Maakuntahallitus 20.6.
Ville valkonen maakunnnan yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi
Maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajan Ilkka Kanervan poismenon johdosta maakuntahallitus nimesi maakunnan yhteistyöryhmän uudeksi puheenjohtajaksi kansanedustaja Ville Valkosen.
Maakuntahallituksen alaisena on toiminut seitsemänjäseninen hankerahoitusjaosto. Jaoston tehtävänä on valmistella liiton toimivaltaan kuuluvat kansalliset sekä EU- rahoitusohjelmien (EAKR-osio) rahoituspäätökset.Maakuntahallitus nimesi hankerahoitusjaostoon Teija Ek-Marjamäen tilalle Salla Haaviston ja Jani Kurvisen tilalle varajäseneksi Pekka Kuusiston.
Yhteistyökomiteaan puolestaan valittiin Pekka Kuusisto Jani Kurvisen tilalle.
Lisätietoja:
Varsinais-Suomen liitto puoltaa Salo-Turku kaksoisraiteen yleissuunnitelman hyväksymistä välillä Hajala-Nunna Piikkiön oikaisun sisältämän vaihtoehdon mukaisesti
Maakuntahallitus lausuu ratalain mukaisesta Salo–Turku-kaksoisraiteen yleissuunnitelmasta välillä Hajala–Nunna seuraavaa:
Yleissuunnitelma on laadittu huolella hyvässä vuorovaikutuksessa alueen kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelma perustuu laajalle tietopohjalle ja sen vaikutuksia on rinnakkaisen YVA-prosessin vuoksi erittäin monipuolisesti.
Yleissuunnitelma on maakuntakaavan ja sen tavoitteiden mukainen sekä edistää Varsinais-Suomen liiton strategisten tavoitteiden toteutumista. Nopea junayhteys vahvistaa Varsinais-Suomen ja Turun kaupunkiseudun asemaa osana koko Etelä-Suomen laajuista kestävää asunto- ja työmarkkina-aluetta. Yleissuunnitelma mahdollistaa myös paikallis- ja taajamajunaliikenteen kehittämisen vanhalla ratalinjalla.
Varsinais-Suomen liitto puoltaa Turku–Salo-kaksoisraiteen yleissuunnitelman hyväksymistä esitetyn, Piikkiön oikaisun sisältämän vaihtoehto B:n mukaisena.
Lisätietoja:
Varsinais-Suomen liitto toivoo aktiivista, koko maakunnan kattavaa valmistelua työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleenjärjestämisessä
Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi.
Maakuntahallitus lausuu luonnoksesta mm. seuraavaa:
Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus tukee julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille. Uudistus vahvistaa kuntien kykyä tarjota työllisyyden ja elinvoiman tukemista edistäviä palveluja yhtenä kokonaisuutena.
Varsinais-Suomessa vain Turku (96 000) ja Salo (23 300) täyttävät vaadittavan 20 000 henkilön työvoimapohjan minimin. Mahdollisia työllisyysalueen yhteistyökumppaneita löytyy myös maakuntarajan ulkopuolelta esimerkiksi Rauman ja Forssan seuduilta Tarkan työvoimapohjaminimin sijaan työllisyysalueita muodostettaessa tulisi tähdätä toiminnallisesti perusteltujen, riittävän järjestämisvastuupohjan omaavien ja alueiden erityispiirteiden (mm. kaksikielisyys, maahanmuuttajien osuus) huomioivien työllisyysalueiden muodostamiseen. Tavoitteena tulee olla osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen ja yksittäisen työnhakija näkökulman huomioiminen palveluita rakennettaessa.
Samanaikaisesti valmistellaan suurta hyvinvointialueuudistusta. Tämä herättää huolta kuntien resurssien riittävyydestä suurten ja nopeiden muutosten keskellä. Valmistelu- ja siirtymävaiheiden ajaksi tulee kuntien resurssit turvata tarvittaessa erillisen muutosrahoituksen avulla.
Vaikka työvoimapalveluiden järjestämisvastuu ollaan siirtämässä kunnille, niin valtion ohjaus säilyy voimakkaana. Alle 20 000 henkilön työvoiman määrän kunnille on tulossa yhteistoimintavelvoite. Valtioneuvostolla olisi viimekätinen toimivalta päättää työllisyysalueista, jos kunnat itse eivät pääse sopimuksiin edellytykset täyttävistä alueista. Näiltä osin uudistus rajoittaa voimakkaasti kuntien itsehallintoa.
