Maakuntavaltuustossa tänään
Maakunnan tila katsaus – väestökehitys rikkoo ennätyksiä Varsinais-Suomessa
Varsinais-Suomen väestökehitys on tällä hetkellä monella tapaa poikkeuksellista.
Ensinnäkin Turun kaupungin kasvuvauhti on nopeinta sitten 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton. Turun väestönkasvu hiipui koronapandemian aikana alle tuhannen uuteen asukkaaseen vuodessa, mutta huhtikuussa 2023 Turun kasvu oli kohonnut vuositasolla jo yli kolmeen tuhanteen. Turun kiihtynyt väestönkasvu selittyy kasvaneella muuttovoitolla sekä ulkomailta että muualta Suomesta.
Myös maakunnan saama muuttovoitto ulkomailta on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen. Varsinais-Suomen ulkomailta tuleva muuttovoitto oli lähes 3 000 vuonna 2022, ja kasvu on vain kiihtynyt keväällä 2023 ukrainalaisten pakolaisten hakiessa kotikuntaa Suomesta. Sen sijaan luonnollinen väestönmuutos on painunut ennätyksellisen matalalle tasolle, sillä viime vuonna Varsinais-Suomessa syntyi lähes 2 000 ihmistä vähemmän kuin kuoli.
Varsinais-Suomeen muutettiin viime vuonna eniten Aasiasta ja EU:n ulkopuolisesta Euroopasta. Erityisesti Ukrainasta, Venäjältä ja Balkanin maista tuleva muuttovoitto on kasvanut nopeasti viime vuosina. Kaikki Suomen maakunnat saivat muuttovoittoa ulkomailta, mutta maahanmuuttajien jatkomuutoista Suomen sisällä muuttovoittoa saivat vain Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa.
Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 12.6. julkistetussa Maakunnan tila -katsauksessa käsitellään väestökehityksen ja maahanmuuton lisäksi Varsinais-Suomen viimeaikaista työllisyyskehitystä.
Maakunnan tila -katsaus löytyy Lounaistiedon verkkosivulta Maakunnan-tila-kevat-2023.pdf (lounaistieto.fi) .
Lisätietoja katsauksesta antaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, antti.vasanen@varsinais-suomi.fi).
Varsinais-Suomen ajantasainen tilastoseuranta löytyy Lounaistieto-palvelusta: www.lounaistieto.fi/tilastot/.
Pauli Aalto-Setälä jäseneksi maakuntahallitukseen Alvar Euron tilalle
Alvar Euro (kok) on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä. Hänen tilalleen maakuntahallitukseen valittiin Pauli Aalto-Setälä (kok).
Maakuntakaavan ajantasaisuutta arvioitiin – suuntaviivat seuraavaan maakuntakaavaan selkiytymässä
Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointi on Varsinais-Suomen liiton omana työnä tehty tilannekatsaus maakunnan kaavatilanteesta suhteessa suunnittelun toimintaympäristössä viime aikoina tapahtuneisiin muutoksiin ja tällä hetkellä vallitseviin ilmiöihin.
Varsinais-Suomessa on voimassa 10 erikseen hyväksyttyä maakuntakaavaa, jotka on laadittu vuosina 2000–2021. Maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnissa on muodostettu näkemys maakuntakaavaan seuraavana tarvittavista päivityksistä sekä digitaalisen työvälineiden hyödyntämisestä seuraavissa maakuntakaavoitusprosesseissa.
Arviointityössä osallistettiin Varsinais-Suomen kuntien sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijoita. Maakuntakaavan ajantasaisuuden arviointityön ajankohtaan vaikutti käynnissä ollut, mutta alueidenkäytön osalta keskeytynyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Samaan aikaan Varsinais-Suomessa oli ensimmäistä kertaa 2000-luvulla ajankohta, jolloin uutta vaihemaakuntakaavatyötä ei oltu vielä käynnistetty edellisen kaavan valmistelun aikana.
Maakuntakaavan ajantasaisuuden arvioinnissa tehtyjen johtopäätösten pohjalta ohjelmoidaan seuraava maakuntakaavatyö syksyllä 2023. Toimintaympäristön nopeista muutoksista maakuntakaavaan uudistamiseen aiheutuvat tarpeet kohdistuvat ilmastonmuutokseen, energiahuoltoon ja yhteiskunnan toimintavarmuuteen. Seuraavalla suunnittelukierroksella keskiössä tulevat olemaan Euroopan biodiversiteettistrategian vihreän siirtymän ohjelman huomioiminen ja edelleen luonnon monimuotoisuuteen ja viherrakenteeseen liittyvät kysymykset.
Lisätietoja: Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p, 040 720 3056, maakunta-arkkitehti Virpi Mamia, p. 040 631 2868
Varsinais-Suomen liiton tilikauden 2022 tulos 65 243 euroa alijäämäinen
Maakuntavaltuusto hyväksyi Varsinais-Suomen liiton vuoden 2022 tilikauden tulokseksi ja alijäämäksi 65 243 euroa, joka vähentää edellisten vuosien ylijäämää. Talousarvioon verrattuna tulos on 53 392 euroa parempi. Mm. henkilöstökulut ovat toteutuneet alle suunnitellun, sillä osa vakansseista ja sijaisuuksista on ollut täyttämättä. Työpanosta on myös osoitettu liiton omarahoitusosuudeksi hankkeille, jolloin henkilöstökuluissa syntyy säästöä. Palvelujen ostot ovat esimerkiksi matka- ja majoituskulujen osalta toteutuneet ennakoitua pienempinä.
Valtuusto äänesti asiakohdassa Hans Huttusen (PS) toimenpidealoitteesta, jossa ehdotettiin, että hyväksyessään tilinpäätöksen maakuntavaltuusto kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta palauttaa taseen ylijäämää kuntien käyttöön. Maakuntajohtaja selvensi, että ylijäämää käytetään maakuntavaltuuston päättämällä tavalla sekä Turun yliopiston lahjoitusprofessuurin rahoitukseen, että Central Baltic -ohjelman hallinnointiin, eikä liitto siten kerää ylimääräistä rahaa kunnilta. Pohjaehdotus jäi voimaan äänin 67 jaa, 1 tyhjä, 11 ei.
Lisätietoja:Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246