Varsinaissuomalaiset kaipaavat autoilulle varteenotettavia vaihtoehtoja
Varsinais-Suomessa on laaja kysyntä joukkoliikenneratkaisujen kehittämiselle. Maakunnan suosituin kulkumuoto on autoilu – osittain vaihtoehtojen puutteen vuoksi. Vaikka liikkumistavoissa on alueellisia eroja, arjen tarpeita palvelevaa joukkoliikennettä arvostetaan niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Paikallisjunaa voisi käyttää jopa kolme neljäsosaa Varsinais-Suomen liiton ja Valonian maakunnalliseen liikenneympäristökyselyyn vastanneista asukkaista.
Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat syksyllä 2024 maakunnallisen liikenneympäristökyselyn, jolla selvitettiin 15 vuotta täyttäneiden asukkaiden näkemyksiä liikenteen kehittämiseen liittyen. Kysely toteutettiin toista kertaa koko Varsinais-Suomen alueella ja siihen saatiin yhteensä yli 1200 vastausta. Vastaajia oli jokaisesta kunnasta. Kerättyä tietoa hyödynnetään esimerkiksi liikennesuunnittelussa, poliittisen päätöksenteon tukena ja liikennehankkeiden priorisoinnissa Varsinais-Suomessa.
Autoilu on useimpien valinta käytännön syistä – asukkaiden asenne kestäviä kulkutapoja kohtaan on kuitenkin myönteinen
Kyselyssä vastaajille esiteltiin liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjattuja kehittämistavoitteita ja vastaajia pyydettiin valitsemaan 16 tavoitteen listalta kuusi itselleen tärkeintä. Tärkeimmiksi tavoitteiksi vastaajat arvottivat arjen tarpeita palvelevan joukkoliikenteen sekä kestävien kulkutapojen edistämisen. Tieverkon hyvä kunto ja hoitotaso oli kolmantena.
Joukkoliikennemyönteisestä asenteesta huolimatta autoilu on Varsinais-Suomen suosituin kulkumuoto. Erityisesti avoimista vastauksista käy ilmi, ettei henkilöauton käytölle koeta useinkaan olevan realistista vaihtoehtoa etenkään Turun ulkopuolella. Avoimissa vastauksissa esitettiin myös jonkin verran kritiikkiä siitä, että kyselyyn ei ollut sisällytetty yksityisautoilun kehittämistä tukevia tavoitteita. Kyselyssä esitellyt tavoitteet pohjaavat kuitenkin Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, eikä yksityisautoilun lisääminen sisälly siinä tavoiteltuun tulevaisuuskuvaan. Yleisiksi kehittämistavoitteiksi on määritetty toimivuus ja kilpailukykyisyys, kestävyys ja vähäpäästöisyys sekä turvallisuus ja terveellisyys.
”Kyselyn palautteissa nousi esiin kokemus autoilijoiden syrjimisestä. Kyselyn ja liikennejärjestelmäsuunnittelun pyrkimyksenä ei ole syrjiä autoilua, vaan kehittää liikennettä kokonaisuutena niin, että kulkutavasta riippumatta liikkuminen Varsinais-Suomessa olisi sujuvampaa, kestävämpää ja turvallisempaa”, selventää kestävän liikkumisen asiantuntija Marja Tommola Valoniasta.
Maakunnan kasvihuonepäästölähteistä tieliikenne on suurin yksittäinen sektori. Siitä aiheutuu lähes 30 % kokonaispäästöistä tuoreimman, vuoden 2022 laskennan mukaan. Henkilöautoilusta muodostuu tästä yli puolet. Sähköautot voivat vähentää henkilöautoliikenteen päästöjä. Kyse on kuitenkin myös tilasta ja kasvavista ruuhkista erityisesti kaupunkiseudulla väestön kasvun myötä. Tätä ei voida ratkaista pelkästään tieverkkoa kehittämällä, vaan kestävien kulkumuotojen lisääminen on keskeinen osa ratkaisua.