Kuntouttavan työtoiminnan siirtyminen kunnilta sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueelle v. 2023 vie kunnilta konkreettiset keinot vaikuttaa työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Tämä vähentää mallin kannustavuutta, vaikka se on rahoitusvastuu-uudistuksen tarkoitus. Rahoitusmalli tulee olemaan merkittävä osa kunnan rahoituspohjaa. Kokonaisuudessa rahoitusmalli tulee rakentaa siten, että se mahdollistaa kuntien ja työllisyysalueiden reagoinnin suhdannevaihteluihin.
Varsinais-Suomen liitto katsoo, että uudistus tuo ammatillisen koulutuksen entistä paremmin osaksi työvoimakoulutuksen kokonaisuutta. Uusi malli mahdollistaa vahvaan aluetuntemukseen perustuvan työvoimakoulutuksen ja parhaimmillaan kokoaa alueen koulutusresurssit yhteen. Työllisyydenhoitoalueita muodostettaessa tulisi varmistaa toimivat kokonaisuudet II asteen ammatillisen koulutuksen näkökulmasta.
Uudistuksen yhteydessä on hyvä huomata Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) rooli ja yhteistyötarve kuntien kanssa. Lisäksi on syytä huomioida toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishanke, jonka yhtenä tavoitteena on luoda jatkuvalle oppimiselle soveltuvat rahoituksen perusteet. II asteen ammatillisen koulutuksen puolella korostuu nykyään vahvasti TKI-näkökulma erityisesti yritysyhteistyön puolella. Näkökulma tulisi huomioida uudistusten yhteydessä.
Esityksen mukaan valtio tarjoaisi työvoimapalveluihin liittyvät valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut sekä ylläpitäisi valtakunnallisia tietovarantoja. Tämä on varmasti resurssien järkevän käytön ja yhtenäisen palvelutarjonnan näkökulmasta hyvä ratkaisu. Samalla tulee kuitenkin varmistaa joustava yhteistyö kuntien tietojärjestelmien kanssa. Mahdolliset pullonkaulat ja esteet esimerkiksi työnhakijoiden henkilötietojen käsittelyssä pitää pystyä välttämään.
Maakuntahallitus toivoo aktiivista, koko maakunnan laajuista valmistelua uudistuksen perustavoitteen julkisten työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirtämisen työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille mahdollisimman hyvän toteuttamisen varmistamiseksi.
Lisätietoja:
Saaristotoimikunta laati oman dokumentin saariston kytkemiseksi mukaan maakuntastrategiaan
Varsinais-Suomen liiton saaristotoimikunta on laatinut oman dokumentn, jossa on konkretisoitu saariston kannalta keskeisimpiä maakuntasrategian toimenpiteitä. Varsinais-Suomen uusi maakuntasrategia hyväksyttiin maakuntavaluustossa joulukuussa 2021.
Saaristoa ei tule saaristotoimikunnan mielestä pitää erillisenä alueena vaan se kulkee maakuntastrategian toimenpiteissä luontevasti mukana. Saaristossa on kuitenkin tiettyjä erityispiirteitä ja -tarpeita, joita halutaan tuoda esille toimikunnan laatimassa dokumentissa. Keskeisenä tavoitteena on saariston elinvoiman säilyttäminen ja lisääminen. Tätä tavoitetta silmällä pitäen on nostettu esiin muutama maakuntastrategian toimenpide saaristoa koskevine taustoituksineen. Erityinen painoarvo on laitettu koronapandemian mukanaan tuomiin seikkoihin, joten esim. monipaikkaisuuden haasteet ja matkailun tarpeiden huomioiminen on nostettu keskeisesti esiin. Samoin Saaristomeren hyvän tilan saavuttaminen ja saariston luontoarvojen huomioiminen kaikilta osin on saanut painoarvoa tässä asiakirjassa. Lisäksi asiakirja ottaa kantaa muihin saaristoa koskeviin ajankohtaisiin prosesseihin ml. saaristolain päivitys, jolla on suuri merkitys saariston kehittämisen kannalta.
