Varsinais-Suomen kuntajohtajat edellyttävät muutoksia hankintalakiesitykseen – sidosyksikkövaatimusta ei voi soveltaa käytäntöön
Varsinais-Suomen kuntajohtajat näkevät hallituksen aikeet sidosyksikköjen omistusten 10 prosentin vähimmäisosuudesta perusteettomana ja vaikeuttavan kohtuuttomasti kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamista. Ehdotus rikkoo toimivat palveluiden järjestämisen rakenteet ja kohtelee eri kokoisia kuntia eriarvoisesti.
Uudistus nostaa tavoitteen vastaisesti kuntien kustannuksia
Sidosyksiköiden kautta hankitut palvelut ovat kunnille taloudellinen tapa järjestää palvelut yhdessä muiden kuntien kanssa. Erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat ovat vaikeuksissa, mikäli lakimuutos toteutuu. Myös suurille kaupungeille aiheutuu uudistuksesta merkittäviä lisäkustannuksia ja työtä.
Vaikka uudistuksella tavoitellaan julkisen sektorin kustannussäästöjä, on sen vaikutus päinvastainen. Sidosyksikköjen käytön kategorinen rajoittaminen nostaa väistämättä julkisen sektorin kustannuksia. Kustannukset syntyvät yhtiöiden ja palveluiden purkamisesta ja uudelleen organisoimisesta. Lisäksi kuntien neuvotteluvoima ja keskittämisestä saadut edut vähenevät.
Erityisen haitallinen uudistus huoltovarmuuskriittisille infrayhtiöille
Uudistus on erityisen haitallinen huoltovarmuuden kannalta keskeisille kuntien infrayhtiöille, kuten Turun Seudun Puhdistamo Oy:lle (TSP), Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle (LSJH) tai Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle (LHJ). Yhtiöiden taustalla on mittavat investoinnit, joilla turvataan muun muassa kiristyvien ympäristönormien vaatimusten mukainen jätevesien käsittely. Vesihuoltolain 5 §:n mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhteistyössä muiden kuntien kanssa.
Markkinaehtoisten palveluiden saatavuus vaihtelee ja kunnalla on lakisääteinen velvoite järjestää palvelut myös silloin, kun markkinaehtoista palvelua ei ole saatavilla. Kuntien omistamat yhtiöt ovatkin keskeisiä varautumisen näkökulmasta. Yhtiöissä kuntakohtaiset ratkaisut on korvattu seudullisella yhteistyöllä, mikä mahdollistaa taloudellisesti yksittäistä kuntaa järkevämmän ratkaisun. Yhtiöt kilpailuttavat markkinoilta tukipalvelut, esimerkiksi Lounais-Suomen jätehuolto ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy kilpailuttavat jätekuljetukset.
ICT- ja taloushallinnon yhteiskehittämisen loppu
ICT- ja taloushallinnon yhteiskehittämisen loppu
ICT- ja taloushallinnossa in house-järjestelyiden purkaminen tarkoittaa merkittävää hallinnon uudelleenjärjestelyä, jossa todennäköisiä voittajia ovat isot, monikansalliset järjestelmätoimittajat. Suurten yhtiöiden kanssa yksittäisen kunnan neuvotteluasema heikkenee. Lisäksi ICT-palveluja tuottavat sidosyksiköt hankkivat jo nyt suuren osan tarjoamistaan palveluista markkinoilta ja kilpailuttavat palvelut siten, että myös pienet kunnat saavat palvelut kilpailukykyiseen hintaan.
Kuntien valtakunnallinen yhteistyö esimerkiksi ICT-palveluiden kehittämisessä muuttuu ehdotetun sääntelyn myötä käytännössä mahdottomaksi. Sidosyksikköyhtiössä on kehitetty ICT-palveluita, joita ei ole markkinoilla ollut saatavilla tai kaupallisia palveluntarjoajia on ollut vain muutama. Esimerkkejä tehdystä yhteiskehittämisestä ovat mm. oppimisen ja koulutuksen järjestelmiä kokoava valtakunnallinen palvelualusta DigiOne, varhaiskasvatuksen eVaka ja yli sadassa kunnassa käytössä oleva avoimeen lähdekoodin Koha-kirjastojärjestelmä. ICT-palveluiden kehittäminen edellyttää osaamista, resursseja ja suurta käyttäjämäärää.
Ehdotettu siirtymäaika on mahdoton
Kunnat edellyttävät perusteellista vaikutusten arviointia hallituksen esityksestä. Varsinais-Suomessa katsotaan, että sopimusvapaus järjestää lakisääteisiä tehtäviä yhdessä muiden kuntien kanssa tulee säilyttää ja mahdollisille muutoksille varata riittävä siirtymäaika. Esityksen mukaan lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2026 ja sidosyksikkömuutoksen 1,5 vuoden ja jätealalla 2,5 vuoden siirtymäajalla.
Ehdotettu siirtymäaika on kohtuuttoman lyhyt. Palveluiden uudelleenjärjestäminen koskee samanaikaisesti sekä taloudellisesti että sisällöllisesti merkittävää osaa kuntien tarjoamista palveluista. Tällaisessa tilanteessa riskinä ovat erilaiset markkinahäiriöt, jotka usein johtavat kustannusten nousuun sekä palveluiden käyttäjiä koskeviin häiriötilanteisiin.
Lyhyt siirtymäaika johtaa tilanteeseen, jossa tietyillä toimialoilla on samaan aikaan käynnissä merkittävä määrä suuren volyymin tarjouspyyntöjä. On riskinä, että hankintayksiköt eivät saa riittävästi tarjouksia, hinnat kasvavat ja eikä osaajia ole saatavilla. Kilpailutukset olisi voitava suunnitella ja aikatauluttaa hallitusti useammalle vuodelle.
Yhteistä kantaa käsiteltiin Varsinais-Suomen kuntajohtajakokouksessa 14.2.2025
Lisätietoja:
Auran kunnanjohtaja Källi Terhi
Kaarinan kaupunginjohtaja Virta Harri
Kemiönsaarin kunnanjohtaja Strandberg Erika
Koski Tl kunnanjohtaja Partanen Henri
Kustavi kunnanjohtaja Peltola Rauno
Laitilan kaupunginjohtaja Kattelus Lauri
Liedon kaupunginjohtaja Ingi Mika
Loimaan kaupunginjohtaja Rantala Jari
Marttilan kunnanjohtaja Ahtiainen Anne
Maskun kunnanjohtaja Raiskila Miira
Mynämäen kunnanjohtaja Maisila Carita
Naantalin kaupunginjohtaja Leppänen Laura
Nousiaisten kunnanjohtaja Heinonen Teemu
Oripään kunnanjohtaja Tolppanen Timo
Paimion kaupunginjohtaja Jussinmäki Jari
Paraisten kaupunginjohtaja Simola Tom
Pyhärannan kunnanjohtaja Laiho Jukka
Pöytyän kunnanjohtaja Joki Mika
Raision kaupunginjohtaja Vainio Eero
Ruskon kunnanjohtaja Lehtinen Kari
Salon kaupunginjohtaja Korhonen Anna-Kristiina
Sauvon kunnanjohtaja Simelius Satu
Someron kaupunginjohtaja Suikkanen Sami
Taivassalon kunnanjohtaja Häkli Sanna
Turun kansliapäällikkö Heikkinen Tuomas
Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Vainio Atso
Vehmaan kunnanjohtaja Kaskinen Anna