Voi taivas – puhetta nuoresta
Yksi Varsinais-Suomen maakuntastrategian 2040+ visioista on olla yhteisöllinen maakunta, joka tarjoaa hyvinvoinnin mahdollisuuksia jokaiselle. Haluamme yhdessä tunnistaa keinoja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, rakentaa osallisuuden toimintamalleja, ja tehdä monipuolista ja laajaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Kumppanuus näkyy monilla rintamilla, ja yksi niistä on erittäin tärkeä nuorten ja nuorten vanhempien hyvinvoinnin tukityö. Siitä kertoo Sari Sundvall-Piha Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Seurakuntayhtymällä on edustaja mukana myös liiton koordinoimassa, maakuntaohjelmatyötä kehittävässä kumppanuuden sparrausryhmässä.
Podcast nuorten mielenterveyden haasteista
Nuoret voivat pahoin. Tästä olemme tänäkin keväänä saaneet taas surullisen muistutuksen. Yhä nuoremmat lapset kärsivät yksinäisyydestä, kiusaamisesta, päihdeongelmista, syyllistyvät väkivaltarikoksiin, eivät pärjää koulussa tai jäävät koulutuksen ulkopuolelle. Yhä useampi nuori kamppailee myös jatkuvan ahdistuksen tai masennuksen kanssa saamatta siihen apua. Missä vika ja mikä avuksi?
Halusimme tehdä jotain nuorten kasvaneen pahoinvoinnin saralla. Kokosimme alueen muita vaikuttajia yhteen pohtiaksemme, mitä voitaisiin tehdä.
Turun ja Kaarinan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksessa halusimme tehdä jotain alueemme nuorten kasvaneen pahoinvoinnin ja myös väkivaltaisuuden saralla. Kokosimme alueen muita vaikuttajia yhteen pohtiaksemme, mitä voitaisiin tehdä. Kaupungin etsivän nuorisotyön taholta syntyi ajatus, että josko voitaisiin kehittää jotakin erityisesti rohkaisemaan nuorten vanhempia. Jotakin sellaista, joka olisi helposti kuunneltavissa vaikka koiralenkillä, eikä tarvitsisi edes vaivautua tulemaan paikan päälle. Yhteinen kokemus oli, etteivät ihmiset, varsinkaan nuorten vanhemmat enää juurikaan kokoonnu yhteen arvostettujakaan luennoitsijoita kuuntelemaan.
Saimme mukaan alueemme arvostettuja asiantuntijoita. Hankkeessa ovat olleet mukana Turun ja Kaarinan seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen lisäksi TYKS, Tukenasi ry, Fingerroosin säätiö, Vamos Turku (diakonissalaitos), Turun tyttöjen talo. Hankkeen koordinoinnista ja taloudesta on vastannut Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus.
Kahdeksan noin puolen tunnin jaksoa on suunnattu erityisesti nuorten vanhemmille, mutta ne sopivat myös alan ammattilaisten sekä nuorten itsensä kuunneltaviksi. Haastattelijana toimii psykologi, perhepsykoterapeutti ja perheneuvoja Nonna Huotarinen. Jaksot tiivistelmineen on lueteltu alla. Kaikki jaksot löytyvät osoitteesta: www.voitaivas.fi.
Katso kaikki Voi taivas -podcastin jaksot tästä linkistä (aukeaa uuteen välilehteen). Alta löydät tarkemman kuvauksen jaksojen sisällöistä.
Syömishäiriöt – yhä useamman nuoren asia; kuinka se alkaa; mitä kotona voi tehdä? Haastateltava psykiatri, psykoterapeutti, biologisen psykiatrian dosentti Henry Karlsson
Syömishäiriöt ovat vakavia, pahimmillaan kuolemaan johtavia mielenterveyden häiriöitä. Laihduttamisesta olisi hyvä luopua ja siirtyä kulttuuriin, jossa syömistä ohjaa kehosta huolenpitäminen ulkonäköihanteiden sijaan. Laihuushäiriöön sairastuneella aliravitsemus vaikuttaa kykyyn ajatella. Siksi on tärkeää korjata kehon fysiologinen nääntymystila ennen kuin psykoterapeuttinen työskentely mahdollistuu.
Syömishäiriöstä voi kertoa esimerkiksi se, että nuori lakkaa syömästä yhdessä muun perheen kanssa tai että herkuista tulee täysin kiellettyjä. Vanhemman on hyvä pyrkiä ylläpitämään keskusteluyhteyttä nuoreen, jotta mahdollisen syömishäiriöhuolenkin syttyessä olisi mahdollista kysyä, mitä kuuluu ja onko nuorella huolia. Kouluterveydenhuolto on hyvä paikka lähteä hakemaan apua, kun sille on tarvetta. Syömishäiriöliitto tarjoaa tietoa syömishäiriöistä. Paranemisennuste syömishäiriöstä on sitä parempi mitä varhaisemmassa vaiheessa oireiluun puututaan ja nuori saa apua.
