Maakuntahallitus 29.8.2022
Varsinais-Suomen liiton alustava talousarvio kuntiin lausunnoille
Maakuntahallitus hyväksyi liiton alustavan talousarvion 2023 ja taloussuunnitelmaluonnoksen 2023- 2025, ja päätti toimittaa sen kuntiin lausuntoja varten. Talousarvio on alijäämäinen.
Lisätietoja:
Läntiset satamat ja meriväylät tulee huomioida paremmin Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa
Huoltovarmuuden strateginen tavoite on turvata väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välittömät perustarpeet. Selonteko toteaa kansallisen varautumisen tason lähtökohtaisesti hyväksi.
Suomen erityispiirteet, kuten pitkät kuljetusetäisyydet ja riippuvuus merikuljetuksista on tärkeä huomioida huoltovarmuustyössä. Selonteossa ei huomioida riittävästi läntisiä satamia ja meriväyliä. Länsirannikon satamien kautta kulkee 30 % Suomen ulkomaankaupan arvosta. Venäjän hyökkäyssota pakotteineen on vaikuttanut kuljetusvirtoihin. Saimaan kanavan kuljetuksien loppuminen kasvattaa läntisten satamien merkitystä entisestään ulkomaankaupan kuljetusväylänä.
Satamien kuljetusvirtojen muuttuminen vaikuttaa väistämättä myös tieliikenteeseen. Tieliikenteen rooli osana kansallista huoltovarmuutta ja sen kriittistä infrastruktuuria on tärkeä. Valtion väyläverkon investointiohjelmaan kuuluva E18 Turun kehätien (kantatie 40) Raision keskustan kohdan kehittämishanke on huoltovarmuuden näkökulmasta tärkeä saada kiireesti liikkeelle. Naantalin sataman uusien vuonna 2023 liikennöintiin tulevien alusten vuoksi liikennemäärät ovat kasvamassa merkittävästi.
Energiahuollon osalta tulisi varautumisen näkökulmasta huomioida laajemmin hajautettu energiatuotanto ja uusiutuva energia.
Ruuantuotannon kriisinsietokyvyn ylläpitäminen on olennaisimpia osia huoltovarmuudessa. Esimerkiksi lannoitteiden saatavuuskriisien ehkäisemiseksi on Suomessa ryhdyttävä panostamaan kotieläintilojen orgaanisen lannan hyödyntämiseen ja kiertotalouteen. Lantafosforin ja -typen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja levittäminen nykyistä tasaisemmin koko maassa vähentää tuotavan mineraalifosforin tarvetta ja lisää maatalouden omavaraisuutta.
Selonteon strateginen tavoite turvata väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välittömät perustarpeet edellyttävät kansainvälisen ja kansallisen huoltovarmuuden rinnalla alueellisen ja paikallisen huoltovarmuuden toimivuutta. Varautumisesta ja huoltovarmuudesta vastaavien toimijoiden roolit, vastuut ja tehtävät tulee määritellä selkeästi. Lisäksi on huomioitava, että elinkeinoelämä ja yritykset vastaavat merkittävästä osasta huoltovarmuuskriittisten toimintojen ja palveluiden tuottamista sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
Lisätietoja:
Malla Rannikko-Laine
vt. edunvalvontajohtaja
Esitysluonnos liikuntalain muuttamisesta – maakuntien liittoja tulee kuulla niitä koskevissa asioissa
Opetus- ja kulttuuriministeriön esitysluonnos liikuntalain muuttamisesta vaikuttaa maakunnan liittojen tehtäviin. Tästä huolimatta lausuntoa ei ole pyydetty Varsinais- Suomen liitolta eikä muiltakaan maakuntien liitoilta. Maakuntahallitus pitää tärkeänä, että maakuntien liittoja kuullaan niitä koskevissa asioissa. Lausunto liikuntalain muuttamisesta tulee tästä syystä pyytää Olympiakomitean, Paralympiakomitean, Valtion liikuntaneuvoston, aluehallintovirastojen ja Suomen Akatemian lisäksi kaikilta maakuntien liitoilta.
Maakuntahallitus ei puolla liikuntaneuvoston asettamistehtävän siirtoa maakunnan liitoilta aluehallintovirastoille. Aluehallintovirasto on valtion lupa- ja valvontaviranomainen, joka hoitaa sille erikseen säädettyjä tehtäviä liikuntatoimen toimialalla. Se on valtiohallinnon jatke, eikä edusta alueen asukkaita tai kuntia. Maakunnan liitto puolestaan on jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, jolla on vaaleilla valitut päättäjät. Maakuntahallitus katsoo, että alueellisen demokratian turvaamiseksi maakunnan liiton tulee jatkossakin nimetä alueellinen liikuntaneuvosto.
