Maakuntahallitus: Saaristomeri-ohjelman ja kotieläintilojen lannankäytön ristiriitaisiin tavoitteisiin löydettävä kestävä ratkaisu
Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston fosforiasetuksen lantapoikkeuksesta. Fosforiasetus astui voimaan vuoden 2023 alusta. Asetukselle säädettiin kahden vuoden 2023–2024 siirtymäaika. Lausunnoilla olevalla valtioneuvoston asetuksella on tarkoitus jatkaa mahdollisuutta hyödyntää fosforiasetuksen karjanlantapoikkeusta vuoden 2026 loppuun saakka.
Fosforin käyttöä säätelevä asetus on tuonut ohjausta maatalouden ravinteiden käyttöön. Aiempi vapaaehtoisuuteen perustuva ympäristökorvausjärjestelmä ei kattanut kaikkia peltoalueita, mikä osaltaan mahdollisti ravinteiden päätymistä vesistöihin. Asetuksen tavoitteena on, että fosforikuormitus vesistöihin vähenee ja peltojen korkeimmat fosforipitoisuudet alenevat turvaamalla kuitenkin kasvien fosforintarve.
Lausunnon käsittelyssä maakuntahallitus äänesti vihreiden Janina Anderssonin esittämästä ja SDP:n Eeva-Johanna Elorannan kannattamasta muutosesityksestä. Pohjaesitys jäi voimaan äänin 10 – 8.
Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa:
Hallitus on sitoutunut Saaristomeri-ohjelmaan ja Saaristomeren valuma-alueen poistamiseen Itämeren pahimpien kuormittajien listalta. Hallitus on linjannut painottavansa ravinnekiertoa parantavia toimenpiteitä, kuten eläinperäisen ravinteen kiertoa. Hallitusohjelmassa on edellisten kirjausten kanssa ristiriitainen tavoite fosforiasetuksen pysyvästä lantapoikkeuksesesta.
Saaristomeri-ohjelman ja kotieläintilojen lannankäyttöön liittyviin ristiriitaisiin tavoitteisiin tulee löytää tasapainoinen ja kestävä ratkaisu uuden siirtymäajan puitteissa. Pysyvän lantapoikkeuksen sijaan maa- ja metsätalousministeriön tulee aktiivisesti valmistella tiloja tukevia ratkaisuja ja kannusteita lannan prosessointiin, levitykseen tai kuljetukseen. Ravinteiden kierron edistämisen kannalta on olennaista ottaa käyttöön ja kohdentaa rahoitusta muun muassa alkuvaiheen teknologianeutraaliin ravinnekiertotukeen.
Ravinnekierto- ja biokaasulaitosten sijoittuminen Varsinais- Suomeen on tärkeä osa ratkaisua. Lisäksi tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitusta on suunnattava ravinnekiertoon ja meren puhdistamiseen.