Suomen ensimmäinen kunnallisten palveluiden sekajätteiden koostumustutkimus käynnistettiin Turun seudulla
Varsinais-Suomen liitto ja Valonia tilasivat alueellisen jätehuoltoselvityksen vuosi sitten. Siinä tarkasteltiin jätehuollon nykytilaa sekä uusia mahdollisuuksia kestävyyden ja kiertotalouden kentällä. Selvityksen tarpeeseen vaikutti uudistunut jätelainsäädäntö, joka tulee voimaan vaiheittain vuosina 2022-2024. Uusi laki tiukentaa keräysvelvoitteita niin kunnissa kuin yrityksissäkin.
Selvityksessä yksi selkeästi esiin noussut pullonkaula oli jäte- ja sivuvirtatietojen vähyys ja niiden vaikea saatavuus. Jos ei ole tietoa jätevirtojen määrästä, laadusta ja syntypaikoista, emme pysty tehokkaasti ehkäisemään jätteen syntyä, edistämään jätteiden kierrätystä ja lisäämään uudelleenkäyttöä. Tarvitsemme dataa sekä julkisen puolen että yritysten jätevirroista.
Tähän haasteeseen on nyt vastattu Varsinais-Suomen liiton ja Valonian koordinoiman Lounais-Suomen alueellisen Circwaste – Kohti kiertotaloutta -hankkeen toimesta. Turun seudulla käynnistettiin Suomen ensimmäinen sekajätteiden koostumustutkimus, jossa selvitetään kuntavastuullisen sekajätteen koostumusta, joka on peräisin päiväkodeista, kouluista ja toimistoista. Tutkimuksen toteuttaa Turun ammattikorkeakoulu.
Avoin data avain jätteen synnyn vähentämiseen: lajittelututkimuksesta ajantasaista tietoa avuksi
Kun neljännen vuoden energia- ja ympäristötekniikan opiskelija Ella Rapo kuuli, että tämä jätetutkimus on tulossa, kiinnostui hän siitä niin paljon, että tekee nyt opinnäytetyötä tutkimuksesta. Opinnäytetyössään Rapo tutkii, miten paljon julkisten toimintojen eli tässä tapauksessa päiväkotien, koulujen ja toimistojen sekajätteen joukossa on kierrätyskelpoista materiaalia, mitä jätejakeita ja miten paljon. Tutkimuksen valmistelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty Suomen kiertovoima yhdistyksen eli KIVOn opasta sekajätteen koostumustutkimuksiin.
Jätteet on juuri saatu lajiteltua. Lajittelututkimus kesti kaksi viikkoa ja sen aikana Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän opiskelija-assistentit Ella Rapo, Emilia Vienonen, Emilia Aalto, Jenna Frantti, Elina Lehtinen ja Adeliina Piira lajittelivat viidestä eri kunnasta tulleiden päiväkotien, koulujen ja toimistojen jätteet. Jätteitä haettiin Nousiaisista, Maskusta, Raisiosta, Turusta ja Naantalista.
Jätteet tutkittiin pussi kerrallaan ja lajiteltiin eri kategorioihin, jonka jälkeen ne punnittiin ja kuvattiin. Tutkimuksen tulokset valmistuvat tämän vuoden aikana. Mitään erityisen kummallisia löytöjä ei lajittelussa paljastunut. Erikoisin löytö oli päiväkodista tulleet suuret kiipeilytyynyt, mutta ne oli lajiteltu ihan oikein sekajätteen joukkoon.
Ensitunnelmat lajittelun jälkeen olivat hyvät. ”Lajittelua edelsi huolellinen suunnittelu ja KIVOn opas oli hyvä apuväline. Teimme myös tiivistä yhteistyötä Lounais-Suomen jätehuoltoyhtiön kanssa. Saimme heiltä tutkimusvälineitä lainaan ja muutenkin paljon tukea. Joitakin huomioita heräsi jo lajittelun aikana. Yllätyksenä tuli esimerkiksi se, miten paljon biojätettä heitetään sekajätteen joukkoon. Erityisen paljon tuntui löytyvän suodatinpusseja ja kahvinporoja. Lisäksi käsipaperia oli valtavat määrät.” kertovat opiskelija-assistentit yhteistuumin. Lajittelijat tekivät positiivisiakin huomioita, sillä esimerkiksi lasia ja metallia oli roskiksissa erittäin vähän. Selkeästi niiden kierrätys toimii.
Vaikka päiväkotien, koulujen ja toimistojen sekajätekoostumusten tutkimukset ovat aivan uutta, on kotitalouksista eli asumisesta peräisin olevaa jätettä tutkittu jo pitkään. Lounais-Suomen jätehuolto tekee säännöllisesti joka toinen vuosi koostumustutkimuksen, jossa selvitetään mitä jätteitä kotiroskapusseista löytyy. LSJH:n ajatuksissa on, että nyt käynnissä olevan tutkimuksen oppien pohjalta voisi kotitalousjätteen tutkimuksen rinnalla jatkossa toteuttaa myös päiväkotien, koulujen ja toimistojen jätteiden jatkuvaa seurantatutkimusta.
Uuden tiedon lisäksi tehty tutkimus toteuttaa myös valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Siinä yhtenä toimenpiteenä on yhdyskuntajätteen koostumustutkimusten laajentaminen kaikille sektoreille. Ennen kaikkea tutkimus voi parhaimmillaan tuoda esiin merkittäviä ideoita päiväkotien, koulujen ja toimistojen kierrätyksen kehittämiseksi; aiheita, joihin koulu- ja päiväkotiarjessa ei välttämättä tule kiinnitettyä huomiota, mutta jotka olisivat tärkeitä kierrätysasteen nostamisessa.
Kuvat: Kiertotalous 2.0 oppimisympäristö, Turun AMK
Teksti: Eeva Salmi