Maakuntahallitus on aiemmassa lausunnossaan liikuntapaikkarakentamisen suunta- asiakirjasta katsonut, että aluehallintoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisen päätösvallan delegointirajan nostaminen 700 000 eurosta ylöspäin tulee tehdä. Rakennuskustannusten nousun lisäksi delegointirajan nostamista perustelee tarve pitää selkeästi paikalliset hankkeet poissa valtakunnallisesta päätöksenteosta
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429
Liikuntapaikkarakentamisen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesitys vuosille 2023-2026 on perusteltu
Liikuntalain mukaan kunnille ja muille yhteisöille voidaan valtion talousarvioon otetun määrärahan rajoissa myöntää valtionavustusta liikuntapaikkojen ja niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Varsinais-Suomesta tehtiin vuosille 2023–2026 yhteensä kahdeksan esitystä, joiden kustannusarvio on yhteensä 41,6 milj. euroa. Lisäksi Varsinais-Suomesta tehtiin yksi valtakunnallinen hanke-esitys, jonka kustannusarvio on 72 miljoonaa euroa.
Lounais-Suomen aluehallintoviraston rahoitussuunnitelmaesityksessä mukana ovat kaikki hankkeet. Valtakunnallisina tuettavaksi esitettävät hankkeet käsitellään erikseen.
Katso taulukko rahoitusesityksestä Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilta.
Maakuntahallitus lausuu aiheesta seuraavaa: Lounais-Suomen aluehallintoviraston liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaesitys on perusteltu. Avustukset kohdennetaan erityisesti laajoja käyttäjäryhmiä palveleviin liikuntapaikkoihin. Rahoitussuunnitelmaesityksen perusteissa erityistä huomiota on kiinnitetty hankkeiden realistisuuteen sekä taloudelliseen ja tekniseen toteuttamiskelpoisuuteen. Maakuntahallitus pitää lähtökohtaa oikeana. Rahoitussuunnitelmaesityksessä tulee huomioida myös edellisen suunnitelman hyväksymisen jälkeen mahdollisten valitusten ynnä muiden seikkojen takia viivästyneet hankkeet.
Aiempina vuosina (2015–2021) liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksia on myönnetty vähiten Lounais-Suomen alueella 25,7 euroa/asukas. Tämä näkyy Lounais-Suomessa tarjolla olevien liikuntapaikkojen määrässä, joka on valtakunnallista tasoa alhaisempi. Investointivaje näkyy Varsinais-Suomessa alueen esitysten määrässä. Pelkästään vuodelle 2023 on ehdotettu viittä (5) laajoja käyttäjäryhmiä palvelevia liikuntapaikkoja eri puolilta maakuntaa, Raisiosta, Paraisilta, Turusta ja Kaarinasta. Vuodelle 2024 esityksiä on tehty Salosta ja Loimaalta. Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueen valtionavustusvajetta tulee kompensoida opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2023 ja tulevissa rahoituspäätöksissä.
Maakuntahallitus on aiemmassa lausunnossaan liikuntapaikkarakentamisen suunta- asiakirjasta todennut valtakunnallisen liikuntapaikkahankkeiden rahoitussuunnitelman aikajänteen liian pitkäksi. Aikajänteen lyhentäminen neljästä kolmeen vuotta on tarpeen. Myös aluehallintoviraston ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisen päätösvallan delegointirajan nostaminen 700 000 eurosta ylöspäin tulee tehdä, jotteivat selkeästi paikalliset hankkeet ajaudu valtakunnalliseen päätöksentekoon. Maakuntahallitus puoltaa lausunnossaan Lounais-Suomen aluehallintoviraston esitystä liikuntapaikkojen perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaksi vuosille 2023–2026.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429
Asetusesitys fosforin käytöstä maa- ja puutarhatalou-dessa sekä viher- ja ympäristörakentamisessa on tärkeä
Valtioneuvoston asetusesitys fosforin käytöstä on tärkeä, sillä ympäristökorvausjärjestelmästä on poistumassa lannoitusmääriä koskevat rajoitukset. Fosforirajoitusten ulottaminen viherrakentamiseen on hyvä asia. Suomessa on voimassa typpilannoitusta säätelevä nitraattiasetus, mutta fosforin käyttöön ei ole lainsäädäntöön perustuvaa rajoitusta. Fosfori ja typpi lisäävät veteen päätyessään levien ja vesikasvien kasvua rehevöittäen vesistöjä ja merta.
