Lisää paikallista puhetta kestävyydestä, kiitos!
We make transition! -hanke toi kevään 2023 aikana Kemiönsaaressa ja Uudessakaupungissa kansalaistoimijoita, yrittäjiä ja julkisen sektorin edustajia yhteen keskustelemaan neljästä eri kestävyysaiheesta.
Nuorten näkökulmista ja mahdollisuuksista kestävän elämän elämiseen keskusteltaessa tärkein viesti oli se, että kestävyystyö tai aiheen käsittely ei saa lisätä nuorten ahdistusta. Aikuisten tulee kantaa vastuu toimista, ja jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus kysyä ja keskustella kestävyysasioista omista lähtökohdistaan käsin.
Keskustelussa kestävästä työstä ja yrittäjyydestä saaristossa korostui puolestaan se, että saaristossa elinkeinona on usein kausittainen pienyrittäjyys tai moniyrittäjyys, mångsysslare. Heillä on usein niukasti aikaa kestävyysaiheiden ottamiseksi osaksi omia toimintatapoja. Sosiaalisen kestävyyden osalta esiin tuotiin paljon hyvää: esimerkiksi kaikilla nuorilla on kesätyö, ja moni paikallinen on pystynyt työllistämään pakolaisia. Tiivis yhteisö luo paljon mahdollisuuksia kestävän työn ja yrittäjyyden edistämiseen:
– Saaristossa ihmiset ovat aina osanneet tulla toimeen vähällä, elää säästäväisesti, jakaa resursseja ja tehdä yhteistyötä. Tämä vanhan ajan osaaminen tulisi palauttaa ja hyödyntää tiiviin yhteisön mahdollisuuksia. Yhteistyöllä voimme olla suunnannäyttäjiä myös kestävässä paikallistaloudessa! – Keskustelun osallistuja
Luonnon monimuotoisuus Uudessakaupungissa herätti ajatuksia sekä virkistysalueista että metsistä. Esimerkiksi virkistysalueilla tapahtuvista luonnon monimuotoisuuden edistämisen keinoista – vaikkapa kaatuneiden puiden jättämisestä puistoalueelle – olisi hyvä viestiä kuntalaisille enemmän. Keskustelu paljasti myös energiantuotannon ja luonnon monimuotoisuuden välisen yhteyden, johon taatusti palaamme tulevissa työpajoissa.
Haaste kestävän kulutustason saavuttamisessa tuntui häkellyttävältä. Vastassa on globaaleja ilmiöitä: verkkokaupan kasvu, pikamuoti sekä vaikeus saada pienikokoista paikallistuotantoa taloudellisesti elinvoimaiseksi, kun suuret yritykset saavat kilpailuedun isoista tuotantoketjuista ja niiden myötä laskevista yksikkökustannuksista.
– Markkinataloutemme toimii vastakkaiseen suuntaan kestävästä kuluttamisesta. Tämän kulttuurin täytyy muuttua. – Keskustelun osallistuja
Paikallisissa yhdistyksissä on kuitenkin potentiaalia. Monet yhdistykset tukevat kestävän kulutuksen mahdollisuuksia, vaikka toimintaa ei useinkaan ensisijaisesti nähdä tästä näkökulmasta. Hankkeella on tärkeä tehtävä nostaa näitä mahdollisuuksia esiin.
Tärkein ryhmäkeskustelujen osoittama seikka oli se, että monet kaipaavat tiloja keskustella kestävyystyöstä ohjatulla ja rakentavalla tavalla ja haluavat olla osa paikallisen kestävyyden rakentumista. Osallistujat sanoittivat myös monenlaisten toimijoiden mukaan saamisen tärkeyttä:
– Meillä ei ole varaa jättää joitain ihmisiä tai toimijoita ulos, koska nämä asiat koskettavat jokaista. – Keskustelun osallistuja
Ryhmäkeskustelujen avulla päästiin kiinni siihen, miten kestävyysaiheet nähdään, miten niitä tulisi paikallisesti käsitellä ja mitkä kansalaistoimijat jo toimivat niiden parissa. Esimerkiksi oman toiminnan ja esimerkin asettamisen voima tunnistettiin kaikissa keskusteluissa merkittäväksi, mutta yhteistyöllä yksilön toimia suuremman vaikutuksen aikaansaamisen ideoiden syntymiseksi kaivataan keskustelua, kohtaamisia ja tekijöitä.
We make transition! -hankkeessa pilotoidaan murrosareena-menetelmää kansalaisyhteiskunnan ja kunnan innovaatioyhteistyön välineenä. Murrosareena on fasilitoitu työpajojen sarja, jossa rakennetaan yhteinen kestävyysvisio ja siihen johtava murrospolku jollekin elämän osa-alueelle.
Hanke edistää etenkin erilaisten kansalaistoimijoiden ja kestävyyttä edistävien pienyritysten roolin ja mahdollisuuksien vahvistumista kestävyystyössä. Selvitämme ja tuomme esiin sitä, minkälainen arvo kansalaisyhteiskunnalla on ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden sekä muutosjoustavuuden ja kriisinsietokyvyn – yhteiskunnallisen resilienssin – rakentajana. Hankkeen toteutusaika on 2023–2025 ja sitä osarahoittaa Euroopan unioni Interreg Baltic Sea Region -ohjelmasta.
Lisätietoja
