Maakuntavaltuusto 5.12.2022
Kokouksen alussa kuultiin Turku Energian toimitusjohtajan Timo Honkasen erittäin ajankohtainen katsaus sähkö- ja energiatuotannon tilanteeseen. Tämä aiheutti myös reilusti keskustelua ja lisäkysymyksiä. Kokouksessa esiteltiin myös maakunnan tila -katsaus, hyväksyttiin liiton talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023-2025 ja käsiteltiin muutamia aloitteita.
Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2023 talousarvion ja vuosien 2023-2025 talous- ja toimintasuunnitelman
Maakuntavaltuusto on vahvistanut vuoden 2021 tilikauden tulokseksi vajaa 10 000 euroa alijäämää ja vuoden 2022 arvioiduksi alijäämäksi yhteensä 119 000 euroa, joka suunnitellaan katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.
Nykyisillä toimintatuotoilla vuodesta 2023 arvioidaan tulevan alijäämäinen (noin 286 000 euroa). Alijäämä aiheutuu mm. toimitilamuutokseen liittyvästä investoinnista ja sen suunnitelman mukaisista poistoista sekä lahjoitusprofessuurista Turun yliopistolle. Henkilöstökulujen osalta uusi kunnallinen virka- ja työehtosopimus tuo korotuksia talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille.
Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Kunnilla on ollut mahdollisuus toimittaa esitys kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Esityksen toimitti määräaikaan mennessä kymmenen jäsenkuntaa.
Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, puh. 041 502 5246
Työllisyyspalvelut eivät kuulu Varsinais-Suomen liitolle, tukee tarvittaessa kuntien toimeksiannosta valmistelua
Varsinais-Suomen liitto vastaa mm. seuraavaa perussuomalaisten valtuustoryhmän kesäkuun maakuntavaltuustossa tekemään aloitteeseen ”Maakunnan mahdollisuudet edistää työllistymistä”:
Varsinais-Suomen liitto teki keväällä 2022 Varsinais-Suomen kuntajohtajakokouksen toimeksiannosta selvityksen TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdista maakunnassa. Selvityksen perusteella pendelöinti suuntautuu maakunnassa voimakkaasti Turkuun. Keskuskaupunkiin pendelöidään Turun seudun kuntien lisäksi paljon eteläisestä Vakka-Suomesta, Paraisilta ja Loimaan seudun eteläosista. Varsinais-Suomessa vain Turku (96 000) ja Salo (23 300) täyttävät vaadittavan 20 000 henkilön työvoimapohjan minimin.
Maakuntahallitus on lausunnossaan 20.6.2022 ilmaissut tukensa uudistukselle. Maakuntahallitus on katsonut, että tarkan työvoimapohjaminimin sijaan työllisyysalueita muodostettaessa tulisi tähdätä toiminnallisesti perusteltujen, riittävän järjestämisvastuupohjan omaavien ja alueiden erityispiirteiden (mm. kaksikielisyys, maahanmuuttajien osuus) huomioivien työllisyysalueiden muodostamiseen. Tavoitteena tulee olla osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja yksittäisen työnhakijanäkökulman huomioiminen palveluita rakennettaessa.
Varsinais-Suomessa kunnat ovat pääsääntöisesti käynnistäneet työllisyyspalveluiden yhteistyön kartoittamisen. Työllisyyspalveluiden järjestämistä kuntapohjaisesti on kokeiltu Turun ja Salon seudun kuntakokeiluissa. Maakunnan liiton selvityksen perusteella yhteistyön kartoittaminen on käynnistynyt perinteisistä yhteistyösuunnista, muun muassa seudullisesti. Myös maakunnallista mallia on pidetty mahdollisena.
Turun kaupungin ja muiden Varsinais-Suomen kuntien omat valmistelut täydentävät toisiaan. Varsinais-Suomen liiton tehtäviin työllisyyspalvelut eivät kuulu nykyisessä eikä esitetyssä palvelumallissa. Maakunnan liitto tukee tarvittaessa kuntien toimeksiannosta valmistelua. Liitto voi osaltaan tukea erilaisia työllisyyteen ja elinvoimaan liittyviä kokeilu-, kehittämis- ja pilottihankkeita mm. käytettävissä olevilla rahoitusinstrumenteillaan.
Maakuntavaltuusto totesi asian loppuun käsitellyksi.
Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950
Keskusteluja VR:n kaukojunien pysähtymiseksi Paimiossa on tärkeää jatkaa
Varsinais-Suomen liitto vastaa mm. seuraavaa perussuomalaisten valtuustoryhmän kesäkuun maakuntavaltuustossa tekemään aloitteeseen: ”Helsingin junan pitää pysähtyä Paimiossa”
Nykyinen Turun ja Helsingin välinen junaliikenne on markkinaehtoista. Markkinaehtoisessa liikenteessä operaattori, tässä tapauksessa VR, yksin päättää tarjottavan liikenteen palvelutasosta: vuorojen määrästä, pysähdyspaikoista ja lippujen hinnoittelusta. Toistaiseksi VR ei ole nähnyt pysähdystä Paimiossa kannattavana. Lisäpysähdystä on VR pitänyt kohtaavien junien aikataulutuksen kannalta vaikeana.
Tunnin juna -hanke toteutuessaan mahdollistaa nopeiden ja suorien junavuorojen lisäksi sekä väliasemilla pysähtyvät kaukojunat että erityyppiset lähiliikenteen junat, jolloin myös suorat yhteydet Paimiosta Helsingin suuntaan paranevat.
Varsinais-Suomen liiton tavoitteena on vuosien ajan ollut alueellisen junaliikenteen palauttaminen maakuntaan. Varsinais-Suomen maakuntastrategian aluerakenteen visio on toimivalle joukkoliikenteelle rakentuva maakunnan laajuinen kestävä asunto- ja työmarkkina-alue. Varsinais-Suomen liiton työvälineet toimivan ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämiseksi ovat maakuntakaavoitus sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Näiden mukaista alueellista junaliikennettä on edistetty valtuustoaloitteessakin todetun asemapaikkojen kehittämissuunnitelman lisäksi monilla toimenpiteillä. Käynnissä ja valmisteilla on useita alueellisia ja valtakunnallisia selvityksiä.
Laadittujen selvitysten perusteella lähijunaliikenteen toteuttaminen ja kaukoliikenteen palvelutason parantaminen kaikilla Varsinais-Suomen rataosuuksilla on sekä mahdollista että laajasti kannatettua. Aikataulutettavia, valtion ja kuntien yhdessä toteutettavia ja rahoitettavia asioita on kuitenkin vielä paljon. Suomen Lähijunat Oy:n SM2-junien kunnostuksen rahoitus on vielä avoin. Turku–Salo-välillä paikallisjunaliikenteen kokonaisvaltainen toteuttaminen edellyttää sekä tilaaja-/järjestäjä -organisaatiokysymysten ratkaisemista, että Tunnin juna -hankeyhtiön vetämän kaksoisraiteen rakentamista.
Vallitsevassa tilanteessa, jossa aloitteen mukainen akuutti paikallinen tarve, alueellinen kiinnostus sekä globaalit liikenteen vihreän siirtymän tavoitteet kohtaavat, on tärkeää jatkaa keskusteluja VR:n kanssa kaukojunien pysähtymiseksi Paimiossa mahdollisimman nopealla aikataululla.
Maakuntavaltuusto totesi asian loppuun käsitellyksi.
Lisätietoja; Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056