Siirry sisältöön
Haku

Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen vaatii organisoitumista

Raideliikenteen ympärillä käytävä keskustelu on tällä hetkellä hyvin aktiivista. Kiinnostusta herättää etenkin Varsinais-Suomen sisäinen paikallisjunaliikenne, jossa lähijunat liikennöisivät Turusta Uuteenkaupunkiin, Loimaan kautta Tampereen suuntaan sekä Saloon.  Ennen kuin junat saadaan liikkeelle, alueen kuntien pitää pohtia, miten paikallisjunaliikenteeseen liittyvät päätökset tehdään, kuka vastaa liikenteen suunnittelusta, miten hoidetaan tarvittavat hankinnat sekä miten tämä kaikki rahoitetaan ja jaetaan kustannukset.  Varsinais-Suomen liitto edistää osaltaan paikallisjunaliikenteen toteutumista mm. taustaselvityksillä. Tuore Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen organisoitumisen ja kustannusten jakamisen vaihtoehdot selvitys tarjoaa vaihtoehtoja edellä mainittuihin haasteisiin. Tarkoituksena ei ole ollut esittää yhtä parasta vaihtoehtoa, vaan tuottaa erilaisia vaihtoehtoja, joista voidaan myöhemmissä prosesseissaan valita sopivin.  

Selvityksessä on tarkasteltu esimerkkejä Suomesta ja muualta maailmalta, tunnistettu eri organisoitumismallien etuja ja haasteita sekä arvioitu malleja suhteessa niille asetettuihin tavoitteisiin.  

Tavoitteiden asettelussa on käytetty viittä eri näkökulmaa: asiakas, talous, markkinat, hallinto ja päätöksenteko.  Tuloksia tulkitessa on hyvä huomioida, että vertailu on tehty arvioimalla kaikkia viittä näkökulmaa tasa-arvoisesti. Alueen päätöksenteossa voidaan sen sijaan haluta painottaa voimakkaammin tietynlaisia osa-alueita.  

Selvityksessä tunnistetaan kaksi polkua paikallisjunaliikenteen organisoitumiseksi: lyhyen aikavälin ja pidemmän aikavälin polut. Lyhyellä aikavälillä vaihtoehtoja olisi kaksi: junaliikenteen käynnistyminen alueella markkinaehtoisesti tai liikenne- ja viestintäministeriön järjestämänä. Markkinaehtoinen liikenne voisi käynnistyä, kun operaattorilla on siihen tarvittavat luvat ja kalusto, ja kun rata ja muu infrastruktuuri sen mahdollistavat – tämä olisi se malli, jolla esimerkiksi Suomen Lähijunat Oy voisi toimia Turku–Uusikaupunki-radalla. Tällöin joukkoliikenteestä vastaavat viranomaiset voivat neuvotella operaattorin kanssa lippuyhteistyöstä ja palvelutasosta, mutta lopullinen päätäntävalta on operaattorilla. Toisessa vaihtoehdossa alueen tulisi käynnistää neuvottelut liikenteen hankinnasta liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Neuvotteluissa sovitaan kuntien etukäteen päättämästä palvelutasosta ja kustannusten jaosta. Tämä ratkaisu on verrattavissa Tampereen malliin.  

Pitkän aikavälin polussa tarkastellaan mahdollisuutta, jossa alue voisi itse kilpailuttaa junaliikenteen. Tämä edellyttäisi lakimuutosta, jolla osoitetaan toimivaltaisuus jollekin viranomaistaholle. Alueen joukkoliikenneviranomaisena voisi toimia esimerkiksi laajennettu Föli, maakunnan liitto, ELY-keskus tai tätä varten perustettava uusi kuntayhtymä. Lakimuutos ei ole mahdoton ja voi tulevaisuudessa hyvinkin tulla kysymykseen muidenkin alueiden aloittaessa paikallisjunaliikennettä.   

Varsinais-Suomessa kannattaa edistää alueellisen junaliikenteen käynnistymistä ja toiminnan organisoitumista ennakoivasti niin paljon kuin mahdollista. Seuraavaksi tuleekin luoda yhteisesti hyväksytty perusta ja näkemys, miten ja millaista alueellista junaliikennettä Varsinais-Suomessa halutaan tarjota pitkällä aikavälillä. Linjauksia tarvitaan jo melko varhaisessa vaiheessa, koska alueellisen junaliikenteen järjestämiseen liittyy myös valtion taholla tehtäviä päätöksiä. On muistettava, että raideliikenteen käynnistäminen ei tapahdu hetkessä, vaan lyhyenkin aikavälinkin suunnitelmissa puhutaan vuosista.  

Selvityksen toteutti Sitowise, osana EU:n Horizon 2020 -rahoitteista SCALE UP -hanketta.  

Esitysmuotoinen tiivistelmä luettavissa Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen organisoitumisen ja kustannusten jakamisen vaihtoehdot (varsinais-suomi.fi)  

  

Lisätietoja:

Marja Tommola

kestävän liikkumisen asiantuntija

+358 40 832 8515