Siirry sisältöön
Haku

Vierailulla komissiossa

Iso joukko nuoria ryhmäkuvassa Euroopan komission rakennuksen edessä Brysselissä

Euroopan komissioon pääsy oli erityisen hienoa Brysselin matkalla. Euroopan unionin rakennukset erottuvat Brysselin arkkitehtuurisesta sekasotkusta lasisilla etusivuillaan ja korkeilla rakennuksilla. Komission rakennukset eivät tee poikkeusta verrattuna esimerkiksi parlamentin rakennusten moderniin tyyliin. Vierailimme komission vierailijoille tarkoitetussa keskuksessa. Uudistettu rakennus koostui muun muassa kokoushuoneista, ilmastoystävällisistä kahvilatiloista ja kierrätysmateriaaleista.  

Komission vierailun ensimmäisenä päivänä kuulimme oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston juristia Pia Lindholmia. Aloitimme komission perustiedoista. Komissio on perustettu 1958 ja siellä on noin 32 000 työntekijää. Työkielinä komissiossa ovat ranska, saksa, sekä englanti. Komissaareja on 27, eli jokainen EU-maa on asettanut oman komissaarinsa.  

Komissio toimii sykleissä eurovaalien mukaan

Nykyisen komission toimikausi alkoi vuonna 2019 ja se jatkuu vuoden 2024 vaaleihin saakka. Seuraavat komissaarit valitaan siis vuoden 2024 vaalien jälkeen. Jokainen maa asettaa oman komissaariehdokkaansa parlamentin ”työhaastatteluun” ja valitsemisprosessiin. Jokainen ehdokas haastatellaan ja heidät valmistellaan parlamentin kuulemiseen pohtimalla vastauksia satoihin kysymyksiin. Komissaarit ajavat koko EU:n yhteistä etua, joten heidän taustansa tarkastetaan, esimerkiksi poliittisten kytkösten varalta.  

Komission puheenjohtaja valitaan myös vaalien jälkeen. Nykyinen puheenjohtaja on Ursula von der Leyen, ensimmäinen nainen tehtävässä. Suomen komissaari on Jutta Urpilainen.  

Euroopan komissio on EU:n toimeenpanoelin. Komissaarit tekevät päätöksiä kollegiona edistäen EU:n etua, työskentely koostuu esimerkiksi viikoittaisista yhteisistä tapaamisista komissaarien välillä. Jokaisella komissaarilla on oma vastuualueensa. Suomen komissaari Jutta Urpilaisen vastuulla on EU:n kansainväliset kumppanuudet. Omien vastuualueidensa lisäksi komisaarit toteuttavat heidän rooliinsa kuuluvia tehtäviä. Komissiolla on tiivistettynä oikeastaan neljä roolia; aloiteoikeus, politiikan ja tasa-arvon toteuttaminen, perussopimusten valvonta, sekä kansainvälinen toiminta.  

Kauden alussa komissio asettaa painopisteet

Komissiot asettavat omia painopisteitä kauden alkaessa. Nykyinen komissio on päättänyt keskittyä ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, sekä vihreiden arvojen korostamiseen. Komission tavoitteena on vahva talous ja he nostavat digitalisoinnin merkittävyyttä. Kansalaisten ja perusvapauksien suojelu, sekä vahvemman Euroopan ja eurooppalaisten arvojen vahvistaminen myös maailmanlaajuisesti on nostettu teemoiksi. Etenkin nykyisessä maailmantilanteessa nykyisen komission painopisteet tuntuvat tärkeiltä. Vuosi 2022 on nimetty Euroopan nuorison teemavuodeksi, vaikuttajakoulu vieraili Euroopan pääkaupungissa juuri tästä syystä!  

Komissio edustaa Euroopan unionia maailmalla. Komissio tekee työtä kansainvälisten sopimusten, naapuruuspolitikka- ja laajentumisneuvotteluiden, sekä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun parissa. Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on myös tärkeä alue komission työskentelyssä.  

Tulevaisuudessa on tarkoitus korostaa sisämarkkinoita ja nostaa ne etusijalle. Yhteistyötä on tarkoitus lisätä, EU on hyväksynyt ehdokashakemuksia ja nykyisten EU-maiden yhdessä tekemistä parannetaan. Jäsenmaiden puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisääminen on tärkeää ja sitä tehostetaan pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä. Lindholm muistutti loppuun, että EU:n kansalaisilla on oikeus eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen. Konkreettisten lakimuutosten ehdottaminen niillä alueilla, joilla komissiolla on toimivaltaa, on mahdollista! Aloitteen tulee komissioon edetäkseen kerätä miljoona allekirjoitusta ja niitä tulee olla seitsemästä jäsenvaltiosta.  

Varsinais-Suomen liiton vaikuttajakoulu on yhteiskunnallisesti aktiivisille nuorille suunnattu ohjelma, jossa tutustumme vaikuttamiseen päätöksentekotasojen ja yhteiskunnan eri toimijoiden kautta. Vaikuttajakoulun on tähän asti käynyt yli sata varsinaissuomalaista nuorta. Vaikuttajakoulussa käynnistyi vuonna 2022 kuudes vuosikurssi. Vuosikurssilla vierailimme ensimmäistä kertaa Euroopan unionissa, Brysselissä.

Iiris Nordman

Olen Iris Nordman, 21-vuotias Turkulainen ammattikorkeakouluopiskelija. Olen aktiivinen opiskelijapolitiikassa, sekä puolueessa ja järjestöissä. Minua kiinnostaa erityisesti kansainväliset asiat ja tasa-arvon edistäminen.