Valtion ja Etelä-Suomen aluekehittämiskeskustelun kärjet: TKI-panostukset ja vihreä siirtymä
Valtion ja Etelä-Suomen edustajat kävivät keskiviikkona 24. huhtikuuta vilkkaan aluekehittämiskeskustelun. Katse suunnattiin eteenpäin ja pöydällä olivat Etelä-Suomelle tärkeät kehittämisteemat: tutkimus- ja kehittämispanostukset sekä vihreän siirtymän edistäminen.
Keskustelua johti työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tiina Korhonen. Mukana Uudenmaan liiton toimistolla ja Teams-yhteyden välityksellä oli lukuisia edustajia kuudesta ministeriöistä sekä viidestä maakunnasta: Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta, Päijät-Hämeestä, Kymenlaaksosta ja Etelä-Karjalasta.
Uudenmaan maakuntajohtaja Tuija Telén toi esille Etelä-Suomen painavan roolin koko maan kasvun edistäjänä.
– Alueemme tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiosektorilla on hyvin paljon toteutumattomia mahdollisuuksia, joihin resursoimalla tulokset saadaan kertaantumaan koko Suomen eduksi, totesi maakuntajohtaja Telén.
Hallitusohjelmassa ja aluekehittämispäätöksessä luvattiin, että Etelä-Suomea kehitetään määrätietoisesti ja että alueen innovaatiopotentiaali hyödynnetään täysimääräisesti. Nämä lupaukset olivat maakuntien edustajien mielissä, kun keskustelupöytään käytiin.
Tutkimuksen ja kehittämisen koko potentiaali käyttöön
Etelä-Suomen keskustelijat kertoivat, että alueen TKI-toimijoilla olisi potentiaalia hyödyntää EU-rahoitusta merkittävästi nykyistä enemmän. Maakunnat ehdottavat työläiden EU-hankkeiden valmisteluun kansallista rahoitusta. Tukirahoitus laajentaisi hakijajoukkoa, parantaisi hankkeiden laatua ja helpottaisi hankkeiden pärjäämistä EU-rahoituksesta käytävässä kovassa eurooppalaisessa kilpailussa.
Valtiovallalle esitettiin myös, että EU-hankkeiden kansallisen vastinrahoituksen määrää lisätään ja sen myöntöehtoja uudistetaan niin, että myös kaupungit, niiden kehittämisyhtiöt sekä alueet voivat hakea rahoitusta. Yrityshankkeiden osalta Business Finlandin tulisi madaltaa hankkeiden riskiarviointia, jotta EU-rahoituksen ja tukipalvelujen mahdollisuudet avautuisivat myös hieman riskialttiimmille hankkeille. Näissä voi piillä todellisia menestyksen avaimia.
EU-tasoisen TKI-toiminnan vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeätä Etelä-Suomen kannalta.
Lisäksi maakunnat esittävät eteläisen Suomen kattavan TKI-strategian laatimista. Maakunnat ovat tässä valmiita tiiviiseen yhteistyöhön valtion kanssa. Yhteisymmärryksessä todettiin, että EU-tasoisen TKI-toiminnan vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeätä Etelä-Suomen kannalta.
Vihreää siirtymää ja kestävää kasvua luonnon monimuotoisuutta vaalien
Maakunnat muistuttivat, että on aika lunastaa hallitusohjelman lupaukset satsauksista vihreään siirtymään. Etelä-Suomessa on valmius vihreän siirtymän tuotantoa uudistavaan TKI-toimintaan sekä kokeilu- ja pilottihankkeisiin. Keskeistä on puhtaan energian saatavuuden varmistaminen ja riittävien siirtoyhteyksien turvaaminen koko eteläisessä Suomessa.
– Puhtaan energian investointien arvo Etelä-Suomessa on 20 miljardin euron luokkaa, kun se on koko Suomessa 259 miljardia. Kokoluokaltaan mittavimmat suunnitelmat kohdistuvat pohjoiseen Suomeen ja länsirannikolle. Haluamme haastaa valtion mukaan houkuttelemaan teknologiainvertointeja Etelä-Suomeen, esitti Päijät-Hämeen maakuntajohtaja Niina Paulola-Mol.
