Varsinais-Suomen järjestöfoorumi 2024: Mielikuvat ratkaisevat
Varsinais-Suomen järjestöfoorumi 2024-tilaisuus kokosi tiistaina 19. marraskuuta Lounatuulet Yhteisötaloon noin 40 varsinaissuomalaista järjestötoimijaa. Tapahtumassa pohdittiin järjestöjen roolia muuttuvassa yhteiskunnassa ja mielikuvien merkitystä yhteistyön, viestinnän ja jäsenten sitoutumisen näkökulmista. Varsinais-Suomen järjestöfoorumin järjestää vuosittain Varsinais-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän järjestöjaosto.
Kansalaistoiminnan merkityksestä
Yksi tilaisuuden teemoista oli järjestöjen ja viranomaisten yhteistyön merkitys. Kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää Helsingin yliopistosta toi esityksessään esiin kansalaistoiminnan roolin yhteiskunnassa ja erityisesti sen tärkeyden yhteisen resilienssin eli muutosjoustavuuden edistämisessä. Mielikuva yhteistyöstä viranomaisten ja yhdistysten välillä on selvitysten mukaan positiivinen: molemmat osapuolet tunnistavat tarpeen tiiviille yhteistyölle ja yhteiselle vastuulle yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämisessä.
Keskustelussa nostettiin esiin kaksi eri resilienssin muotoa: perusresilienssi, joka liittyy arkiseen hyvinvointiimme, ja jota tehdään kuntien vetovastuulla, sekä akuuttiresilienssi, joka liittyy esimerkiksi kriisivalmiuden kehittämiseen ja siihen, kuinka yhdistykset voivat tukea yhteiskuntaa vaikeina aikoina. Jälkimmäisessä hyvinvointialueiden rooli on merkittävä.
Viestintä ja näkyvyys
Toimittaja Lassi Lähteenmäki nosti keskusteluun näkökulmia median hyödyntämisestä järjestöjen työn näkyväksi tekemisessä. Lähteenmäki muistutti, että tiedotusvälineet kiinnostuvat usein järjestöjen toiminnan linkittämisestä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin tai muutoksiin, eivät niinkään siitä, mitä yhdistyksessä juuri nyt tapahtuu. Tämän vuoksi järjestöjen tulisi aktiivisesti kertoa omasta kehityksestään ja uudistuksistaan, jotta vanhentuneet mielikuvat eivät jää elämään. Järjestöjen on myös varauduttava reagoimaan nopeasti median kiinnostukseen ja haastattelupyyntöihin, kun niitä tulee: tehokas yhteistyö viestinnässä vahvistaa järjestön mainetta ja näkyvyyttä.
Taiteen Talon toimitusjohtaja Jere Pensikkala lähestyi näkyvyyttä brändinrakentamisen näkökulmasta. Pensikkala kertoi, kuinka viestintä ja markkinointi voivat auttaa vahvistamaan järjestöjen tarinaa ja identiteettiä. Esimerkiksi sloganeiden ja yhteisön yhteisten tavoitteiden kautta voidaan tuoda esiin järjestön arvoja ja merkitystä. On ensiarvoisen tärkeää, että brändivalinnat – ilme, mielikuvat, sanoitukset – aidosti myös läpäisevät kaiken toiminnan ja näkyvät tehdyissä valinnoissa. Tärkeää on myös suunnata jokainen viesti oikein oikealle vastaanottajalle.
Sitoutuminen ja jäsenen rooli
Wirmon Marttojen jäsen Johanna Varjonen pohti omassa puheenvuorossaan, kuinka tärkeää on jäsenistön aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen järjestön toimintaan. ”Unelmoiminen ja ideoiden eteenpäin vieminen” nousi keskeiseksi viestiksi. Ei riitä, että heitämme ideoita ilmaan, tai hallitukselle, vaan jäsenten tulee myös ottaa vastuu niiden toteuttamisesta ja viedä ideoita käytäntöön.
Yhteiskehittäminen ja uudistuminenkin vaativat järjestöiltä avoimuutta ja kykyä ottaa vastaan uusia ajatuksia ja ideoita. Samalla myös hallituksen roolia on tarkasteltava: hallituksen tulisi delegoida vastuuta ja antaa jäsenille tilaa toimia. Järjestöjen ei pidä nähdä itseään vain hallinnoijina, vaan mahdollistajina – paikkana, jossa jäsenet voivat toteuttaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja ideoitaan. On tärkeää antaa jäsenistölle vastuuta ja rohkaista heitä uusien ideoiden toteuttamiseen.
Sparrailuryhmät: Yhteinen pohdinta viestinnän haasteista
Tilaisuuden lopuksi osallistujilla oli mahdollisuus osallistua sparrailuryhmiin, joissa käytiin keskusteluja muun muassa viestinnän haasteista ja kuvituksen roolista brändin rakentamisessa. Mielikuvien voima nousi esiin erityisesti siinä, miten kuvat vaikuttavat. Keskusteluissa todettiin, että eri ihmisillä ja ryhmillä voi olla hyvin erilaisia mielikuvia, ja että järjestöjen on oltava tietoisia siitä, kuinka ne kommunikoivat ja millaisen mielikuvan ne itsestään antavat.
Tulevaisuusajattelu ja siihen liittyvä pohdinta olivat myös keskiössä: keskusteluissa toivottiin lisää keskustelua siitä, kuinka järjestöjen roolia voidaan kehittää ja muokata, jotta ne vastaavat paremmin tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin. Järjestöissä olisi myös hyvä toisinaan pysähtyä visioimaan tulevaisuutta, mitä tavoitellaan?
Järjestöfoorumin puhujat nostivat monipuolisesti esiin eri näkökulmia järjestöihin liitetyistä mielikuvista ja viestinnästä. Kiinnostava ja ajassa oleva viestintä luovat vetovoimaa yhdistyksen toiminnalle sekä lisäävät vaikuttavuutta. Vetovoima ja vaikuttavuus taas luovat pohjan kiinnostavalle viestinnälle.
Jatkoa ja yhteinen tarve: Keskustelujen syventäminen
Järjestöfoorumi 2024 tarjosi hyviä keskusteluja ja oivalluksia siitä, kuinka järjestöt voivat vahvistaa omaa rooliaan ja merkitystään muuttuvassa yhteiskunnassa. Osallistujat toivoivat, että keskusteluja jatketaan ja syvennetään. Erityisesti viestinnän, yhteistyön ja jäsenistön sitoutumisen teemat nousivat esiin keskusteluissa, ja ne tarjoavat tärkeää pohdittavaa myös tulevaisuuden järjestötyölle.
Lisätietoja:
- MYR järjestöjaoston puheenjohtaja, kyläasiamies Tauno Linkoranta, Varsinais-Suomen kylät ry: sähköposti tauno.linkoranta@vskylat.fi ja puhelin 044 303 9990.
- MYR järjestöjaoston sihteeri, kehittämispäällikkö Salla-Maria Lauttamäki, Varsinais-Suomen liitto: sähköposti salla-maria.lauttamaki@varsinais-suomi.fi ja puhelin 040 520 0761.