Siirry sisältöön
Haku

Kestävän merenkäytön visio päivitetään osana merialuesuunnittelua vuonna 2025

Ensimmäiset kansalliset merialuesuunnittelupäivät (MSP) järjestettiin Helsingissä 27.-28.11.2024 ja niiden myötä käynnistettiin Suomen toisen merialuesuunnittelukierroksen Merenkäytön visio -vaihe. Päivien teemana oli tänä vuonna Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja sen asettamat tavoitteet. Tilaisuuteen osallistui laaja joukko merialuesuunnittelun sidosryhmiä toimialojen edustajista tutkimukseen ja hallintoon. Vuonna 2025 merialuesuunnittelu järjestää alueellisia toimialatapaamisia ja vuorovaikutusfoorumeita, joihin Saaristomeren ja eteläisen Selkämeren toimijat kutsutaan keskustelemaan tarpeista merenkäytölle.  

Marraskuussa ensimmäistä kertaa järjestetyt kansalliset merialuesuunnittelupäivät kokosivat yhteen merellisiä sidosryhmiä ympäri rannikon. Merenkäytön visio -vaihe käynnistettiin tilaisuudessa yhdessä toimialojen kanssa keskustellen eri toimijoiden tarpeista merenkäytölle tulevina vuosina. Merellinen toimintaympäristö on muuttunut sitten ensimmäisen suunnitelman laatimisen ja monet kansalliset sekä EU-tason sopimukset ja tavoitteet asettavat uusia haasteita toimialoille ja suunnitteluprosessille. Näihin lukeutuvat muun muassa biodiversiteettistrategian asettama 30 % merialueista koskeva suojelutavoite, kotimaisen kalan edistämisohjelman mukaiset kalatalouden kasvutavoitteet, merituulivoimakehitys, kokonaisturvallisuuskysymykset sekä meriliikenteen muuttuvat tarpeet. 

Merialuesuunnittelun suunnittelualueet esittelivät MSP-päivillä missiota päivitettävälle suunnittelukierrokselle. Panelisteja (vasemmalta Kaarina Rautio Uudenmaan liitto, Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto, Ann Holm Pohjanmaan liitto) haastaa Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarento.

Tilaisuus oli alkusoittoa ensi keväänä tehtävälle työlle, jolloin sidosryhmien kanssa yhteistyössä päivitetään visio kestävälle merenkäytölle. Toimialakohtaisissa tapaamisissa merialuesuunnittelu kohtaa suunnittelualueittain  ja kansallisesti keskeisiä eri toimialoja ja syksyn 2025 vuorovaikutusfoorumeilla tuodaan sidosryhmät yhteen keskustelemaan ensimmäisestä suunnitelmaluonnoksesta.

”Olemme tehneet paljon työtä merellisen toimintaympäristön tilannekuvan kartoittamiseksi viimeisten vuosien aikana eri hankkeiden ja selvitysten kautta. Nyt on aika siirtyä prosessissa eteenpäin kerätyn tiedon pohjalta ja osallistaa sidosryhmiä yhteisen vision luomiseksi kestävälle merenkäytölle seuraavaa merialuesuunnitelmaa varten”, summaa projektisuunnittelija Laura Pietilä.

Kalastus, matkailu ja virkistys, vesialueiden omistajat, vesiviljely, sininen bioteknologia, meriliikenne, meriklusteri (ml. satamat ja meriteollisuus), energia, kaivannaisala, luonnonsuojelu ja -hoito sekä merellinen kulttuuriperintö olivat edustettuina Merenkäytön visio -paneelikeskustelussa.

Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa – yhteisen suunnittelualueen missio tulevalle päivityskierrokselle

Varsinais-Suomen liitto sekä Satakuntaliitto suunnittelevat yhdessä niin kutsuttua SaSe aluetta, joka muodostuu Saaristomerestä ja Selkämeren eteläosasta. Päivitetyn tilannekuvan jälkeen on yhteisen suunnittelualueen missio kiteytynyt seuraavanlaiseksi:

Merellisiä toimintoja kehitetään alueella ilmastoviisaasti ja edistäen meriympäristön hyvää tilaa sekä vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta. Keskeinen sijainti on mahdollistanut alueen kehittymisen merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi Itämerellä.

Missio tarkentuu vuoden 2025 aikana keväällä alueellisissa toimialatapaamisissa viikkojen 14-16 aikana sekä syksyllä alueellisissa vuorovaikutusfoorumeissa. Liittymällä mukaan kaikille avoimeen yhteistyöverkostoomme  pysyt ajan tasalla merialuesuunnittelusta ja saat tiedon vuorovaikuttamisen paikoista.

Lounaisen merialueen rooli Suomen huoltovarmuuden ja turvallisuuden varmistajana on merkittävä. Satakunnan ja Varsinais-Suomen satamat  ja  vilkas meriliikenne  yhdistävät Suomen  osaksi  Eurooppaa  ja  kansainvälisiä  markkinoita ja yhteistyötä. ​

Alueella sijaitsee kansainvälisesti kilpailukykyinen korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, johon liittyy laaja yhteistyö- ja toimijaverkosto. Meri- ja teknologiateollisuudessa on panostettu meriympäristön tilaa parantaviin ratkaisuihin ja palveluihin.​

Alueen laaja energiaosaaminen on mahdollistanut toimialan kasvun. Merituulivoima on edistänyt energia-, offshore- ja teknologiateollisuuden kehittymistä uudella tavalla. Veturina toimivat uusiutuvien energiamuotojen kokonaisratkaisut, jotka mahdollistavat myös muut merelliset toiminnot ja meren alueellisen monikäytön.​

Kalastus on merkittävä elinvoimainen elinkeino. Vesiviljely on kasvattanut merkitystään. Elintarviketeollisuudella on suuri merkitys alueella ja sen kasvu- ja tuotekehitysmahdollisuuksia on hyödynnetty tuottavasti.​

Alue on kansainvälisesti tunnettu ainutlaatuinen luonto- ja maisemakokonaisuus. Saaristo- ja rannikkoluonto sekä alueen kulttuuriperintö ovat yhdessä hyvinvoivan meren kanssa matkailun vetovoimatekijöitä. Merialueen vihreän siirtymän hankkeiden lähtökohtana on ollut oikeudenmukainen saaristo- ja rannikkokulttuurin huomiointi. Elinvoimaisessa saaristossa on laadukkaat palvelut kaikille ja saaristo on hyvin saavutettavissa.

Lisätietoja:

Timo Juvonen

Timo Juvonen

erikoissuunnittelija, ympäristö ja merialuesuunnittelu

+358 40 829 5543