”On inhimillistä ja ymmärrettävää, että ihmiset suosivat arkensa kannalta toimivia kulkutapoja. Etenkin maaseutumaisilla alueilla yksityisautoilu on vielä nykytilanteessa suurelle osalle asukkaista välttämättömyys. Varteenotettavia joukkoliikennevaihtoehtoja ja uusia liikennepalveluja on kuitenkin tärkeää kehittää myös kaupunkien ulkopuolelle. Samalla se on autoilijoidenkin etu: liikenneruuhkien vähenemisen myötä autoilu muuttuu sujuvammaksi heille, joille se eri syistä on edelleen tarpeellista”, Tommola täsmentää.
Paikallisjuna kiinnostaa asukkaita – junaliikenteen tulevaisuus näyttää toiveikkaalta
Arjen tarpeita palvelevan joukkoliikenteen arvotti kolmen tärkeimmän liikennejärjestelmäsuunnittelun tavoitteen joukkoon lähes kaksi kolmasosaa vastaajista – toimivan joukkoliikenteen merkitys siis ymmärretään asukkaiden keskuudessa autoilun valta-asemasta huolimatta. Joukkoliikenteen kehittämiskeinoista eniten kannatusta (59 %) sai seudullisten bussilinjojen kehittäminen. Lähijunaliikenteen käynnistäminen oli toisella sijalla (47 %) ja jopa 75 % vastaajista piti mahdollisena, että käyttäisi paikallisjunaa.
Asukkaiden kiinnostus paikallisjunaa kohtaan on käynyt ilmi jo edellisessä, vuoden 2021 liikenneympäristökyselyssä sekä vuonna 2022 toteutetusta paikallisjunakyselystä. Tämä on osaltaan vauhdittanut paikallisjunaliikenteen käynnistämistä maakunnassa ja on esimerkki prosessista, jossa asukaskyselyiden vastauksia on hyödynnetty.
”Raideliikenteen kehittäminen on yksi liikennejärjestelmätyön keskeisistä painopisteistä maakunnassa. Varsinais-Suomen liitossa olemme aktiivisesti edistäneet sekä alueellista että maakuntarajat ylittävää junaliikennettä. Olemme viime vuosina tehneet useampia selvityksiä kuntien päätöksenteon tueksi ja koordinoineet yhteistyötä. Radanvarsikunnat ovat sitoutuneita alueellisen junaliikenteen käynnistämismahdollisuuksien selvittämiseen. Kunnat ovat hiljattain palkanneet erityisasiantuntijan kokoamaan tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten sekä edistämään vuoropuhelua eri toimijoiden välillä. Paikallisjunaliikenteen tulevaisuus vaikuttaa tällä hetkellä varsin toiveikkaalta”, kertoo liikennejärjestelmätyön erikoissuunnittelija Salla Murmann Varsinais-Suomen liitosta.
Asukasnäkökulman lisäksi liikennesuunnittelussa on tärkeää huomioida muun muassa elinkeinoelämän ja viranomaisten tarpeita. Esimerkiksi tavaraliikenteen pääreittien sujuvuuden ja kapasiteetin turvaaminen tai tavaraliikenteen ympäristöystävällisyys eivät saaneet asukkailta kannatusta tärkeimpien liikennejärjestelmässä huomioitavien asioiden listalla. Elinkeinoelämän edustajien ja kuljetusyrittäjien näkemyksiä kysyttäessä painopisteet ovat kuitenkin toisenlaisia.
”Logistiikka on kaikkialla ja osa jokaisen arkea. Se saattaa kuitenkin jäädä kuntalaisille henkilöliikennettä etäisemmäksi, eikä logistiikan ratkaisujen merkitystä välttämättä laajemmin tunneta tai tiedosteta. Siksi on ymmärrettävää, etteivät nämä ole saaneet vastauksissa kovin suurta painoarvoa. Arjen palvelut eivät kuitenkaan toimi ilman sujuvaa jakelu- ja huoltoliikennettä. Myös toimivat tavaraliikenteen pääreitit meiltä muuhun Suomeen ja satamien kautta Eurooppaan saakka ovat elinvoimaisen maakunnan edellytys”, Murmann toteaa.
Kyselyn toteuttivat Varsinais-Suomen liitto ja Valonia osana Horisontti Eurooppa -ohjelmasta rahoitettua SCALE UP – User-Centric and Data driven Solutions for Connected Urban Poles -hanketta. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa valonia.fi/liikenneympäristökysely2024.
Lisätiedot
Salla Murmann
erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö