Yhteistyö mahdollistaa perinnemaisemien hoidon – liiton väki talkoili Örössä
Aamuyön kosteus kimmeltää vielä heinillä ja hämähäkinverkoissa, kun kolmetoista tomeraa Varsinais-Suomen liiton työntekijää ja muuta talkoolaista taivaltaa elokuisena lauantaiaamuna polkua myöten kohti rantalaidunta. Saappaiden varret lonksuvat, lähellä harmaahaikara rääkäisee, keskustelu kulkee rauhallisesti. Perillä kohteessa aamun rauha vaihtuu nopeasti innostuneisiin askeleisiin, ähinään, puhinaan, kaatuvien katajien rätinään ja moottorisahan pärinään. Ollaan Örön saarella ja viikonlopun ajan talkoolaisten tehtävänä on kunnostusraivata perinnebiotooppia.
Örö on matalalla vesialueella sijaitseva harjusaari, jolla tyypillisen saaristoluonnon lisäksi esiintyy runsaasti arvokkaita luontotyyppejä, kuten erikoisen luonnontilaisena säilyneitä hiekkarantoja, dyynejä ja rantaniittyjä. Näillä voi törmätä useisiin harvinaisiin kasvilajeihin. Esimerkkeinä mainittakoon kylmänkukat, merikaali ja laukkaneilikka. Erikoiset kasvit tuovat mukanaan myös erikoisen perhoslajiston, joista monet ovat uhanalaisia ja mantereella harvinaisia. Myös linnustollisesti Örö on rikas. Eteläinen sijainti avomerellä sopii usean lajin muuttoreittiin, ja saaren runsas kasvillisuus houkuttelee sinne paljon levähtäjiä.
Osa Örön arvokkaista luontotyypeistä on perinneympäristöjä eli perinnebiotooppeja. Ne ovat vanhan maatalouden myötä syntyneitä niittyjä, ketoja ja laitumia. Lajirunsaus on niissä suuri, mutta niitä uhkaa umpeenkasvu, kun alueita ei enää käytetä entiseen tapaan.
Örön saarella perinnebiotooppeja hoitaa laiduntamalla kymmenkunta lehmää ja lampaita. Saaren maisemanhoidossa tarvitaan myös aktiivista ihmistyötä, jolla raivataan pois alueille levittäytynyttä pensaikkoa, lähinnä katajaa ja taikinamarjaa. Juuri tätä työtä Varsinais-Suomen liiton vapaaehtoiset Örössä talkoillen tekivät.
Talkooretki Örön saarelle on oiva osoitus siitä, miten perinnebiotooppien hoito on monien toimijoiden yhteistyötä. Kemiönsaaren kunnan alueella sijaitsevaa, Saaristomeren kansallispuistoon kuuluvaa saarta hoitaa Metsähallitus. Laidunnus saarella on yksityisen maataloudenharjoittajan kontolla, joka saamansa hoitotuen turvin kustansi talkooväen kulut. Meidän joukkomme talkoot saarella organisoi Arkipelagia-seura ja Jouko Högmander. Viikonlopun aikana käytimme saarella tarjolla olevia majoitus- ja ravintolapalveluita.
Tehdään, vaikutetaan – eikä vain puhuta!
Talkooretkiä on Varsinais-Suomen liitossa järjestetty jo useampana vuonna ja vapaaehtoisten joukko löytyi tälläkin kertaa helposti. Talkoolaisia motivoi mahdollisuus tehdä yhdessä jotain mielekästä ja merkityksellistä. Saaristomeri ylipäätään ja varsinkin erityislaatuinen Örö kohteena innosti monia.
Varsinais-Suomen liiton kaltainen toimija näyttäytyy helposti ulospäin pelkkänä puheena ja lausuntoina, strategiapapereina ja kokouksina. Kaikella tällä on kuitenkin yhteys ihan oikeaan elämään ja elinympäristöömme. Örön talkoot osoittivat sitä omalla tavallaan: liiton työntekijöille maakuntastrategiassakin tunnistetut tärkeät asiat ovat tärkeitä myös arjessa. Niitä ovat muun muassa monipuolinen kulttuurimaisema, saaristo omine erityisyyksineen, matkailu ja palvelujen sujuvuus.
Talkoiden voi nähdä symbolisoivan myös liitolle tärkeää kumppanuustyötä ja resilienssin vahvistusta. ”Yhdessä tekeminen, aktiivisuus ja avoimuus monenlaisille näkökulmille on tietysti edellytys, että pärjätään. Silloinkin, kun fyysisesti alkaa olla loppu ja aina vaan katajaa piisaa. Tai kaverin auttaminen, kun kataja mokoma ei vaan irtoa. Tehdään, vaikutetaan – eikä vain puhuta!”, tiivisti eräs osallistuja talkootyön ytimen.
Paahteisena sunnuntai-iltapäivänä Örön vierassataman varjoissa istuskelee uupunut, mutta tyytyväinen joukko. Käsivarsissa on naarmuja ja jaloissa mustelmia. Katseet hakeutuvat lahden vastarannalle, jossa näkyy viimeisin työmaa. Siinä, missä maisemaa ennen hallitsi läpipääsemätön katajisto, siintää nyt kaunis kallion kylki, komeita mäntyjä ja houkuttelevia kulkureittejä lehmille.
