Paikallisjuna kiinnostaa varsinaissuomalaisia – kyselyyn yli 6000 vastausta
Varsinais-Suomen liitto ja Valonia toteuttivat 14.–30.6.2022 kyselyn paikallisjunaliikenteen toivotusta palvelutasosta ja asukkaiden asenteista paikallisjunaliikennettä kohtaan. Vastausten määrä kertoo kiinnostuksesta paikallisjunaa kohtaan – vastauksia saatiin jokaisesta radanvarsikunnasta, yhteensä 6062 kappaletta. Suhtautuminen paikallisjunaan on kyselyn perusteella myönteistä: noin 90 % vastaajista pitää todennäköisenä, että käyttäisi paikallisjunaa Varsinais-Suomessa. Kyselyn tuloksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa valonia.fi/paikallisjuna2022.
Suunniteltu paikallisjunaliikenneverkko kattaa kolme ratasuuntaa Turusta: Loimaan kautta Toijalaan, Saloon sekä Uuteenkaupunkiin ja lisäksi Naantaliin. Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen käynnistämiseksi käydään tällä hetkellä aktiivista keskustelua ja tehdään selvitystyötä laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Kyselyn vastaukset hyödyttävät niin radanvarsikuntia kuin tulevia liikennöitsijöitä ja palveluntarjoajia.
Turun jälkeen eniten vastauksia kyselyyn tuli Paimiosta, Loimaalta ja Kaarinasta. Asukasmäärään suhteutettuna taas eniten vastauksia saatiin Aurasta. Erityisen aktiivisesti kyselyyn vastattiin kunnista, joiden läpi henkilöjunat eivät tällä hetkellä kulje lainkaan tai joiden asemalla ne eivät pysähdy. Paikallisjunan käytöstä kiinnostuneita vastaajia oli radanvarsikuntien lisäksi muistakin Varsinais-Suomen kunnista – paikallisjunahanke nähdään pääosin positiivisena alueen vetovoimaisuuden lisääjänä ja työmatkustamisen tehostajana myös laajemmin maakunnassa. Vastaajista noin 90 % taloudessa on vähintään yksi auto, mistä voidaan päätellä, että yksityisautoilulle toivotaan toimivia vaihtoehtoja.
Kyselyssä selvitettiin, mitä ratasuuntia ja asemia vastaajat todennäköisesti käyttäisivät. Eniten kiinnostusta herätti Uudenkaupungin suunta, mutta kaikki kolme ratasuuntaa saivat suhteellisen tasaisesti mainintoja vastaajien keskuudessa. Asemapaikoista rataosuuksien pääteasemat nousivat odotetusti kärkeen. Väliasemista korostuivat erityisesti Paimio, Aura sekä Kyrö ja Raision Nuorikkala, vaikka yleisesti ottaen vähiten mainintoja saivat asemat, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä isompia asemapaikkoja.
Paikallisjunalta toivotaan nopeita yhteyksiä ja toimivia matkaketjuja
Mielikuvissa paikallisjunaa pidettiin miellyttävänä ja nykyaikaisena liikennemuotona. Vastaajat toivoivat matkustamisen helppoutta ja nopeaa yhteyttä, mitkä olivatkin vastaajien mielestä selkeät kärkisyyt paikallisjunan houkuttelevuudelle. Junan ja aseman peruspalvelut, kuten reaaliaikainen aikataulunäyttö ja lippuautomaatti asemalaiturilla nousivat vastauksissa kaikkein tärkeimmiksi. Kaukojunista tutummat kattavammat palvelut jäivät tärkeysjärjestyksessä hännille: esimerkiksi hyvin varustelluille työskentelytiloille ei välttämättä synny samanlaista tarvetta paikallisjunaliikenteen lyhyemmillä matkoilla.
Turvallinen pyöräpysäköintimahdollisuus nousi kolmanneksi tärkeimmäksi palveluksi, jota toivottiin laajasti eri kulkutapoja käyttävien vastaajien keskuudessa. Avoimista vastauksista ilmeni, että moni olisi valmis vähentämään talouden autojen määrää, jos työmatkaliikkuminen onnistuisi jouhevasti paikallisjunalla. Tämä lisäisi pyörällä liikkumista kotoa asemalle sekä kohdeasemalta työn ja palvelujen pariin. Vastaajat olivat melko yksimielisiä katoksen tärkeydestä asemalla. Sisätilaa puolestaan ei pidetty niin välttämättömänä.
”Vastaajat ovat olleet samoilla linjoilla kuin me asiantuntijat, eli tärkeintä olisi saada perusasiat kuntoon ja paikallisjunat kulkemaan.”
Varsinais-Suomen liiton erikoissuunnittelija Salla Murmann
Varsinais-Suomen liitossa edistetään paikallisjunaliikennettä monenlaisin toimenpitein, muun muassa osana nelivuotista EU:n Horisontti-ohjelman rahoittamaa Scale-Up-hanketta, jonka puitteissa myös kysely toteutettiin. Toukokuussa 2022 käynnistettiin myös selvitys Varsinais-Suomen alueellisen junaliikenteen organisoitumisen ja kustannusten jakamisen vaihtoehdoista, ja sen on tarkoitus valmistua tämän vuoden loppuun mennessä.
Salla Murmann
erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö
