Varsinais-Suomen aluekehityksen tilanne- ja kehityskuva
Väestönkehitys
Varsinais-Suomen väestö kasvoi 4 456 asukkaalla vuodessa, ja lokakuussa 2024 maakunnassa oli yhteensä 494 728 asukasta. Kasvu on voimakkaasti keskittynyt Turun seudulle, ja erityisesti Turun kaupunkiin, joka on vastannut noin 90 prosentista seudun kokonaiskasvusta. Samalla monissa muissa kunnissa väestönkehitys on joko hidasta tai jopa laskevaa.
Merkittävä tekijä kasvussa on maahanmuutto, joka on pysynyt korkealla tasolla. Maahanmuuttajien suurimmat lähtöalueet ovat Aasia ja entisen Neuvostoliiton maat. Uusi väestöennuste ennakoi maakunnan kasvavan 536 000 asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä, mikä on huomattavasti aiempia ennusteita nopeampi kehitys. Erityisesti pääkaupunkiseudulta ja muualta Suomesta tuleva muuttoliike Turkuun ja sen ympäristöön on lisääntynyt.
Kestävä elinvoima ja investoinnit
Varsinais-Suomen taloudellinen kehitys on ollut suotuisaa, ja maakunta on houkutellut mittavia investointeja:
- Teollisuus: Turun telakka on saanut uuden 4,5 miljardin euron loistoristeilijätilauksen, joka varmistaa työtä pitkälle tulevaisuuteen. Myös muun teollisuuden, kuten autoteollisuuden, investoinnit ovat jatkuneet vakaana.
- Lääke- ja biotekniikka: Bayer ja Biovian ovat tehneet merkittäviä, yhteensä 300 miljoonan euron investointeja alueelle, vahvistaen Turun asemaa Suomen johtavana lääketeollisuuden keskuksena.
- Vihreä siirtymä: Aurinko- ja tuulivoimahankkeet sekä vetyteknologian kehitys ovat vahvasti esillä, mutta niiden toteutus etenee hitaasti. Tämän taustalla on osin lainsäädännön hitaus ja lupaprosessien monimutkaisuus.
- Infra ja rakentaminen: Suuria kehityshankkeita ovat mm. Turun kehätien laajennus (240 milj. €), Paraisten väylän remontti (110 milj. €) ja useat kaupunkikehityshankkeet, kuten Tiedepuiston ja Turun ratapihan uudistukset.
TKI ja osaaminen
Varsinais-Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatio (TKI) -panostukset ovat jääneet pääkaupunkiseudun ja Tampereen tasosta, mutta suunta on nousujohteinen. Erityisesti korkeakoulujen tutkimustoiminta on vahvistunut ja TKI-tiekartta vuosille 2024–2029 painottaa vihreää siirtymää, digitalisaatiota sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiaa.
Työvoimapula on maakunnassa kasvava haaste, erityisesti:
- Sosiaali- ja terveysalalla, jossa hoitohenkilöstöstä on pulaa.
- Teollisuudessa ja teknologiasektorilla, joissa erityisesti insinööreistä ja ICT-osaajista on kysyntä.
Ammatillisen koulutuksen rahoituspaineet ja säästöt vaikeuttavat uusien osaajien koulutusta, mutta toisaalta korkeakoulujen vetovoima on pysynyt vahvana. Turun yliopisto ja Åbo Akademi ovat lisänneet yhteistyötä yritysten kanssa, jotta osaamisvajeeseen voidaan vastata.
Hyvinvointi ja yhteisöt
Varsinais-Suomen asukkaiden hyvinvointi on kokonaisuudessaan hyvällä tasolla, mutta alueelliset ja väestöryhmäkohtaiset erot ovat kasvaneet. Keskeiset haasteet ovat:
- Yksinäisyys ja osallisuuden puute: 12,9 % maakunnan asukkaista kokee yksinäisyyttä, ja erityisesti nuorten sosiaalinen eristyneisyys on kasvussa.
- Mielenterveysongelmat: Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut ja psyykkinen kuormitus on lisääntynyt erityisesti nuorten ja työikäisten keskuudessa.
- Lastensuojelun kuormitus: 5,7 % maakunnan lapsista on lastensuojelun piirissä, ja erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin tarvittaisiin lisäresursseja.
- Lukutaidon heikkeneminen: 21,4 % nuorista ei saavuta perustason lukutaitoa, ja erot koulujen välillä ovat kasvaneet.
- Alueellinen eriarvoisuus: Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti, ja erityisesti maaseutualueilla palveluiden saatavuus on heikentynyt.
Maakunnassa tarvitaan aktiivisia toimia työvoiman saatavuuden parantamiseksi, mielenterveyspalveluiden vahvistamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi. Panostukset hyvinvointiin, koulutukseen ja työelämän houkuttelevuuteen ovat avainasemassa Varsinais-Suomen kestävän kasvun ja kehityksen turvaamisessa.
Lisätietoja:
