Maakuntahallitus 30.1.2023

Maakuntahallitus Tunnin junan takana

Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan Turun tunnin junan tilannetta. Maakuntahallituksella on jo aiemmin sovitut, yksimieliset hallitusohjelmatavoitteet Tunnin junan suhteen.

Varsinais-​Suomen liitto puoltaa Espoo -​ Salo-​oikoradan yleissuunnitelman hyväksymistä. Suunnitelman ripeällä hyväksymismenettelyllä turvataan pitkäjänteisen hyvin edenneen suunnittelun jatkuvuus,​ käynnissä olevan ratasuunnitelmaprosessin eteneminen ja varmistetaan hankkeen EU-​rahoituksen edellyttämä suunnitteluvalmius.

Väyläviraston laatima ratalain mukainen Espoo -​ Salo-​oikoradan yleissuunnitelma on laadittu huolella ja perusteellisesti pitkässä,​ syksyllä 2018 alkaneessa vuorovaikutteisessa prosessissa.

Espoo – ​Salo-​oikoradan yleissuunnitelma on Varsinais-​Suomen maakuntastrategian sekä hyväksyttyjen ja lainvoimaisten maakuntakaavojen mukainen. Suunnitelma edistää maakunnan ja maakuntakaavojen tavoitteiden toteutumista. Helsinki–Turku-​ välin nopealla Turku–Salo-​kaksoisraide yhdessä Espoo–Salo-​oikoradan kanssa lisää ratakapasiteettia ja mahdollistaa nopeiden junien lisäksi myös alueellisen junaliikenteen kehittämisen koko yhteysvälillä. Yleissuunnitelma tarkentaa maakuntakaavassa osoitettua ratalinjaa ja varautuu maakuntakaavan taajamatoimintojen kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti asemapaikkoihin Muurlassa ja Suomusjärvellä. 

Helsinki–Turku nopea ratayhteys on merkittävä ja keskeinen osa Etelä-​Suomen rataverkkoa ja sen kehittämistä. Euroopan unionin rajat ylittävään TEN-​T ydinverkkokäytävään kuuluvalla yhteysvälillä on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä. Hanke tukee osaltaan Etelä-​Suomen kilpailukyvyn parantamista. Alueiden välisellä verkottumisella ja yhteistyöllä voidaan vahvistaa alueiden kehittymistä / toimintaedellytyksiä ja yhdyskuntien vetovoimaa.  

Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä,​ sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun. Matka-​aika pääkaupunkiseudun ja Turun ja Salon seutujen välillä lyhenee nykyisestä,​ mikä edistää kaupunkiseutujen asumis-​ ja työssäkäyntialueiden toiminnallista kytkeytymistä. Toteutuessaan parannettu junayhteys luo edellytykset kestävälle ja yhtenäiselle Etelä-​Suomen kattavalle asunto-​ ja työmarkkina-​alueelle,​ tukee radan varren maankäyttöä ja edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.   Uusi oikorata vähentää pääkaupunkiseudun metropolialueen yhdyskuntarakenteelle kohdistuvia paineita ja siirtää merkittävän osan mm. Lohjan suunnan työmatkapendelöinnistä raiteille. Hanke tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä mahdollistaessaan junan pysähtymisen myös väliasemapaikkakunnilla.  

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p. 040 583 6950, suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056

Turun kauppakorkeakoululle aluetalouden lahjoitusprofessuuri

Varsinais-Suomen kunnat lahjoittavat Turun yliopiston kauppakorkeakoululle taloustieteen professuurin erityisalanaan aluetalous. Lahjoituksen arvo on 600 000 euroa.

Tutkimusala on uusi Turun yliopistossa ja kauppakorkeakoulu perustaa professuurin yhteyteen myös aluetalouden tutkimusryhmän. Tehtävään valittava professori tutkimusryhmineen tuottaa uutta tietoa ja ennakoivaa analyysiä tukemaan kuntien päätöksentekoa muuttuvassa toimintaympäristössä sekä kouluttaa tulevaisuuden aluetalouden asiantuntijoita ja osaajia.

– Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen iso alueiden ja kuntien talouteen kohdistuva murros, jossa muuttoliike, talouden rakennemuutos ja hyvinvointialueiden synty vaikuttavat kuntien elinvoimaan. Kunnat tarvitsevat uutta tietoa johtamisen tueksi. Maakunnan liitto toimii lahjoituksessa välikätenä, mutta varsinaisia lahjoittajia ovat Varsinais-Suomen kunnat, toteaa maakuntajohtaja Kari Häkämies.

Professuuri täytetään vuoden 2023 aikana ja tarkemmat tutkimusteemat määräytyvät valittavan henkilön profiilin mukaan. Mahdollisia tutkimusteemoja ovat muun muassa kaupungistuminen ja muuttoliike, alueellinen eriarvoisuus ja sen vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja edustukseen, yritystoiminnan rakennemuutoksen vaikutus aluetalouteen, hyvinvointialueita koskevat kysymykset, maahanmuuton aluetaloudelliset vaikutukset ja etätyön vaikutus aluetalouteen, asuntomarkkinoihin, palveluihin ja kaupungistumiseen.

