Varsinaissuomalaisen kumppanuuden juhlaa – onko kumppanuudesta vientituotteeksi?
Viime viikolla, tiistaina 13.2.2024, käynnistettiin kumppanuuden juhlavuosi 2024 noin 250 varsinaissuomalaisen asiantuntijan voimin. Osallistujien hyväntuulinen joukko täytti juhlatilan heti saapuessaan iloisella ja innostuneella puheensorinalla ja lämpimällä tunnelmalla. Oli aika viettää hetki 10-vuotiaan kumppanuustyön – varsinaissuomalaisen maakuntastrategiayhteistyön – äärellä.
Varsinais-Suomessa kumppanuustyö tarkoittaa satojen ihmisten ja kymmenien verkostojen työtä maakuntastrategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Työ on avointa, pitkäjänteistä, suunniteltua – ja yhteisten arvojemme mukaisesti saavutettavaa, vastuullista, luotettavaa ja uteliasta! Uteliasta ja iloista tunnelmaa juhlassa vahvisti myös juhlavuoden maskotin, kumppanuuskettu Kelpon läsnäolo. Varsinais-Suomen epävirallista maakuntanisäkäslajia edustava Kelpo muistuttaa ja viestii kumppanuuden arvoista ja kumppanuustyöstä erityisesti sosiaalisen median kanavissa. Tilaisuudessa Kelpo päivysti sekä lavalla esityksiä kuunnellen että some-nurkassa yhteisiä kuvausmahdollisuuksia odotellen.
Uudistuva kumppanuus vahvistaa luottamusta ja voimaa
Juhlahumun lisäksi Kumppanuuden juhlaa! -tilaisuudessa oli tarjolla vakavaa asiaa ja pohdintaa muun muassa kumppanuustyön jatkosta ja mahdollisuuksista. Mukana keskustelemassa olivat kansanedustaja ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksen jäsen Pauli Aalto-Setälä, Auran kunnanjohtaja ja kumppanuuden sparrausryhmän puheenjohtaja Terhi Källi, Turun yliopiston maantieteen professori Jukka Käyhkö sekä Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen.
Asiantunteva paneeli lähestyi uudistuvan kumppanuuden kokonaisuutta monien Varsinais-Suomelle tärkeiden teemojen ja esimerkkien kautta. Tällaisia olivat esimerkiksi yhteisöllisyyden, kestävyyskriisin, ennakoinnin, Saaristomeren, tiedon hyödyntämisen ja jakamisen, sekä kokonaisturvallisuuden näkökulmat. Esimerkeiksi heille oli varsinaissuomalaisista verkostoista poimittu Ennakointiakatemia, Lounaistieto, vesiensuojeluverkostot sekä maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaosto.
Panelistien kokemukset hyvästä kumppanuudesta olivat moninaisia. Esiin nostettiin muun muassa viranomaisten ja julkisten toimijoiden nopea ja hieno yhteistyö ja viesti rauhasta Turussa 7 vuotta sitten tapahtuneen järkyttävän terroriteon jälkimainingeissa, kaupunki-ilmaston tutkimus ja kuinka se aikanaan kokosi toimijoita yhteen, pienen kunnan joulutapahtuman paisuminen tuhansien ihmisten yhteiseksi ponnistukseksi ja juhlaksi, ja onnistunut vaalikampanja monien tukemana. Kumppanuus on arjen valintoja ja sillä voi olla moninaisia ilmenemistapoja.
Kumppanuudessa panelistit pitivät erityisen tärkeänä sitä, että mahdollistetaan yllättäviä yhteyksiä ihmisten välillä ja rakennetaan totutusta poikkeavia asiakokonaisuuksia, joiden äärelle kokoonnutaan. Vain näin voidaan synnyttää jotain aidosti uutta ja tuetaan muun muassa maakunnan innovaatiotavoitteita esimerkiksi puhtaiden ratkaisujen, kasvun ja digitaalisuuden osalta.
Maakuntastrategiatyössä ja maakunnan kehittämistyössä ollaan usein laajojen ja monimutkaisten haasteiden äärellä. Joskus – kuten vaikka Saaristomeren suojelussa – tavoite on ajallisesti kaukana, vaikka työtä tehtäisiin tehokkaastikin. Silloin huolena on yksilön jaksaminen ja hyvinvointi. Panelistit painottivat, että aito kumppanuus ja vastavuoroinen arvostus lisäävät voimaa ja auttavat jaksamaan vaikeidenkin kokonaisuuksien äärellä. Kumppanuus on vuorovedoin toimimista: välillä voi ikään kuin ”olla kyydissä”, ja välillä täytyy tarttua rattiin itse.
Lopulta paneelikeskustelun ja koko tilaisuuden juontaja, Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori Riitta Monto kysyi panelisteilta, minkä uuden kumppanuuden he aikovat seuraavaksi luoda. Nykyistä hyvää ja hallintorajat ylittävää työtä jatketaan, panelistit vakuuttivat. Vahvistetaan organisaatioiden sisäistä kumppanuutta ulkoisen lisäksi. Etsitään kumppaneita myös kauempaa, maakunnan rajojen ulkopuolelta.
