Siirry sisältöön
Haku

Vaikuttava paikallinen kestävyystyö kuulee niin edelläkävijöitä kuin epäilijöitä

Ihmisiä istumassa valoisassa huoneessa

Kokonaisvaltainen siirtymä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviin toimintatapoihin täytyy tehdä sekä nopeasti että kaikki mukana pitäen.

Ympäristön kantokyvyn vaatima kestävyyssiirtymä on valtava muutos yhteiskunnassamme. Reilulla siirtymällä tarkoitetaan sitä, että kaikki pyritään pitämään mukana muutoksessa, muutosten toteuttamisessa tavoitellaan oikeudenmukaisuutta ja eri ihmisten ja ryhmien äänet pyritään kuulemaan ja huomioimaan. Hyötyjen ja haittojen jakautumiseen kiinnitetään huomiota ja ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin päätöksiin.  Jos ihmiset kokevat, että heidän näkemyksiään tai kokemuksiaan ei kuulla tai huomioida, kasvaa yhteiskunnallinen vastakkainasettelu ja vastarinta. Tällöin muutokset eivät ole yleisesti ja yhteisesti hyväksyttyjä. On perusteltua sanoa, että ollakseen mahdollinen, muutoksen on välttämätöntä olla myös reilu.

Reiluuden vaatimus ja kaikkien mukana pitäminen ei kuitenkaan voi olla tekosyy hidastaa muutosta, johon vastaamisesta olemme nyt jo huomattavasti jäljessä. Vielä tässä kohtaa meillä on jonkinlainen mahdollisuus hallittuun muutokseen, mutta tämä mahdollisuus kaventuu sitä pienemmäksi, mitä pidempään viivyttelemme.

Asiantuntijoiden puheissa toistuu tarve systeemiseen muutokseen, mutta harva avaa, mitä sillä oikeasti tarkoittaa. Systeemiajattelun avulla nähdään asioiden väliset kytkökset sekä kaavamaisuudet ja syy-seuraus-suhteet, mutta sen fokus on myös eri toimijoiden näkökulmissa, motiiveissa ja intresseissä. Systeemiajattelun keskiössä onkin eri ihmisten ja toimijoiden näkökulmien, ajatusten ja huolten kuuleminen sekä empatiaa painottava suhtautuminen siihen, miten nykytilanne on syntynyt, vaikka katse suuntautuukin tulevaisuuteen ja muutokseen. Pysyvää muutosta voidaan saada aikaan pelkästään yhteistyössä ja kokonaisuuksia ymmärtäen. Kun vaaditaan systeemistä muutosta, tulisi sen siis tarkoittaa vahvaa panostusta osallistumisen mahdollisuuksiin ja toistemme parempaa kuulemista ja ymmärtämistä.

Kestävyystyön vakavasti ottava kunta panostaa osallistavaan hallintotapaan

Paikallistason osallisuuden peruspilarina toimii tasapuolisesti ja avoimesti toimiva kunta. Huolehtimalla hyvän hallinnon periaatteista, riittävästä viestinnästä ja kunnan työntekijöiden lähestyttävyydestä päästään kunnissa pitkälle kestävyyden kirittämisessä ja osallisuuden tukemisessa. Niiden myötä jokaisella kuntalaisella on lähtökohtaisesti mahdollisuus saada tietoa kotikuntansa kestävyystyöstä ja käydä keskusteluja itseään koskevista asioista julkisen vallan edustajien kanssa. Kuntatasollakin tulisi muistaa, että tärkeää on aidosti vaikuttava osallisuus eikä esimerkiksi osallistavien toimenpiteiden määrä.

Kunnalla on lakisääteinen velvoite huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumisesta. Palveluja tulisi muotoilla kuntalaisten kanssa heiltä saatujen syötteiden pohjalta. Osallisuuteen panostamisen edut ovat kunnalle kiistattomia niin hyvinvoinnin, pitovoiman, yleisen muutoskyvyn kuin ylipäätään asioiden edistämisen näkökulmasta. Osallisuutta kokeva ihminen tekee suuremmalla todennäköisyydellä hyvinvointiaan palvelevia valintoja, viihtyy ympäristössään ja kokee sen turvalliseksi. Kuntayhteisö myös parantaa kykyään sopeutua muutoksiin, kun paikallisten voimavarojen vaalimiseen panostetaan. Prosessien avoimuus ja yhteiskehittäminen tukevat siis sekä päätösten toimeenpanoa että niiden hyväksyttävyyttä.