Turun kauppakorkeakoulun dekaani Markus Granlund kiittää lämpimästi Varsinais-Suomen kuntia merkittävästä lahjoituksesta.

– Lahjoitus mahdollistaa laadukasta tulevaisuuteen luotaavaa tutkimus- ja opetustoimintaa, jonka tulokset hyödyttävät suoraan alueellista päätöksentekoa. Tämä on upea avaus myös yhteistyön näkökulmasta, jota haluamme tehdä entistä tiiviimmin alueen kuntapäättäjien kanssa, kertoo Granlund.

Uuden professuurin myötä Turun kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokseen muodostuu merkittävä alue- ja kaupunkitaloustieteen tutkimusryhmä. Laitoksessa tehdään jo paljon aluetalouteen lukeutuvaa tutkimusta ja uusi professori laajentaa tutkimustoimintaa kysymyksiin, jotka ovat kuntien elinvoiman ja kantokyvyn kannalta ratkaisevia nykyisessä muuttuvassa ympäristössä.

-Uuden professorin ohjaus- ja opetuspanoksen ansiosta laitoksesta tulee kansallisesti merkittävä aluetalouteen erikoistuneiden ekonomistien kouluttaja. Odotamme myös innostuneina lisääntyvää ja syvenevää yhteistyötä Varsinais-Suomen kuntien kanssa, sanoo taloustieteen laitoksen johtaja Heikki Kauppi.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204

Luonnos kansalliseksi monimuotoisuusstrategiaksi erittäin tärkeä

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja vuoteen 2035 ulottuvasta kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta. Strategialla tavoitellaan luontokadon pysäyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden kehityksen kääntämistä elpymisuralle. Uusi strategia laaditaan,​ koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Kansallinen luonnon monimuotoisuusstrategia 2035 ohjaa luonnon suojelun,​ ennallistamisen ja hoidon politiikkaa,​ vaikuttaa kaikilla sektoreilla luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien paineiden pienentämiseksi sekä edistää luontokadon juurisyihin kohdistuvaa kestävyysmurrosta.

Varsinais-​Suomen liitto pitää nyt lausunnolla olevaa luonnosta kansalliseksi luonnon monimuotoisuusstrategiaksi 2035 erittäin tärkeänä asiakirjana. Varsinais-​Suomen liitto haluaa sitoutua maakunnan liiton roolissa ja toimialallaan luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden elpymisen tukemiseen.

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Timo Juvonen, p.040 829 5543

Maakuntahallitus nimesi Varsinais-Suomen edustajat Etelä-Suomen yhteistyön ja edunvalvonnan neuvottelukuntaan

Etelä-​Suomen viisi maakuntaa Uusimaa,​ Varsinais-​Suomi,​ Päijät-​Häme,​ Kymenlaakso ja Etelä-​Karjala tiivistävät yhteistyötään. Yhteistyön puitteissa järjestettiin ensimmäiset Etelä-​Suomen valtiopäivät loppuvuonna 2021. Vuonna 2022 maakunnat ovat keskittyneet yhteistyön vakiinnuttamiseen ja yhteisten edunvalvontasisältöjen valmisteluun. Vuonna 2023 Etelä-​Suomeen on tarkoitus perustaa neuvottelukunta maakuntien yhteistyö-​ ja edunvalvontaelimeksi. Etelä-​Suomen neuvottelukuntaan nimetään maakuntajohtajien lisäksi maakuntahallitusten puheenjohtajistot ja kansanedustajia.

Neuvottelukunnan toimikausi on kunnallisvaalikausi ja se kokoontuu noin kahdesti vuodessa. Koolle kutsumisesta vastaa kulloinkin yhteistyön puheenjohtajamaakunta. Vuonna 2023 puheenjohtajamaakuntana toimii Etelä-​Karjala ja vuonna 2022 vetovastuussa oli Varsinais-​Suomi. Ensimmäinen Etelä-​Suomen neuvottelukunnan kokous järjestetään 28.02.2023. Kokouksen on tarkoitus päättää Etelä-​Suomen yhteisistä eduskuntavaalitavoitteista ja käynnistää yhteinen hallitusohjelmavaikuttaminen.

Maakuntahallitus puoltaa Etelä-​Suomen neuvottelukunnan perustamista ja päättää nimetä siihen Varsinais-​Suomesta seuraavat edustajat: Ville Valkonen,​ kansanedustaja,​ maakuntahallituksen puheenjohtaja (kok.) Eeva-​Johanna Eloranta,​ kansanedustaja,​ maakuntahallituksen varapuheenjohtaja (sd) Pekka Kuusisto,​ maakuntahallituksen varapuheenjohtaja (kesk.) Vilhelm Junnila,​ kansanedustaja (ps) Sandra Bergqvist,​ kansanedustaja (rkp) Kari Häkämies,​ maakuntajohtaja.

Lisätietoja: Kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429

Tamo Martikainen Varhan asiantuntijajäsenenä maakunnan yhteistyöryhmään

HyvinvointialuejohtajaTarmo Martikainen on valittu Varhan asiantuntijajäsenenä mukaan maakunnan yhteistyöryhmään. Lisäksi Turun kauppakamarin varajäsen Pauliina Forsmanin tilalle valittiin Satu Lindèn.

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310