Kestävän energiahuollon tulevaisuus Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen liitossa on käynnissä selvitystyö kestävän energiahuollon tulevaisuudesta maakunnassa, koska energiamurros etenee nopeasti ja se vaatii huomioimista myös maankäytön suunnittelussa. Työ käsittelee fossiilittoman energian kehittymistä, tilatarpeita ja sijoittumista, ja se on taustaselvitys maakuntakaavoitukseen. Selvityksen sisältö on vaiheistettu kolmeen osaan:
Selvityksessä kuvataan teollisen aurinkovoiman hallinnollista ja taloudellista toimintaympäristöä, sen ympäristövaikutuksia sekä kriteerejä sen sijoittamiselle. Näkökulmat sijoittamiseen on ryhmitelty suotuisiin, rajaaviin ja ristiriitaisiin tekijöihin niin kutsutuksi monikriteeristöksi. Suotuisia tekijöitä ovat esimerkiksi sähkölinjojen, -asemien ja tiestön läheisyys. Sijoittumista rajaavat puolestaan luonto- ja kulttuuriarvot sekä asutus. Lisäksi tarkasteltiin ristiriitaisia, monisyisiä tekijöitä, jotka saattavat puoltaa tai kyseenalaistaa sijoittamista kun hanketapauksia ja niiden erityisiä ominaisuuksia tutkitaan tarkemmin. Monisärmäisiä tekijöitä voivat olla esimerkiksi yhteistuotanto muun energiantuotannon kanssa samalla alueella tai erityyppisille peltomaille sijoittaminen. Eri tekijät ryhmiteltiin suositeltavaksi monikriteeristöksi sijoittamiselle. Kriteeristön perusteella tehtiin vyöhykkeiset paikkatietoerittelyt maakunnan tasolla. Teollisen aurinkovoiman ympäristövaikutukset arvioitiin EU:n taksonomiaan pohjautuvan Ei merkittävää haittaa -periaatteen jäsennyksellä, mikä on selvityssarjalle saadun ympäristöministeriön rahoituksen ehtona.
Osaselvitys teollisen aurinkovoiman sijoittumisesta Varsinais-Suomessa valmistui toukokuussa 2024. Selvitys on julkaistu pdf-raporttina. Lisäksi paikkatietoerittelyjen teemakartoista on julkaistu erillinen karttapalvelu, jossa niihin voi tutustua tarkemmin. Raportti ja kartat ovat luonteeltaan tiedollisia esiselvityksiä maakuntakaavaprosessin taustoitukseksi. Taustaselvitykset eivät ole oikeusvaikutteisia kaava-asiakirjoja. Laadittu monikriteeristö on luonteeltaan Varsinais-Suomen liiton suositus. Kunnat ja muut osalliset voivat soveltaa kriteeristöä, kun työstävät hankekohtaisia ratkaisuja tarkempien lähtötietojen perusteella.
Tutustu osaselvitykseen:
Päivitetään tuulivoimavaihemaakuntakaavan taustalla olevat kriteeristöt ja paikkatietoerittelyt sijoittumisesta. Nykyiset tuulivoimalat ovat lähes kaksinkertaisen kokoisia ja paljon tehokkaampia kuin 2010-luvun alussa. Tuulivoimasta on myös tullut taloudellisesti hyvin kannattava energiantuotantomuoto. Etenkin maisema-, melu- ja välkevaikutukset sekä muut ympäristövaikutukset päivitetään. Taustalla huomioidaan myös merituulivoiman nopea kehittyminen, jota eritellään useassa omassa hankkeessaan. Aikatauluna keväästä syksyyn 2024.
Tunnistetaan myös muut nousevat ja vahvistuvat energiamuodot, siirtoyhteydet sekä energiajärjestelmän kokonaisuus yleispiirteisemmin. Energiamuotoja ovat etenkin ympäristölämmön eri muodot (hukka, maa, ilma, vesi), pienydinvoima, sekä vetytalous ja synteettiset polttoaineet ml hiilidioksidin talteenotto. Energiajärjestelmän olennaisia rakenteellisia osia ovat puolestaan verkostot ja varastoimisen ratkaisut. Laaditaan skenaariot energiamuotojen ja energiajärjestelmän todennäköisestä kehittymisestä seuraavien 20 vuoden aikana vuorovaikutteisesti.
Aikatauluna keväästä syksyyn 2024.
Selvitystyö toteutetaan vuorovaikutteisesti niin, että sen vaiheista ja alustavistakin osatuloksista kerrotaan ja keskustellaan jo selvitystyön aikana keskeisten osallisten kanssa.
Osaselvitysten tulokset raportoidaan ja julkaistaan näillä sivuilla. Kokonaisuus valmistuu vuosien 2024 – 2025 vaihteessa. Tuloksia sovelletaan maakuntakaavatyössä, ja osa niistä päätyy mahdollisesti myös maakuntakaavamerkinnöiksi ja -määräyksiksi seuraavaan vaihemaakuntakaavaan.
Selvitykselle on saatu avustus ympäristöministeriön vihreän siirtymän investointien tukivälineestä.
Selvitys tehdään Varsinais-Suomen liiton maankäytön suunnittelun ryhmässä, ja sitä vetää erikoissuunnittelija Kristina Karppi. Paikkatietoerittelyistä vastaa kaavasuunnittelija Arttu Koskinen.
Kristina Karppi
erikoissuunnittelija, yhdyskuntatekniikka ja luonnonvarat