Tilaisuuden kahvitauon aikana myös osallistujat vastasivat mobiilikyselyyn, jolla selvitettiin, minkälaisia kumppaneita he kokevat olevansa, mikä varsinaissuomalaisessa kumppanuudessa on parasta ja mikä heidän lupauksensa on kumppanuuden edistämiseksi. Vastauksia käsitellään kumppanuuden sparrausryhmän kokouksessa helmikuun lopussa, jonka jälkeen niistä julkaistaan erillinen kooste.
Kumppanuus on kohtaamista
Kumppanuustyö on ihmisten välistä työtä moninaisten ja välillä monimutkaistenkin asioiden parissa. Turun yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Helena Åhman tarjoili omassa puheenvuorossaan tilaisuuden osallistujille viiden kohdan tarkistuslistan hyvää kohtaamista ja yhteistyötä varten.
Ensinnäkin, on tärkeää varmistaa keskustelurohkeus. Tällä tarkoitetaan oikeanlaista virittäytymistä tulevaan tilanteeseen, oman olotilan säätämistä, suunnittelua yllätysten varalle ja myös sopivan etäisyyden ottamista asioihin. Toiseksi, ymmärrä vaativat tilanteet. Tämä tarkoittaa, että etukäteen huomioidaan, että asioihin perustuvan käsittelyn ja ratkaisukyvyn lisäksi voi tarvitakin myötätuntoa, tunteiden ymmärrystä ja dialogisuutta: otetaan käyttöön oikeat keinot oikeaan tilanteeseen. Kolmanneksi, kohtaa tilanteet sovittelijana. Anna muille tilaa, kuuntele, kiitä, kysy ja ole aidosti kiinnostunut auttamaan. Neljäs kohta kannustaa meitä säätämään tunteitamme. Tunnista, mikä tunne sinulla on tilanteessa vahvimpana ja miten se vaikuttaa omaan toimintaasi – vaikuta sitten tunteen syyhyn sinulle sopivalla tavalla. Ja lopulta, varmista tilannetajusi. Havainto ja tulkinta eivät ole välttämättä koko totuus: on hyvä muistaa, ettemme tiedä tai näe kaikkea, mikä kollegaan vaikuttaa. On aina hyvä kysyä ja tarkistaa, että tilannekuva on oikea ja sama kaikilla.
Helenan puheenvuorosta jäi varmasti jokaiselle osallistujalle useita eväitä monenlaisiin arjen kohtaamisiin tulevaisuudessa, niin kotona kuin työssäkin. Kumppanuusverkostoissa voi olla hyvä välillä varmistaa, onko kaikilla sama tieto käytössä, mitä kukin työn tavoitteista ajattelee, ja minkälaisia toiveita ryhmän toimintaan liittyen on olemassa. Ollaan aidosti uteliaita!
Tule mukaan sytyttämään yhteistyö!
Kumppanuuden juhlaa! -tilaisuus käynnisti kumppanuuden juhlavuoden. Toivomme, että jokainen toimija kumppanuusverkostoissa, kumppanuuden sparrausryhmä että Varsinais-Suomen liiton kumppanuustiimi käyvät seuraavaksi tilaisuuden keskusteluja läpi ja tuovat jaettuja ajatuksia rohkeasti käyttöön.
Tämän vuoden aikana voimme yhdessä nostaa esiin ihmisiä ja verkostoja, jotka omalla työllään edistävät Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan kirjattuja yhteisiä tavoitteitamme. Juhlitaan yhteisiä kumppanuuden vuosia ja kymmenen vuotta sitten tehtyä muutosta perinteisestä strategiavalmistelusta yhteiskehittämiseen ja avoimeen, luotettavaan ja uteliaaseen yhteistyöhön. Varsinais-Suomi oli työn aloittaessaan edelläkävijä ja on sitä edelleen. Kumppanuuden juhlaa! -tilaisuuden avannut maakuntajohtaja Kari Häkämies kannusti osallistujia miettimään, voisiko varsinaissuomalainen kumppanuus olla jopa maan sisäinen vientituote!
Onhan sinun organisaatiosi siis jo mukana työssä ja juhlavuodessa? Tutustu verkkosivujemme kautta, miten osallistuminen onnistuu – ja sytytetään yhteistyö yhdessä!
Artikkelikuvassa juhlavuoden maskotti Kelpo kumppaniensa kanssa. Kelpo oli kaikesta juhlahumusta ja kohtaamisista aivan tohkeissaan, ja muisti kertoilla kollegoille Varsinais-Suomen liitossa moneen kertaan jälkeenpäin, että olisi kyllä viihtynyt tilaisuudessa ihan ilman palkaksi luvattuja pihlajanmarjojakin, vaikka ne toki maistuivatkin erityisen herkullisilta oranssissa juhlavalaistuksessa salamavalojen välkkyessä. Kuvat: Jenni Suominen.
Lisätietoja:
Salla-Maria Lauttamäki
kehittämispäällikkö
