistä tai kutsua muut mukaan omaan toimintaansa.
Sopivan toimintatavan löytyminen vaatii taustatyötä, vision ja malttia
Lumorinki-toimintamalli syntyi Minun lähiluontoni -työpajasarjassa. Sen idea, suunta ja tarkoitus on muotoiltu Minun lähiluontoni -visiossa ja murrosagendassa.
Työpajoissa joukko luonnosta ja luonnon monimuotoisuuden edistämisestä kiinnostuneita paikallisia asukkaita, yrittäjiä, yhdistystoimijoita ja kaupungin työntekijöitä pohti ja ideoi sitä, millainen Uusikaupunki olisi vuonna 2035, kun asukkaat, yhdistykset, yritykset ja kaupunki tekevät aktiivista yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi. Lisäksi mietittiin, mitä pitää tehdä, jotta yhteinen visio tulisi todeksi.
Lumorinki-toiminta on työpajojen, niissä syntyneen yhteisen innostuksen ja niitä edeltäneen taustakartoituksen tulos. Yhteiseen tekemiseen pääseminen on edellyttänyt huolellista suunnittelua, kohtaamisia ja yhteisen suunnan luomista. Työssä on huomioitu esimerkiksi se, minkälaista luontotyötä paikkakunnalla jo tehdään ja ketkä sitä tekevät, sekä se, minkälaisia yhteiseen tekemiseen osallistumisen tapoja paikalliset tuntuvat suosivan.
Vaikka kuka tahansa voi ottaa Lumorinki-toimintamallin käyttöön omassa kunnassaan tai yhteisössään, on sen taustalla siis piirteitä, jotka täytyy rakentaa kullakin toteutuspaikalla omanlaisikseen. Sen sijaan, että suoraan kopioisi Uudenkaupungin mallin, löytyvät into ja paras toteutustapa parhaiten, jos ensin kokoaa kiinnostuneita yhteen muodostamaan tilannekuvan ja luomaan yhteisen suunnan! We make transition! -hankkeen sivuilta ja julkaisuista löydät paljon ohjeita yhteistyön rakentamiseen.
On tärkeää antaa yhteistyön syntymiselle aikaa ja pysyvyyttä riippumatta osallistumisen aktiivisuuden vaihteluista. Välillä yhteinen tekeminen ja tiedonvaihto voi olla aktiivista, ja välillä se voi hiljentyä hetkeksi. Esimerkiksi vuosittainen Lumofoorumi-tapahtuma voi toimia tekemisen ja tekijöiden yhteen kokoajana silloinkin, kun arkista toimintaa on ollut vähemmän. Tärkeintä on mahdollistaa yhteinen, pitkäjänteinen ja nousujohteinen tekeminen luontokadon torjumiseksi paikallisesti.
Kuka vain voi olla aloitteellinen yhteisen suunnan rakentamisen ja luontokadon vastaisen yhteistoiminnan synnyttämiseksi! We make transition! -hanke neuvoo ja tukee vastaavien prosessien aloittamisessa vuoden 2025 ajan. Itse Uudenkaupungin kaupungin näkemyksistä kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Sonja Stenmaniin (sonja.stenman@uusikaupunki.fi).
We make transition! -hankkeessa pilotoidaan murrosareena-menetelmää kansalaisyhteiskunnan ja kunnan innovaatioyhteistyön välineenä. Murrosareena on fasilitoitu työpajojen sarja, jossa rakennetaan yhteinen kestävyysvisio ja siihen johtava murrospolku jollekin elämän osa-alueelle.
Hanke edistää etenkin erilaisten kansalaistoimijoiden ja kestävyyttä edistävien pienyritysten roolin ja mahdollisuuksien vahvistumista kestävyystyössä. Selvitämme ja tuomme esiin sitä, minkälainen arvo kansalaisyhteiskunnalla on ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä muutosjoustavuuden ja kriisinsietokyvyn – yhteiskunnallisen resilienssin – rakentajana. Hankkeen toteutusaika on 2023–2025 ja sitä osarahoittaa Euroopan unioni Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta. Sitä toteuttavat Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen liitto sekä liitännäisjäsenet Uudenkaupungin kaupunki, Ukipolis Oy, Kemiönsaaren kunta ja Varsinais-Suomen Kylät ry.
Lisätietoja
