Sähkönsäästökampanjasta pientalon pitkäjänteiseen kunnossapitoon
Kuluneella lämmityskaudella suomalaiset vähensivät aktiivisesti lämmitysenergian ja sähkön kulutusta jyrkästi kohonneiden hintojen ja energiapulan vuoksi. Tuloksia saatiinkin, esimerkiksi Fingrid on ilmoittanut, että viime vuoden lopulla suomalaiset säästivät sähköä keskimäärin kymmenen prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Pelätyt sähkökatkot vältettiin ajoittamalla kulutusta huippuhetkien ulkopuolelle. Säästötoimiin kannustettiin valtakunnallisella Astetta alemmas -kampanjalla, joka sai myös kansainvälistä huomiota.
Nyt, kun lämmityskausi on päättymässä, me energianeuvojat kannustamme pitämään mielessä opitut kulutustottumukset ja toimimaan niiden mukaan myös tulevilla lämmityskausilla. Samalla suosittelemme aloittamaan oman kodin energiaremonttien ja parannusten suunnittelun. Energiafiksu asukas aloittaa luonnostelemalla suunnitelman tulevista kiinteistön kunnossapitotoimista.
Aikatauluta energia- ja kunnostustoimia useammaksi vuodeksi eteenpäin – perusasiat kuntoon ennen suuria remontteja
Kun mietit kiinteistösi remonttikohteita, kirjaa muistiin pohtimasi toimet ja niiden aikataulu. Monia korjauksia voi toteuttaa lyhyellä aikavälillä, mutta myös pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat (PTS) tai kiinteistön huoltokirja ovat tarpeellisia pientaloissa. Niiden avulla kirjataan muistiin kiinteistössä tehdyt parannukset. Ajantasainen PTS tai huoltokirja on arvokas etenkin kiinteistökaupan yhteydessä, kun pystytään osoittamaan kiinteistölle tehdyt huoltotoimenpiteet. Jos kiinteistön historia ei ole tiedossa, saa taustaa ja lähtötietoja suunnitelmaan laatimiseen kuntotarkastuksesta ja energiatodistuksesta. Kiinteistön rakenteiden ja laitteiden ikä sekä keskimääräiset käyttöiät ja kunnossapitojaksot on koottu mm. ympäristöministeriön laatimaan Pientalon huoltokirjaan (PDF). Käytä suunnittelutyössä aina osaavaa asiantuntijaa!
Myös Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen käyttöön perusteellisen sähköisen Oman kiinteistön huoltokirjan, jossa lähdetään liikkeelle rakennuksen perustiedoista, kuten tontin tunnuksesta ja rakennusvuodesta. Huoltokirjaan voidaan merkitä myös mm. energian- ja vedenkulutus, talotekniikalle toteutetut puhdistus- ja huoltotyöt sekä laitteiden korjaukset ja uusimiset. Sähköiseen huoltokirjaan voidaan liittää myös valokuvia. Kattava kirjanpito auttaa tulevaisuuden huoltotöiden suunnittelussa ja niihin varautumisessa.
Remontteihin ei kannata lähteä suin päin hyvien tarjousten perässä.
Ennen lämmitysjärjestelmän vaihtoa kannattaa pyrkiä lämmöntarpeen vähentämiseen talon ilmatiiveyden parantamisella ja yläpohjan lisäeristämisellä. Kun esimerkiksi ilmavuodot on tukittu ja tiiveys on parempi, uuden lämmitysjärjestelmän vaatima teho pienenee. Pientalossa edullisia investointeja energiatehokkuuden parantamiseen ovat ilmalämpöpumpun hankinta, termostaattien tai pattereiden vaihto sekä hanojen virtausmäärien tarkistaminen. Myös lämminvesivaraajan lisäeristys voi olla tarpeen, ellei laitetta uusita. Näillä pienemmillä investoinneilla tulevaa kulutusta saadaan pienennettyjä ja kertyneellä säästöllä voi rahoittaa seuraavaa suurempaa remonttia.
Direktiivi velvoittanee vuosien päästä, fiksu suunnittelee toimia jo nyt
Julkisuudessa on keskusteltu EU:n valmistelemasta rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiivistä (ns. pakkoremontit). Vaikka direktiivi tulisi voimaan julkisuudessa esitetyssä muodossa, ihan heti korjaushommiin ei tarvitse ryhtyä: ehdotus velvoittaisi toteutuessaan asuintaloja saavuttamaan tietyn energiatehokkuustason vuoteen 2033 mennessä. Kansalliseen lainsäädäntöön velvoite tulee siirtää vuonna 2026. Direktiivi on vielä valmisteluvaiheessa, eikä sen lopullisesta muodosta ole vielä varmuutta.
Omakotitalojen omistajilla on siis aikaa suunnitella korjauksia, mutta suunnittelu on hyvä aloittaa jo nyt. Pakkoremonttien mörköä pelätään liikaakin, sillä kaikki kiinteistöt vaativat ikääntyessään säännöllisiä huolto- ja korjaustoimia ja energiatehokkuustoimet säästävät omistajan kukkarosta pitkän pennin. Ennakoimalla selviää toimista helpommalla.
Energiaremontteihin on saatavilla erilaisia tukia. ARA eli asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus tukee pientalojen energiaremontteja maksimissaan 4000 tai 6000 eurolla, kun tietyt ehdot täyttyvät. ELY-keskus tukee energiaremontteja, joissa vaihdetaan lämmitysjärjestelmäksi joku muu, kuin fossiilista polttoainetta käyttävä lämmitys. Tuen määrä on 2500 tai 4000 euroa riippuen valitusta lämmitysjärjestelmästä. Fossiilisesta lämmitysjärjestelmästä luopuville on tarjolla myös korotettu kotitalousvähennys, jota voi saada esimerkiksi maksimissaan 3500 € vuodessa /henkilö.
Motivan sivuilta löytyy paljon puolueetonta tietoa liittyen kiinteistön kunnossapitoon ja energiaremontteihin. Sinne on koottu myös esimerkkejä eri ikäluokkien kiinteistöjen remontointitarpeista ja niiden toteuttamisesta. Esimerkkitapauksia löytyy 1970-, 1980- ja 2000- luvun pienkiinteistöistä, jotka on varustettu erilaisin lämmitysjärjestelmin. Katso lisätietoa energiaremonteista ja eri esimerkkitapaukset Motivan Pientalojen energiraemontit -sivuilta. Motivan ohjesivustolta öljy- tai maakaasulämmityksen vaihtajalle löydät myös selkeitä taulukoita eri lämmitysmuotojen ja avustusten hintavertailuun!
Liisa Harjula
