Miksi Länsirata? Ajankohtaista tietoa ja usein kysyttyjä kysymyksiä
Länsirata on merkittävä kasvuhanke, joka mahdollistaa Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäynti- ja asiointialueen. Suomen väkiluvun odotetaan kasvavan Turku–Tampere–Helsinki-kasvukolmiossa merkittävästi 2040-luvulle mennessä ja saavutettavuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Turun ja Helsingin välinen yhteys on kriittinen osa alueen kestävää kehitystä ja elinvoimaa.
Länsirata ei ole vain yhteys Turun ja Helsingin välillä, vaan se toimii tärkeänä linkkinä länteen päin yhdistäen Suomen osaksi eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa. Se vahvistaa eteläisen Suomen ja sitä kautta koko maan liikennevirtojen kytkeytymistä satamiemme kautta Länsi-Eurooppaan. Samalla se parantaa kytkeytymistä Itämeren alueen liikenneverkkoihin. Sujuvampien liikenneyhteyksien myötä Länsirata vahvistaa Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta varsinkin kriisiaikoina, jolloin Suomenlahden meriliikenne voi olla altis häiriöille.
Uusi ratalinjaus on kuitenkin ennen kaikkea kasvuinvestointi, joka lisää radanvarren kiinnostavuutta asumiselle ja investoinneille. Länsirata tarjoaa luotettavan ja sujuvan yhteyden Turun ja Helsingin välillä mahdollistaa myös uudenlaista lähijunaliikennettä – tämän vuoksi se on tärkeä osa Etelä-Suomen tulevaisuuden kehitystä. Ratayhteys vähentää merkittävästi liikenteen päästöjä ja tukee Suomen ilmastotavoitteita. Lisätietoja Länsirata-yhtiön verkkosivuilta.
Länsiradan vaikutuspiirissä on suoraan yli 1,5 miljoonaa suomalaista, ja sen myötä syntyvä lisäkapasiteetti mahdollistaa taajamajunaliikenteen kehittämisen sekä jopa 15 uutta asemapaikkaa. Länsiradan matkustajavirrat jakautuvat eri osuuksille, mutta Helsingin ja Lohjan väli muodostaa tulevaisuudessa merkittävän osan matkoista. Väyläviraston ennusteen mukaan (vuoteen 2050) Espoo–Salo-oikoradan rakentaminen ja matka-ajan lyheneminen lisäisivät Helsinki–Turku-välille noin miljoona matkaa vuodessa. Kaukojunaliikenne Helsingin ja Lohjan välillä kasvattaisi matkustajamäärää puolella miljoonalla, minkä lisäksi taajamajunapotentiaali tuo arvioon jopa seitsemän miljoonaa matkaa vuodessa.
Hanke hyödyttää merkittävästi koko kasvukolmiota ja parantaa alueen saavutettavuutta. Sen vaikutukset ulottuvat sekä asumiseen että elinkeinoelämän kehitykseen radanvarrella.
Tällä hetkellä nopein junayhteys Turun ja Helsingin välillä kestää 2 tuntia ja 4 minuuttia. Uuden ratayhteyden myötä matka-aika lyhenee 46 minuutilla suuntaansa, mikä tarkoittaa edestakaisella matkalla yli 1,5 tunnin säästöä.
Työmatkaliikenteessä Länsirata parantaa liikenneyhteyksien luotettavuutta ja nopeuttaa liikkumista. Tämä mahdollistaa laajempien työmarkkinoiden hyödyntämisen ja yritysten tehokkaamman rekrytoinnin.
Opiskelijoille ja osa-aikatyöntekijöille Länsirata tarjoaa nopeampia yhteyksiä, mikä helpottaa työpaikkojen ja opiskelupaikkojen saavutettavuutta. Tämä lisää mahdollisuuksia ottaa vastaan osa-aikaisia tai määräaikaisia töitä yli maakuntarajojen.
Vapaa-ajan matkustajat hyötyvät nopeista ja sujuvista junayhteyksistä, jotka tukevat esimerkiksi kulttuuritapahtumiin, harrastuksiin ja perhetapaamisiin matkustamista.
Yrityksille Länsirata parantaa osaajien liikkuvuutta ja toimitusvarmuutta, mikä lisää investointien houkuttelevuutta alueella. Tämä vahvistaa koko kasvukolmion kilpailukykyä kansainvälisesti.
Länsiradasta saadaan koko potentiaali hyödynnettyä, kun se kytketään maakunnan laajuiseen joukkoliikennejärjestelmään. Taajamajunaliikenteen kehittäminen Varinais-Suomessa myös Loimaan ja Uudenkaupungin suuntiin kasvattaa merkittävästi Länsiradan vaikutusaluetta.
Länsiradan kokonaistaloudellinen kannattavuus on vahvistettu sekä EU:n että hankeyhtiön laskelmissa. Vaikka valtiovarainministeriön selvityksessä kaikki suuret raidehankkeet arvioitiin alun perin kannattamattomiksi, Länsirata sai parhaan hyöty-kustannussuhteen (0,44). Tämä oli merkittävästi korkeampi kuin Itäradan (0,15), Lentoradan (0,3) ja Suomi-radan (0,18) vastaavat luvut.
