Seitsemän vuotta kiertotaloustyötä alueella – mikä onkaan muuttunut?

Maapallon tilanne on huolestuttava. Luonnonvarat ovat jatkaneet hupenemistaan. Vaikka raaka-aineita on opittu käyttämään tehokkaammin, on tavaroiden kulutus samalla kuitenkin kasvanut yhä enemmän. Keskivertosuomalainen kuluttaa noin sata tonnia luonnonvaroja vuodessa, mikä on enemmän kuin missään muualla Euroopassa. Luonnonvarojen kasvavan käytön arvioidaan aiheuttaneen noin puolet kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 prosenttia luontokadosta ja vesiniukkuudesta.

Usein tuntuu, että siirtyminen kestävämpään kulutukseen tapahtuu tuskallisen hitaasti ja etenemistä on vaikea nähdä tai todentaa.

Lounais-Suomessa on oltu etuoikeutetussa asemassa ja kiertotaloutta on saatu alueella edistää viimeiset seitsemän vuotta merkittävän hankerahoituksen turvin. Circwaste-hankkeessa on valtakunnallisesti edistetty materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä. Hanke on ollut 20 kumppanin kokonaisuus, joka koostui pilottihankkeista, edelläkävijäkunnista sekä neljästä ydinalueesta. Tehtävänä on ollut synnyttää uusia hankkeita, vahvistaa yhteistyötä, nostaa esiin hyviä esimerkkejä, lisätä tietoisuutta kiertotaloudesta ja kannustaa alueen toimijoita kehittämään uusia toimintatapoja, jotka tukevat siirtymistä lineaaritaloudesta kiertotalouteen.

Kiertotalous edellyttää systeemistä muutosta. Vaikka yksittäisiä oikean suuntaisia asioita tapahtuu, toimivat edelleen esimerkiksi markkinatalouden lainalaisuudet harmittavan tehokkaana hidasteena todelliselle muutokselle. Neitseellisten raaka-aineiden halvempi hinta ei vauhdita muutosta.

Kokonaisvaltaista kiertotalousajattelua, uusia avauksia ja toimivia verkostoja

Aloitimme hankkeen tilanteessa, jossa olimme juuri julkaisseet Varsinais-Suomen liiton, Turun kaupungin ja Sitran yhteistyönä ensimmäisenä maakuntana kiertotalouden tiekartan. Sen keskeisimpänä tehtävänä oli hahmottaa Varsinais-Suomen keskeisimmät vahvuudet, kyvykkyydet ja mahdollisuudet kiertotalouteen liittyen. Tiekartta vahvisti alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja antoi tarpeellisia raameja edistettäville asioille.

Alueemme tunnetaan valtakunnallisesti siitä, että haluamme ymmärtää kiertotaloutta kokonaisvaltaisesti: perehtyä asioihin, joita emme ymmärrä riittävästi, ja koota tietoa viestiäksemme niistä myös muille.

Kiertotalouden mahdollisuuksia alueellamme kartoitettiinkin useampien laajojen selvityksen avulla. Kiertotalouden mukaisen rakentamisen potentiaalia Lounais-Suomessa selvitettiin tarkastelemalla alueen erityispiirteitä, olemassa olevaa rakennuskantaa sekä rakentamisen ja purkamisen volyymeja. Rakentamisen päästövähennyspotentiaali on suuri. Kiertotaloudessa rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli materiaalien ja energian optimaalisessa kiertokulussa. Parhaiten tavoitetta tukevat jo olemassa olevan rakennuskannan tehokas hyödyntäminen ja sen peruskorjaukset sekä uudisrakentamisen suunnittelu, joka korostaa muuntojoustavuutta, helppoa korjattavuutta ja purettavuutta sekä kierrätysmateriaalien käyttöä.

Yksi selvityksistä pureutui jätehuollon nykytilan ja kehitystarpeiden tunnistamiseen Lounais-Suomen alueella, sillä siihen paneutuminen koettiin vahvana yhteisenä tarpeena alueen toimijoiden kesken. Alueen toimialakartoituksen mukaan teollisuus ja jätehuolto ovat keskeisiä aloja, mutta monet toimijat ovat pieniä, mikä vaikeuttaa jätevirtojen hallintaa ja hyödyntämistä. Erityisesti biojätteen kierrätyspotentiaali on merkittävä, mutta tällä hetkellä suuri osa siitä päätyy sekajätteen joukkoon. Tarvetta on laajemmalle tiedonkeruulle, neuvonnalle ja toimenpiteille jätehuollon kehittämiseksi.