Erityinen huomio heihin, joiden ääni ei kuulu

Etenevä ympäristökriisi ja sen yhteiskunnalliset seuraukset ovat mitä todennäköisimmin vakavimpia niille, joilla jo valmiiksi on vähemmän mahdollisuuksia sopeuttaa arkeaan muutoksiin . Paikallisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi vähävaraisia, vammaisia ja ikäihmisiä. Siksi on erityisen olennaista kuulla ja huomioida näitä ryhmiä, kun muutos etenee ja siihen sopeutumiseksi luodaan ratkaisuja. Tiedämme myös, että vaikka perinteiset yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavat olisivat teoriassa kaikille tasavertaisesti mahdollisia, ne ovat tosiasiallisesti osalle ihmisistä lähestyttävämpiä kuin toisille. Esimerkiksi pienituloisten, matalammin koulutettujen, nuorten ja ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus tiedetään keskimääräistä vähäisemmäksi. Jotta jokaisella olisi aito mahdollisuus olla osa yhteisöään, on niiden rinnalla ylläpidettävä myös eletyn arjen tasolle laskeutuvia ja tosiasiallisen osallistumisen esteitä purkavia tapoja ottaa kantaa ja vaikuttaa siihen, miten muuttuvassa ympäristössä eletään yhdessä.

Ympäristömme kriisien ratkaisemisen aikapaineessa ajaudumme helposti myös kunta- ja aluetasolla suoraviivaisuuteen ja keskittymään toimenpiteiden tehokkuuteen ja volyymiin. Se on tarpeellista, mutta samalla tulisi kiinnittää huomiota siihen, että emme samalla sivuuta ihmisiä, ryhmiä tai esimerkiksi pienempiä kuntia, joilla myös on sanottavaa ja annettavaa keskusteluun niin syistä, seurauksista kuin ratkaisuista. Sivuuttaessamme tahoja tehokkuuden nimissä olemme vastakkainasettelun kasvattamisen tiellä. Sekä sosiaalisen että poliittisen osallisuuden varmistaminen on oleellinen osa siirtymässä planetaarisiin rajoihin sopeutuvaan hyvään elämään.

Tilaa ja tukea etujoukkojen työlle

Osallisuuden ajatteleminen kestävyysmurroksen muutosvoimana on kunnille ja alueille valtava etu. Kokonaisvaltaisen kestävyyssiirtymän toteuttaminen ei ole helppo tehtävä. On järkevää panostaa myös niiden henkilöiden osallistumisen tukemiseen, jotka jo hartiavoimin toimivat asian puolesta. Kestävyystyön edelläkävijät ja aktiivit, joita löytyy joka kunnasta, pystyvät opettamaan ja tukemaan muita muutoksessa sekä luomaan sen tekemiseksi tarvittavia teknologisia ja sosiaalisia innovaatioita. Esimerkiksi kansalaisjärjestöjen, muutosta vauhdittavien taiteilijoiden tai tuoreinta tietoa tuottavien ja jakavien tieteentekijöiden osaamisen arvostaminen ja hyödyntäminen on omiaan tukemaan ja vauhdittamaan myös paikallistason kestävyystyötä.

Tavoitteen ja välttämättömyyden on kuitenkin säilyttävä mielissämme kirkkaina: muutoksia on pystyttävä tekemään ja niillä on kiire. Tärkeää on se, mitä tehdään, mutta myös se, miten tehdään.

Järjestimme 21.11. Osallisuuden vahvistaminen paikallisessa kestävyystyössä -webinaarin. Voit katsoa tilaisuuden tallenteen Valonian verkkosivuilta.

Anni Lahtela

Anni on Valonian kehittämisasiantuntija, joka työskentelee laajasti ekologisen kestävyyden teemojen parissa.

Henna Salminen

Henna koordinoi We make transition! -hanketta, jossa tiivistetään julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan innovaatioyhteistyötä ekososiaalisen kestävyyden edistämiseksi.