Päihteet, kokeilua vai alkavaa riippuvuutta – kuka jää riippuvaiseksi kuka ei? Haastateltavana päihdelääketieteen prof. Solja Niemelä
Mitä myöhemmälle iälle nuoren mahdolliset päihdekokeilut jäävät, sen parempi. Aivot kehittyvät voimakkaasti nuoruusvuosien aikana. Mitä nuorempana päihteiden käyttö alkaa, sitä suurempi riski myöhemmälle päihderiippuvuuden synnylle on. Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa ja nuoruudessa ovat parasta ennaltaehkäisyä päihdeongelmiin. Vanhempien on hyvä olla myös tietoisia oman alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin. Sen lisäksi, että vanhempien oma päihteiden käyttö voi vaikuttaa heikentävästi vanhemmuuteen, voi se ohjata myös nuoren omia päihteiden käyttötapoja mallioppimisen kautta. Päihderiippuvuutta voi hoitaa ja siitä voi toipua
Syrjäytyykö nuoreni – mitä voin tehdä? Haastateltavana yhteisötoiminnan päällikkö (Fingerroos -säätiö) Miika Neulaniemi
Nuoren syrjäytymiskierteen takaa löytyy yleensä useita eri syitä. Perheen sisäiset ongelmat – mm taloudelliset vaikeudet, mielenterveyden haasteet, työttömyys, päihderiippuvuudet voivat heikentää vanhemman kykyä tukea nuorta aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Koulukiusaamisella voi olla pitkäkestoinen vaikutus siihen, kuinka muiden seuraan uskaltaa hakeutua. Myös kouluvaikeudet esimerkiksi neuroepätyypillisyydestä johtuen voivat vaikuttaa omanarvontuntoon ja siihen, kokeeko kelpaavansa muiden joukkoon.
Olisi oleellista auttaa jo lapsia kiinnittymään ympäröivään yhteiskuntaan koulun ja harrastusten kautta, jotta syrjäytymiskierre ei pääsisi alkamaan. Koko perheen hyvinvointi suojelee myös nuorta. Syrjäytymisen vastakohta on yhteyden kokemus toisten kanssa ja muihin liittyminen. Jokaisen aikuisen tehtävä on huolehtia, että kaikki pysyvät mukana.
Miksi nuori viiltelee? Haastateltavana nuorisopsykiatrian apulaisprof. Max Karukivi
Viiltely on yksi itsen vahingoittamisen muoto, jota nuori voi käyttää. Jotta nuorta voi auttaa, on oleellista ymmärtää, mihin nuori hakee helpotusta viiltelyllä. Viiltely voi olla tapa kääntää huomio pois itselle sietämättömästä kokemuksesta tai tunteesta. Yleensä, kun nuori löytää toisenlaisia tapoja tunteensäätelyyn, viiltely putoaa tarpeettomana pois. Myös nuoren mahdollisesti kokemaa masennusta, ahdistuneisuutta tai muuta mielenterveyden häiriötä viiltelyoireen takana tulee hoitaa. Joskus viiltely voi olla kokeiluluontoista toimintaa ilman, että sen takaa löytyy vaikeampia ongelmia. Ulkopuolista apua tilanteeseen voi lähteä hakemaan kouluterveydenhuollosta. Mielenterveystalo.fi-sivustolta löytyy itsehoito-ohjelma viiltelyyn. Myös vanhempi voi tarvita itselleen tukea tilanteessa.
Seksuaalisen identiteetin etsintä, Haastateltavana nuorisopsykiatrian dosentti Kim Kronström
Nuorella on oikeus yksityisyyteen myös seksuaalisuuden alueella. Seksuaalisuus on henkilökohtaista ja herkkää aluetta. Sksuaalisessa suuntautumisessa tai sukupuoli-identiteettikysymyksissä ei liikuta oikein-väärin akselilla, vaan ihmiset ovat yksilöitä ja eroavat toisistaan niin seksuaalisuuden osa-alueella kuin muidenkin ominaisuuksien suhteen. Ympärillä oleva kulttuuri on vaikuttanut paljon siihen, missä määrin ihminen on voinut olla avoimesti oma itsensä. Ihminen voi tulla myös haavoitetuksi oman seksuaalisuutensa kautta. Turvalliset kiintymyssuhteet lapsuudessa ja nuoruudessa tukevat ihmisen kasvua myös seksuaalisuuden osa-alueella.
Yksinäinen nuori, Haastateltavana kasvatuspsykologian prof. Niina Junttila, Right to Belong -konsortion puheenjohtaja
Yksinäisyys vaikuttaa heikentävästi niin psyykkiseen kuin fyysiseen terveyteen. Jo päiväkoti-ikäiset lapset kärsivät yksinäisyydestä. Esimerkiksi synnynnäinen temperamentti ja sosiaaliset taidot vaikuttavat siihen, kuinka helposti lapsi ja nuori solmii kontakteja ikäistensä kanssa. Myös mallioppiminen lähiympäristön muista ihmisistä ohjaa lapsen ja nuoren käytöstä. Myös koulukiusatuksi tuleminen ja kolhut itsetunnossa vaikeuttavat toisiin tukeutumista. Ihminen on kuitenkin koodattu kasvamaan ja elämään yhteydessä toisiin. Toisten ihmisten avulla me säätelemme tunteitamme ja koemme elämän merkitykselliseksi. On kaikkien meidän vastuulla huomioida toinen toistamme ja ottaa mukaan joukkoon.
Kiusaamisen nykymuodoista, Haastateltavana kasvatuspsykologian prof. Niina Junttila, Right to Belong -konsortion puheenjohtaja
Kiusaaminen on toistuvaa vallankäyttöä toiseen tavalla, joka tuntuu kohteesta pahalta ja rikkoo hänen hyvinvointiaan. Koululaisten kokema kiusatuksi tuleminen on tilastojen mukaan kasvanut viime vuosina. Kiusaamisen ehkäisyyn ja puuttumiseen on keinoja, mutta ne tahtovat jäädä käyttämättä. Kiusaamisen vaikutukset ovat kauaskantoisia. Pahimmillaan kiusaaminen voi johtaa yksilön itsetunnon heikkenemiseen, yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, mielenterveyden häiriöihin kuten masennuksen ja ahdistuksen puhkeamiseen ja itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Kun lapsi tai nuori kertoo aikuiselle tulleensa kiusatuksi, aikuisen on otettava nuori todesta. Kiusaamiseen on aina puututtava. Se on jokaisen aikuisen tehtävä.