Alueemme tunnetaan myös korkeakoulujen ja yritysten uusista avauksista ja niiden kunnianhimoisesta edistämisestä. Circwaste-hankkeen yksi keskeinen tehtävä oli osaltaan edesauttaa uusien kiertotaloushankkeiden käynnistymistä – kiertotalouden tiekartan mukaisesti. Siinä onkin onnistuttu, vaikkei toki aina ollenkaan hankkeen ansiosta. Hankkeen raportteihin olemme kirjanneet 72 uutta alueella käynnistynyttä kiertotaloutta edistävää hanketta.  Mahdollista on myös, että joukosta on jäänyt joitain puuttumaan. Yhtä kaikki, hanketoimintaa kiertotalouteen linkittyen on paljon – monien eri toimijoiden toteuttamana. Alueen toimijat ovat rohkeasti tarttuneet haastaviin materiaalivirtoihin, kuten tekstiilijätteeseen, suurivolyymisiin maamassoihin, keraamiseen purkujätteeseen tai silakanjalostuksen sivuvirtoihin. Meillä on monin tavoin kokeiltu ja selvitetty eri biomassojen hyödyntämismahdollisuuksia ja kehitetty ravinteiden kierron käytäntöjä niin kaupunkirakenteessa kuin pelloilla.

Valtakunnallisesti meidän alueemme kiertotaloustyö tunnetaan myös verkostoistaan niin alueella kuin laajemmin valtakunnallisesti – jopa kansainvälisesti. Yhteistyö on tiivistä kehittäjien, korkeakoulujen ja aktiivisimpien kuntien kanssa. Yritysverkostoissa kehitetään uusia liiketoimintamalleja ja arvoketjuja. Olemme aktiivisesti mukana kansallisissa prosesseissa ja esimerkiksi korkeakoulut kansainvälisissä edelläkävijäverkostoissa. Osana Turun kiertotalouden ja resurssiviisauden tiekarttatyötä tunnistettiin alueelta 700 kiertotalouden toimijaa. Niitä voi olla tällä hetkellä enemmänkin.

Kiertotalous on jo vakiintunut termi puheissa, mutta todellinen muutos on vasta alussa

Mikä sitten on muuttunut näiden vuosien aikana? On hyvä muistaa, että seitsemän vuotta sitten kiertotalouden perusajatus oli monelle tuttu, mutta sen kytkös eri teemoihin ja toimialoihin oli monelle hämärän peitossa. Aikaa on perustellusti käytetty ja pitänyt käyttää uuden ajattelutavan jalkauttamiseen ja niiden mahdollisuuksien ja muutospaineiden sanallistamiseen, joita kiertotalous esimerkiksi rakennussektorille luo. Eri tekijöitä on pitänyt törmäyttää ja verkostomaista toimintatapaa vahvistaa. Monien ympäristökriisien äärellä on ymmärretty, että muutoksiin on sopeuduttava yhdessä. Eri sektorien yhteistyöverkostot ovatkin vahvistuneet ja samaan aikaan alueen edelläkävijöitä on tunnistettu ja nostettu esille lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, mitä kiertotalous käytännössä tarkoittaa.

Edelleenkin olemme kuitenkin vielä työn alussa. Materiaalien arvo saadaan edelleen säilymään heikosti ja monia resursseja hyödynnetään lähinnä energiana, murskeena tai epätasalaatuisena massana – puheet jalostusarvon nostosta ja arvon lisäämisestä eivät vielä näy riittävästi käytännössä. Vaikka ohjauskeinoja ja kannustimia on kehitetty ja esimerkiksi tuottajavastuu on laajentunut, ei systeeminen muutos edelleenkään ole nytkähtänyt ratkaisevasti eteenpäin. Nyt on aika vauhdittaa, skaalata ja monistaa, jotta tavallisen ihmisen on helppoa tehdä kiertotalouden kannalta oikea päätös. Siinä työssä Varsinais-Suomi on aktiivisesti mukana myös jatkossa.

Kuva: Lounais-Suomen jätehuolto

Teksti: Eeva Salmi ja Riikka Leskinen