Hankkeen suunnittelun ja kustannusten karsimisen myötä Länsiradan hyöty-kustannussuhde on noussut merkittävästi. Hankeyhtiön teettämä selvitys osoittaa, että suhdeluku on nyt 1,41, mikä tekee siitä yhteiskuntataloudellisesti kannattavan.
Raideyhteys on saanut EU-tukia yhteensä 78 miljoonaa euroa. Tuki on kohdistunut muun muassa Espoon kaupunkirataan ja Turku–Kupittaa-ratapihaan. EU myönsi Espoo–Salo-oikoradan ja Salo–Turku-kaksoisraiteen suunnittelulle tukea 50 prosenttia kustannuksista, enintään 37,5 M€. Hankkeen kypsyysaste on vaikuttanut rahoitushakuihin, mutta näkymät tulevaisuuden EU-tuille ovat lupaavat, kun suunnittelu ja lupaprosessit etenevät. (Lähde: Länsirata.fi)
Länsirata on investointi, ei osa valtion käyttötaloutta. Sen vaikutukset ulottuvat yli 100 vuoden päähän, ja se tuo pitkäaikaisia hyötyjä koko Suomelle. Investointi luo uusia mahdollisuuksia asumiselle, työpaikoille ja liikkumiselle.
Länsirata toimii tärkeänä yhteytenä länteen ja vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Suomenlahden meriliikenteen mahdollisen häiriöherkkyyden kasvun myötä länsiyhteydet korostuvat kriittisinä. Länsirata varmistaa kriittiset, sujuvat yhteydet myös kriisitilanteissa ja parantaa merkittävästi alueen satamien saavutettavuutta.
Länsiradan sijainti EU:n TEN-T-liikennekäytävällä vahvistaa Suomen kytkeytymistä Länsi-Eurooppaan. Rata tarjoaa vaihtoehtoisen reitin huoltoyhteyksille, mikä vähentää riippuvuutta muista kuljetusmuodoista ja reiteistä. Esimerkiksi ratayhteys pohjoiseen ei kapasiteetiltaan riitä kattamaan Suomen tarpeita.
Rantarata on rakenteeltaan heikko muun muassa pehmeän savimaan takia ja edellyttää säännöllisesti korjaustoimenpiteitä. Lisäksi radan kaarteisuus ja lukuisat laiturit, laituripolut ja tasoristeykset aiheuttavat reitin varrelle paikallisia nopeusrajoituksia ja tekevät radasta herkän häiriöille. Liikenteen lisääminen Rantaradalla on vaikeaa, koska suurin osa radasta on yksiraiteista ja junien kohtauspaikkoja on vähän.
Rantaradan kaksiraiteistaminen maksaisi 2,2 miljardia euroa ja nopeustason nosto 3 miljardia euroa (Väylävirasto 2019). Nämä kustannukset ovat samantasoisia Länsiradan kanssa, mutta ilman vastaavia hyötyjä.
Rantaradan kunnostaminen ei mahdollistaisi Länsi-Uudenmaan (esim. Vihti ja Lohja) liittämistä kestävään raideliikenteeseen, eikä se parantaisi liikenteen toimintavarmuutta Länsiradan tavoin. Länsirata tarjoaa nopeamman ja suoremman yhteyden Turun ja Helsingin välillä sekä lisää radanvarren houkuttelevuutta.
Hankkeen merkittävimpiä tavoitteita on edistää hiilineutraaliutta sen kaikissa vaiheissa. Länsirata tukee kestävää liikkumista, joka vähentää liikenteen päästöjä ja edistää Suomen ilmastotavoitteita. Länsiradan suunnittelussa on tehty useita ympäristöön liittyviä selvityksiä, kuten melu- ja tärinävaikutusten arvioinnit, luonnon monimuotoisuuden vaikutustenarvioinnit sekä ilmanlaatu- ja vesistövaikutusten tarkastelut.
Tieliikenne aiheuttaa yli neljänneksen Varsinais-Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Uusi, toimintavarma rata mahdollistaa suuremman siirtymän yksityisautoilusta julkiseen liikenteeseen, mikä vähentää liikenteen päästöjä merkittävästi. Lisäksi junayhteys vapauttaa moottoritien kapasiteettia, joka on rajallinen, vaikka henkilöautoliikenne sähköistyykin.
Kiertotalouden näkökulmasta Länsiradan suunnittelussa on hyödynnetty innovatiivisia ratkaisuja maamassojen kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Tämä vähentää rakennushankkeen ympäristökuormitusta ja kustannuksia merkittävästi. Asemaseutujen kehittämissuunnitelmat tukevat kaupunkien ja taajamien kestävää kasvua ja hillitsevät haja-asutuksen leviämistä, mikä säästää arvokkaita luontoalueita. (Lähde: Länsirata.fi)