Etelä-Suomi on matkalla kohti kansainvälisesti merkittävää kiertotalouden edelläkävijäaluetta. Kehitystä voidaan vauhdittaa, kun kiertotalouden materiaalivirrat, teollisen kiertotalouden ja biotalouden mahdollisuudet sekä kansallinen Green Deal -sitoumus hyödynnetään täysimääräisesti. Näihin toivotaan valtiolta sitoutumista ja resursseja.
Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Markku Markkula muistutti EU-ulottuvuuden valtavasta mahdollisuudesta, jonka hyödyntämiseen hän patisteli laajemmalla yhteistyöllä niin alueellisesti kuin toimijoiden kirjossa.
– Pitää olla selvillä, mitä teemoja EU haluaa edistää, ja mitä me voimme Suomesta esittää ratkaisuiksi. Euroopan tutkimusalueen foorumi ERA määrittelee painopisteet, joihin EU lähitulevaisuudessa satsaa. Tästä meidän pitää ottaa koppia ja listata, mitä Etelä-Suomi voi tarjota, Markkula sanoi.
Maakuntakaava on väline vihreän siirtymän maankäytön ratkaisujen yhteensovittamiseen, joten maankäytön lakiuudistuksissa maakuntakaavan asemaan ei haluta tästäkään syystä heikennystä. Maakuntien visiona on suunnittelujärjestelmä, jolla voidaan edistää puhdasta siirtymää ja sovittaa yhteen maankäytön ratkaisut, niin että luonnon monimuotoisuus säilyy. Maakunnat voivat tarjota myös yhteistyöfoorumeja maankäytön erimielisyyksien ratkaisemiseksi.
Varsinais-Suomen osalta keskustelun ytimessä Saaristomeren tila ja saariston elinvoimaisuus
Varsinais-Suomen maakuntakohtaisessa keskustelussa keskityttiin Saaristomeren tilaan ja saariston elinvoimaisuuteen. Saaristomeren tilan parantamiseksi tehdään monivaikutteisia toimenpiteitä Saaristomeren valuma-alueella. Keskusteluissa nostettiin esiin tarve korvamerkittyyn ja kohdennettuun rahoitukseen. Tällä hetkellä Saaristomerirahoitus on pirstaleina eri kanavissa. Luvituksen yksinkertaistamisella helpotettaisiin mm. järviruokon käyttöä meressä olevien ravinteiden poistoon sekä teollisten prosessien raaka-aineeksi. Toimivat yhteydet varmistavat saariston elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä mm. matkailun osalta. Tähän liittyen esitettiin valtionhallinnolle tarve pidentää yhteysalus- ja maantielauttaliikenteen rahoituskausia. Pidemmät sopimuskaudet mahdollistavat palveluntuottajille investoinnit uusiin, ympäristöystävällisimpiin ja korkeamman palvelutason aluksiin.
Keskustelun toivotaan johtavan aidosti tuloksiin
Etelä-Suomen maakuntien edustajat esittivät keskustelun kuluessa valtion suuntaan toiveen, että alueen tarkkaan punnitut kehittämisavaukset otetaan aidosti huomioon.
– Pääsimme maakuntien kesken yhteiseen näkemykseen pitkällisen valmistelun tuloksena, ja perustelut esityksillemme ovat vankat, joten toivomme, että valtion puolella viestimme otetaan vakavasti, summasi maakuntajohtaja Tuija Telén.
Teemalähtöisissä aluekehittämiskeskusteluissa on tavoitteena muodostaa vuosittain valtion ja maakuntien yhteiset kannat kehittämisen kärjistä ja toimeenpanosta. Tällä kertaa työ- ja elinkeinoministeriö ohjeisti maakuntia käymään keskustelut suuralueittain. Lopuksi kullekin osallistuneelle maakunnalle oli varattu lyhyt oma keskusteluhetki valtion edustajien kanssa.
Etelä-Suomen maakunnat toivovat, että tulevina vuosina palataan käytäntöön, jossa kaikilla maakunnilla on oma keskustelutilaisuutensa.
Lisätietoja:
