Uusi vertailu tarjoaa kolme näkökulmaa maakuntien kehitykseen – Etelä-Suomen maakunnat vahvoilla
Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ovat kärkipaikoilla maakuntien EVP-indeksissä. Maakuntien EVP-indeksi on uusi aluekehityksen mittari. Sen avulla maakuntien elinvoimaisuutta, vetovoimaisuutta ja pitovoimaisuutta voidaan vertailla samanaikaisesti.
Suomessa kuntien vertailuun on kehitetty useita eri mittareita. Aluekehitystä kannattaa tarkastella myös kuntatasoa laajemmin. Aluetasolla vertailua voidaan tehdä kattavammin, sillä käytettävissä on enemmän erilaisia muuttujia. Tähän tarkoitukseen Varsinais-Suomen liitossa on kehitetty uusi maakuntien EVP-indeksi.
Maakuntien EVP-indeksi sisältää alueiden elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman indikaattorit sekä nämä näkökulmat yhdistävän EVP-indeksin. Elinvoima kuvaa maakunnan kovia vetovoimatekijöitä kuten aluetaloutta ja työllisyyttä, vetovoima kuvaa maakunnan ulkoista houkuttelevuutta ja pitovoima maakuntien sisäistä vetovoimaa, elämänlaatua ja palveluja.
Etelä-Suomen suuret maakunnat menestyvät maakuntien EVP-tarkastelussa selvästi parhaiten. Uusimaa on omalla tasollaan kärjessä, ja sen perässä tulevat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi, jotka ovat niin ikään vahvoja kaikilla mittarin ulottuvuuksilla. Lisäksi Pohjanmaa menestyy vertailussa hyvin ennen kaikkea vahvan elinvoimaisuuden seurauksena. Kärkinelikon perässä maakunnat sijoittuvat melko tasaisesti. Heikoimmin EVP-vertailussa menestyvät Kymenlaakso, Kainuu ja Etelä-Savo.
– Uusi maakuntien EVP-indeksi tuo erittäin tärkeää tietoa aluekehityksen ymmärtämiseksi, ja sillä on myös vahva kansallinen merkitys. Panostuksia ja kansallisia toimia tulee kohdistaa kasvumaakuntiin, joissa rakentuvat kilpailukyky ja kasvuvaikutus koko maan hyväksi, painottaa Varsinais-Suomen liiton maakuntajohtaja Jyri Arponen.
Pelkällä elinvoimaindeksillä tarkasteltuna maakuntien väliset erot kasvavat suuremmiksi kuin koko EVP-indeksillä. Vertailussa Pohjanmaa nousee selvälle kakkostilalle vahvan työllisyyden ja yrityskentän ansiosta. Muilta osin maakuntien sijoittumisessa ei ole merkittäviä eroja. Vetovoiman näkökulmasta maakuntien erot kasvavat entisestään. Suurimmat maakunnat ovat kirkkaasti vetovoimaisimpia.
Pitovoimaindeksillä tarkasteltuna maakuntien väliset erot sen sijaan kaventuvat huomattavasti. Uusimaa on tässäkin kärjessä, mutta ero Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen jaettuun kakkostilaan on pieni. Monet pienemmät maakunnat sijoittuvat myös eri tavoin veto- ja pitovoimilla tarkasteltuna. Esimerkiksi Etelä-Karjala on yliopistomaakuntana varsin vetovoimainen, mutta sen pitovoima on heikko.
– Suuret maakunnat menestyvät ennen kaikkea niiden monipuolisuuden ansiosta. Kasvu yhdellä alalla saa aikaan kasvua toisaalla synnyttäen positiivisen kierteen. Vastaavasti heikosti menestyviä alueita uhkaa taantumisen kierre, elleivät ne saa kehitystä pysäytettyä, muistuttaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen Varsinais-Suomen liitosta.
EVP-indeksin muodostuminen
EVP-indeksin avulla tarkastellaan maakunnan sijoittumista suhteessa muihin maakuntiin. Se ei siis ole absoluuttinen aluekehityksen mittari, vaan indeksin arvot vaihtelevat välillä 0–100. Indeksin jokaisessa muuttujassa maakunnat asetetaan järjestykseen niin, että parhaiten menestyvä maakunta saa pistemäärän 100 ja heikoimmin menestyvä pistemäärän 0. Muut maakunnat skaalataan näiden väliin niiden saamien muuttujan arvojen mukaisesti.
EVP-indeksin pistemäärä on kaikkien muuttujien pistemäärien keskiarvo. Jos maakunta olisi jokaisessa muuttujassa maan kärjessä, se saisi 100 indeksipistettä. Vastaavasti jokaisen muuttujan vertailussa hännille jäänyt saisi indeksissä 0 pistettä. Näin ollen parhaiten sijoittuville maakunnilla kasaantuu indeksin muuttujien kärkisijoja ja heikosti pärjääville maakunnille kasaantuu heikkoja sijoituksia.
EVP-indeksi muodostuu seuraavien muuttujien uusimmista saatavilla olevista tiedoista.
Elinvoimaindeksi
- 15–64-vuotiaiden työllisyysaste (2024)
- Avoimen sektorin osuus alueen työpaikoista (2023)
- Yksityisen sektorin työpaikkamuutos kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (2021–2023)
- BKT asukasta kohden (2022)
- T&K-menot asukasta kohden laskettuna (2023)
- Asukkaiden käytettävissä olevat nettotulot (2023)
- Väestön koulutustasomittain (2023)
- Yritystiheys 1000 asukasta kohden laskettuna (2023)
- Taloudellinen huoltosuhde (2023)
- Kansallinen terveysindeksi (2021–2023)
Vetovoimaindeksi
- Maakuntien välinen tulomuutto kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (2021–2023)
- Maahanmuutto Suomeen kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (2021–2023)
- Väestönmuutos kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (2022–2024)
- Väestönmuutos Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan % (2024–2045)
- Väestöllinen huoltosuhde (2024)
- Vieraskielisten osuus väestöstä (2024)
- Valmistuneiden asuntojen määrä suhteessa 10 000 asukkaaseen kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (2022–2024)
- Yöpymisten määrä majoitusliikkeissä (2024)
- Korkeakoulujen kaikkien hakijoiden määrä (2024)
- Vieraskielisten osuus kaikista uusista opiskelijoista (2023)
Pitovoimaindeksi
- Maakuntien välinen lähtömuutto kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (2021–2023)
- Maastamuutto Suomesta kolmen viimeisen tilastovuoden aikana % (2021–2023)
- Ylemmän korkeakoulututkinnon ja AMK-tutkinnon suorittaneiden jääminen koulutusmaakuntaan kolme vuotta valmistumisen jälkeen (2022)
- 18–64-vuotiaiden ulkomaan kansalaisten työllisyysaste (2023)
- Vapaa-ajan asuntojen määrä suhteessa 1000 vakituiseen asukkaaseen (2024)
- Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (2018–2022)
- Koulunkäynnistä pitävien osuus 4. ja 5. luokan oppilaista kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (2019–2023)
- Kirjastolainat per asukas (2024)
- Myydyt teatteriliput 100 asukasta kohti kolmen viimeisen tilastovuoden aikana (2021–2023)
- Kestävän liikenteen YKR-vyöhykkeillä asuvien osuus koko maakunnan väestöstä (2023)
Lisätietoja:
