Taloyhtiöt painivat korjauspaineen ja hajallaan olevan tiedon ristipaineessa – apua energiatarkastuksesta ja taloyhtiöfoorumeista
Suomessa on noin sata tuhatta taloyhtiötä. Asuinkerrostaloista suurin osa on rakennettu 1960–1980-luvuilla, rivitaloista suurin osa taas 1970–1990-luvuilla. Kerrostaloja rakennettiin eniten 1970-luvulla silloiseen kasvaneeseen asuntotarpeeseen niin kaupunkien lähiöissä, kuntataajamissa kuin haja-asutusalueilla. Näissä taloyhtiöissä rakenteiden ja teknisten järjestelmien niin sanottu tekninen käyttöikä on päättymässä tai jo ohitettu. Taloyhtiöihin kohdistuukin siis paljon ajankohtaisia tai jopa kiireellisiä korjaustarpeita. Tilannetta mutkistaa se, että juuri tämän aikakauden talojen asuntoja on suhteellisesti eniten tyhjillään, etenkin muuttotappiosta kärsivillä alueilla.
Lämmitys- ja sähköenergian hinta on noussut pitkällä aikavälillä, ja taloyhtiössä hallitus ja muut asukkaat kiinnittävätkin usein huomionsa lisääntyneisiin kustannuksiin. Jos taloyhtiössä huomio keskittyy energian hinnan ja kustannusten nousuun, jää helposti huomiotta, että myös energiankulutus on yleensä vähitellen kasvanut. Hyvin hoidettu ja huollettu yhtiö on sellainen, jossa myös energiakulutus on hallinnassa ja siten myös laitteiden käyttöikä pitenee. Myös tulevat korjaustarpeet osataan ennakoida ajoissa.
Suomalaisten hiilijalanjäljestä noin viidennes syntyy asumisesta, pääosin lämmittämisestä. Lämmitysratkaisut ja energiaremontit ovat siksi keskeisiä keinoja päästöjen vähentämiseksi. Suurimmat päästövähennykset saadaan aikaan vanhojen rakennusten energiaremonteilla ja luvanvaraisten korjausten yhteydessä vaaditaankin myös rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Suomen ympäristökeskuksen raportissa Kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa (PDF) kerrotaan, että olemassa olevien asuinkerrostalojen energiatehokkuutta pitäisi parantaa vuosittain noin 20 prosenttia kymmenen vuoden aikana, jotta päästöt vähenisivät ilmastotavoitteiden mukaisiksi.
Jos taloyhtiöllä ei ole pitkän tähtäimen suunnitelmia, tavoitteista puhumattakaan, hyvä keino selvittää lähtötilannetta on teettää taloyhtiön energiatarkastus (Motiva). Se on kevyt ja edullinen toimintamalli, jota on pilotoitu kevään 2021 aikana ympäri Suomea. Taloyhtiön energiatarkastus perustuu LVI-asiantuntijan kiinteistöllä suorittamaan kiinteistökierrokseen, mittauksiin, toimintakokeisiin sekä energiankulutuksen analysointiin kulutusseurannan pohjalta. Taloyhtiölle annetaan raportti havainnoista sekä ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Raportti antaa käsityksen lähtötilanteesta ja sen pohjalta on helpompi lähteä tekemään lisäselvityksiä tulevien korjausten suunnittelua.
Aalto-yliopistossa tutkittiin vuonna 2018, miten taloyhtiössä voidaan teettää hyvä energiaremontti. Tuloksena oli, että hallitusten ja isännöinnin on hankalaa löytää luotettavaa ja ajantasaista tietoa energiatehokkuudesta. Olemassa oleva tieto on hajallaan eri paikoissa ja vaihtoehtoja on paljon. Myös osaavien energiakonsulttien löytäminen oikea-aikaisten korjaustoimien suunnitteluun ja toteutukseen on vaikeaa.
Suomalainen ei usko, ennen kuin näkee ja sama skeptisyys on vallalla myös taloyhtiötasolla. Uusia ratkaisuja ei uskalleta harkita, koska niiden toimivuudesta ei ole tarpeeksi tietoa saatavilla. Taloyhtiöissä kaivataan esimerkkejä vastaavien talojen remonttien onnistumisista ja haasteista. Vertaistuelle on tarvetta. Esimerkkejä, vertaistukea ja keskusteluseuraa voi saada taloyhtiöfoorumitoiminnasta, jota alueelliset energianeuvojat ovat pyrkineet käynnistämään maakunnissa. Taloyhtiöfoorumeissa hallitusten jäsenet verkostoituvat ja ratkovat yhdessä esimerkiksi energiankulutukseen ja remontteihin liittyviä haasteita. Parhaassa tapauksessa toimiva foorumi auttaa ymmärtämään, ettei energiaremontti välttämättä olekaan niin hankala toteuttaa.
Taloyhtiön energiatehokkuuden parantaminen ja ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Kaikkia remontteja ei kannata tehdä samanaikaisesti – pitkäjänteinen työ auttaa pitämään kustannukset kohtuullisina ja edellisten toimien säästöillä voi rahoittaa seuraavaa hanketta. Näin vältytään siltä, että vastikkeisiin tulee suuria korotuspaineita. Pääasia on, että korjauksiin varaudutaan ja niitä suunnitellaan hätiköimättä. Hyvän korjaustavan mukaisessa talossa korjaukset tehdään, ennen kuin vahinkoja ja sitä kautta korkeampia kustannuksia ehtii syntyä. Energiatehokkuuden parantamisen ja muiden korjausremonttien myötä myös asumismukavuus paranee. Sitä on vaikea rahassa laskea.
Kevään 2021 ajan käynnissä olleen valtakunnallisen taloyhtiökampanjan aikana on järjestetty taloyhtiöille webinaareja, pilotoitu energiatarkastuksia ja käynnistetty taloyhtiöfoorumitoimintaa. Käynnistettyä toimintaa jatketaan ja syksyllä tavoitteena on paneutua myös asukaskampanjointiin. Varsinais-Suomen kampanjasta on vastannut Valonia.
