Matkailuparlamentti tekoälyn ja hiilikurin jäljillä – miten alueemme elinkeino valmistautuu?
Matkailuparlamentti tarkasteli tekoälyn ja hiilikurin merkitystä matkailuelinkeinon kehittämistyössä Naantalin kylpylässä 14.2.2024. Tilaisuus kokosi maakunnan matkailutoimijat ja yrittäjät keskustelemaan ajankohtaisista asioista ja pohtimaan tulevaisuutta yhdessä. Erityisenä painopisteenä tänä vuonna olivat tekoälyn hyödyntämisen erilaiset mahdollisuudet matkailuelinkeinon kehittämistyössä niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Tilaisuudessa pohdittiin myös hiilijalanjäljen laskennan haasteita ja mahdollisuuksia matkailualalla. Tilaisuus tarjosi alustan ideoiden vaihdolle ja toimijoiden verkostoitumiselle sekä uuden kehittämiselle. Tilaisuuden fasilitoi SWECO Finland Oy.
Saaristopainotteisuus, ympärivuotisuus ja tarinallisuus keskiössä
Tilaisuuden alussa kuultiin Visit Turku Archipelgo Oy:n (VTA Oy) toimitusjohtajan Kristiina Kukkohovin terveiset matkailuverkostolle. VTA Oy:n työ käynnistyi vuoden 2023 alussa ja on edennyt hyvin. Uudessa strategiassa korostuvat erityisesti saaristopainotteisen brändin ympärille rakentuvat toiminnot ja tuotteet vahvalla kansainvälisen markkinoinnin painotuksella. Toiminta tukeutuu ympärivuotisuuden, tarinallistamisen ja yhteistyön tavoitteiden ympärille. Myös saavutettavuuden parantaminen ja verkkokaupan ja mm. tekoälyn hyödyntäminen sekä yritysten kasvun tarpeet korostuvat matkailun kehittämistyössä. Myös maakunnalliseen ekosysteemiin liittyvän kehittämistyön tarve nousee esille Visit Turku Archipelago Oy:n työssä.
Matkailijasegmenttien tunnistaminen ja tuotteiden kohdentaminen oikein olennaista
Visit Finlandin Katarina Wakonen käsitteli kansallisen matkailun kokonaistilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Eräs perusviesti oli se että kansainvälinen matkailu palautumassa tänä vuonna vuoden 2019 tasolle mutta Suomen osalta tämä tapahtuisi vuoden 2025 aikana. Vuoden 2024 aikana matkailijat hakevat yhä enemmän ”aitoja” matkaelämyksiä. Kohteet markkinoivat entistä laajemmin ainutlaatuisuutta ja autenttisuuttaan ja ”kulttuuri- ja elämys” tärkeimpiä vapaa-ajan matkustusmotiiveja. Lisäksi aktiviteetteja ja kokemuksia etsitään pääkohteiden ulkopuolelta. Wakonen korosti matkailijasegmenttien tunnistamisen ja oikean tuotekohdennuksen tärkeyttä. Hiljan lanseerattu matkailijamittari -tilastopalvelu tarjoaa hyvää dataa mm. alueellisesta matkailun kehitystilanteesta ja profiileista. Lisäksi Varsinais-Suomen voi sanoa edenneen kohtuullisen hyvin Sustainable Travel Finland (STF, kestävän matkailun kehittämisen polku) -ohjelman ja yrityssertifikaattien osalta kansallisessa vertailussa.
Tekoäly tuo matkailualalle monenlaisia mahdollisuuksia
Tekoäly matkailussa oli tilaisuuden kantavia teemoja. Lehtori Aarni Tuomi Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta valotti tekoälyn roolia matkailuelinkeinon ja markkinoinnin osana. Tekoälyn laskentatehoa voidaan hyödyntää merkittävästi mm. erilaisten ennustemallien luomisessa, matkakohteiden näkyvyyden edistämisessä, markkinoinnin ja matkakohteiden valintaan liittyvien määrittelyjen tukemisessa. Monenlainen ongelmanratkaisukyky vahvistuu tekoälyavusteisen toiminnan myötä. Toisaalta myös matkailuneuvontaan liittyvä toimintamalli liikkuu yhä enemmän itsepalvelumallien suuntaan. Olli Ylioja Visit Turku Archipelago Oy:stä esitteli alueen digivisiota, digitaalisen asiakaspolun rakentumista ja tekoälyn roolia siinä. Uutta asiakkaille räätälöitävää verkkopalvelusivustoa saaristopainotuksella kehitetään tällä hetkellä. VTA oy:n työmallit ja toimintakulttuuri ovat murroksessa ja kiteytyy pitkälti uuteen digitaaliseen ”Digital first” – toimintamalliin. Benjamin Donner täydensi toimintamallin toteuttamista esittelemällä uuden Coastal TravelTechBoost (CATTB) -hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä rannikkoalueen kuntien matkailumahdollisuuksien ja tuotteiden näkyvyyttä. Hankkeeseen osallistuvat kahdeksan rannikon kuntaa mutta yritykset voivat tulla mukaan kehittämisyöhön laajemmaltikin.
Jokaisen matkailutoimijan tunnistettava oman toimintansa hiilijalanjälki ja sen vähentämismahdollisuudet
Hiilijalanjälkiseuranta- ja laskenta matkailuyrityksissä oli tilaisuuden toinen kantava teema. Nina Aarras Sweco Finland Oy:stä taustoitti asian perusteita. Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja on yleisin ilmastovaikutuksen mittari. Jokaisen matkailun parissa toimivan syytä olla tietoinen siitä, mitä hiilijalanjälki tarkoittaa ja mistä se syntyy, miksi sitä on tärkeää laskea ja kuinka sitä voidaan pienentää. Oman yrityksen hiilijalanjälki on lähtötaso ja edellytys sille, että voidaan tunnistaa olennaisimmat päästölähteet ja potentiaalisimmat päästövähennyskohteet myös asiakkaita kuunnellen. Liisa Mäkelä valotti asiaa kansallisesti Visit Finlandin näkökulmasta mm. Sustainable Travel Finland -polkua korostaen.
Tilaisuuden lopuksi kuultiin erinomaiset yritysesimerkit siitä, miten kestävää matkailua (Hawkhill Oy) käytännössä edistetään ja toisaalta esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä käytännössä (Rec.ai).
Työpajoissa pohdittiin alueen matkailun tulevaisuutta.
Lisätietoja:
