Todistetusti kestävien kumppanuuksien Varsinais-Suomi
Voiko maakuntaohjelman toimenpiteitä arvioida pohjaten YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin? Tätä olemme pohtineet viime aikoina ja pelkän pohdinnan sijaan käärimme hihat ja ryhdyimme työhön.
Varsinais-Suomen maakuntaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden etenemistä arvioidaan vuosittain, ja arvioinnista vastaavat niitä toteuttavat verkostot. Arvioinnin tulokset kootaan aina yhteiseen vuosikatsaukseen. Keväällä 2024 toteutimme ensimmäistä kertaa toimenpiteiden kestävän kehityksen arvioinnin osana maakuntaohjelman ja sen toimenpiteiden etenemisen arviointia. Tämä oli merkittävä askel, ja sitä varten kehitettiin oma soveltava arviointimalli, jota pilotoitiin rajattujen verkostojen kanssa. Arvioinnin taustalla on YK:n Agenda 2030 ja sen pohjalta määritetyt kestävän kehityksen tavoitteet.
Astetta syvemmälle kestävän kehityksen arvioinnissa
Maailmanlaajuisten muutosten toimeenpano alkaa paikallis- ja alueelliselta tasolta. On siis erittäin oleellista, että myös maakuntaohjelmatyössä tunnistetaan oman toiminnan merkitys kestävän kehityksen näkökulmasta. Asetettu tavoite kestävän kehityksen arvioinnille ei ollut helppo. Haastavaa arvioinnin kehittämisestä ja toteuttamisesta teki se, että vastaavia malleja ei ollut. Arviointimallia lähdimme ensin kehittämään yhteistyössä opinnäytetyön tekijän kanssa, joka pyrki muun muassa juuri selvittämään vertailuun sopivia malleja. Lisäksi pohdimme sitä, mikä arviointimallissa tulisi olla keskeistä, jotta se tukee ja noudattaa edelleen Agenda 2030 -tavoitteita, mutta erityisesti palvelee maakuntaohjelman toteutusta.
Maakuntaohjelmaa luotaessa oli kaikki toimenpiteet jo arvioitu YK:n kestävän kehityksen ylätason tavoitteiden mukaisesti. Nyt tavoitteena oli viedä arviointi astetta syvemmälle tasolle ja todentaa entistä paremmin toteutuuko nimetty ylätavoite kunkin verkoston ja sille nimettyjen toimenpiteiden osalta. Erityisesti haluttiin tarkastella ja todentaa, mihin alatavoitteeseen toimenpide linkittyy. Luodun arviointimallin keskeisenä tavoitteena piti olla helppokäyttöisyys ja selkeys, koska kestävän kehityksen tavoitteiden arviointi on haastava ja laaja kokonaisuus. Silti arvioinnissa tuli myös säilyä luotettavuus ja vertailtavuus.
Arviointimallin pilotointiin osallistuivat ensivaiheessa seitsemän maakuntaohjelman verkostoa. Kaiken kaikkiaan verkostoja on yli 20. Arvioijia on siis lukuisa joukko, verkostojen toimintakenttä on laaja ja toimintatavat moninaisia, mikä tuli huomioida mallia kehitettäessä.
Arvioinnilla tärkeä arvo kestävän kehityksen edistämisessä maakunnassa
Seitsemän verkostoa lähti ennakkoluulottomasti pilotoimaan arviointimallia ja arvioimaan omien toimenpiteidensä linkityksen kestävään kehitykseen. Ilahduttavin tulos arvioinnissa oli, että jo pelkästään näiden rajattujen verkostojen toimenpiteiden osalta kaikki kestävän kehityksen ohjelman 17 ylätavoitetta toteutuivat. Arviointimalli myös osoitti, että jopa 44 eri alatavoitetta linkittyivät verkostojen toimenpiteisiin. Eri verkostojen osalta tuotiin vuosikatsaukseen myös kuvaavia nostoja kaikkien alatavoitteiden toteutumisen osalta. Verkostot myös arvioivat toteutuvatko tavoitteet toimenpiteissään suorasti vai epäsuorasti, mikä omalta osaltaan kertoo työn vaikuttavuudesta.
Arvioinnin toteuttaminen oli haastava kokonaisuus ja hyvästä yrityksestä huolimatta sen keventämistä entisestään tulee harkita. Seuraavassa vaiheessa on tarkoitus toteuttaa arviointi kaikkien maakuntaohjelman verkostojen ja niiden toimenpiteiden osalta. Kokonaisuus tulee olemaan niin toteutuksen kuin tulosten analysoinnin osalta entistä haastavampi.
On myös todettava, että verkostojen tekemät tulkinnat linkityksistä vaihtelevat ja arviointimalli ei millään kerro koko totuutta hyvästä työstä, jota maakunnassa tehdään kestävän kehityksen eteen. Sen suurin arvo onkin siinä, että se johdattaa varsinaissuomalaiset kumppanuusverkostot kestävän kehityksen tavoitteiden äärelle. Erityisesti arviointi ohjaa ne tutkimaan työtään ja pyrkimyksiään laajasti kestävyyden eri näkökulmista. Sen pohjalta on jälleen entistä helpompi todeta ja osoittaa, että yhteisenä pyrkimyksenä maakuntaohjelmatyössä on olla oikeasti kestävien kumppanuuksien Varsinais-Suomi.
Pääset lukemaan tarkemmin kestävän kehityksen arvioinnista ja sen tuloksista alla olevasta vuoden 2023 Maakuntaohjelman ja kumppanuustyön vuosikatsauksesta (s. 37-44).
Kirjoittanut: Jenni Suominen, kv-erikoissuunnittelija, joka on ollut vastaavien kestävän kehityksen arviointihaasteiden edessä ennenkin ja motivoituu aina kestävämmän yhteiskunnan eteen tehtävästä työstä.
Mikä on Kestävän kehityksen Agenda 2030?
Suomen YK-liitto on määrittänyt hyvin, mistä Agenda 2030:ssa on kyse. ”Se on YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimat, koko maailmaa koskevat kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma. Suunnitelman päämääränä on kääntää maapallon kestävä kehitys ihmiskunnan, ympäristön ja talouden kannalta kestävään suuntaan vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita on kaikkiaan 17 ja niillä on yhteensä 169 tarkentavaa alatavoitetta. Yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen tavoitteista on köyhyyden poistaminen. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kestävää talouskasvua sekä sosiaalisten tarpeiden kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja työturvan kehittämistä. Myös ympäristön suojelu ja ilmastonmuutoksen torjuminen ovat tärkeä osa kestävää kehitystä” (Suomen YK-liitto 2024).
Lue lisää ja tutustu aiheeseen tarkemmin : Kestävä kehitys | Suomen YK-liitto (ykliitto.fi)
Lisätietoja antavat:
Salla-Maria Lauttamäki
kehittämispäällikkö