Saaristomereen on arvioitu kohdistuvan yli 400 tonnin vuosittainen fosforikuormitus. Ihmistoiminnan osuus on tästä noin 80 %. Saaristomeren maatalouden hajakuormitus on Suomen ainut jäljellä oleva Itämeren suojelukomission (HELCOM) määrittelemä niin sanottu hot spot. Sanna Marinin hallitus on asettanut tavoitteeksi poistaa Saaristomeren valuma-alue Itämeren pahimpien kuormittajien listalta vuoteen 2027 mennessä.
Saaristomeren hot spot -tiekartan arvioitu vähennysvaikutus ravinnekuormitukseen on noin 100–150 tonnia vuosittain. Toimenpiteiden toteuttaminen ja rahoittaminen tulee viipymättä käynnistää. Samalla olennaista on kaikkea peltoalaa koskeva fosforisääntely, joka asettaa fosforin käyttörajat riittävän tiukoiksi.
Asetusehdotuksen mukaan fosforilannoituksen rajat voivat lisätä erityisesti sika- ja siipikarjatilojen lannan prosessointia ja kuljettamista kauemmaksi. Kotieläintilojen ylijäämälannan hyödyntäminen kierrätyslannoitteena ja lannan kuljettaminen alueille, joilla sille on tarvetta, vaikuttavat positiivisesti Saaristomeren ekologiseen tilaan. Ravinteiden uudenlaiseen hyödyntämiseen tulee kannustaa fosforirajojen lisäksi Saaristomeren valuma-alueelle kohdennettavalla kierrätystuella.
Asetusluonnoksesta ei käy ilmi, mikä vaikuttavuus esitetyillä fosforirajoituksilla on arvioitu olevan mereen päätyviin ravinnevalumiin. Meren vähintään hyvän tilan saavuttaminen edellyttää määrällisten tavoitteiden nykyistä parempaa arviointia ja seurantaa sekä varsinaisten toimenpiteiden kohdentamista.
Lausuntopohjaa täydennettiin käsittelyn aikana esittelijän toimesta seuraavasti: Starttifosforin käytön sallittavuus erikoiskasvien viljelyssä tulee selvittää.
Lisätietoja: kehittämispäällikkö Malla Rannikko-Laine, p. 040 721 3429
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -rahoitusta seitsemälle hankkeelle
Maakuntahallitus päätti myöntää alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen -rahoitusta seitsemälle hankkeelle:
Tukenasi ry:lle hankkeeseen ”Toimijuutta tukemassa – yhteistyötä ja osallisuutta Varsinais-Suomeen” 47 327 euroa.
Varsinais-Suomen Yrittäjille, osatoteuttaja Raision seudun koulutuskuntayhtymä, hankkeeseen ”Osaamisen ensiapua yrittäjille – kumppanuusmallin rakentaminen” 49 490 euroa.
Pöytyän kunnalle hankkeeseen ”Töihin maalle” 54 880 euroa.
Pro Litore ry:lle, osatoteuttaja Baltic Sea Action Group, hankkeeseen ”SAARI (SaaristoRider)” 68 629 euroa.
Turku Science Park Oy:lle, osatoteuttaja Turun ammattikorkeakoulu Oy, hankkeeseen ”Varsinais-Suomesta virtuaalituotannon koulutus- ja kehityskeskus” 68 600 euroa.
Yrityssalo Oy:lle hankkeeseen ”Pitkäaikaistyöttömien vuokratyömallin kehittäminen 2022–2023” 50 450 euroa.
Kemiönsaaren kunnalle hankkeeseen ”MAKKO – Matkailun kestävä kehittäminen osallistamalla” 60 659 euroa.
Lisätietoja:
John Richardson kulttuuritoimikunnan jäseneksi
Maakuntahallitus myönsi Kimi Kärjelle eron Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunnan jäsenyydestä hänen siirtyessään toisen työnantajan palvelukseen ja valitsi hänen tilalleen Turun yliopiston musiikkitieteen professori John Richardsonin toimikunnan nykyisen toimikauden loppuun asti.
Maakuntavaltuustoon uusia nimiä
Turun kaupunginhallitus on valinnut uuden maakuntavaltuuston jäsenen Heikki Pälveen jäsen Ilkka Kanervan tilalle ja maakuntavaltuuston varajäsenen Lasse Lindholmin varajäsen Heikki Pälveen tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto on valinnut maakuntavaltuuston jäseneksi Veli-Matti Virtasen jäsen Mauri Kontun tilalle jäljelle olevaksi toimikaudeksi.
Historiallinen ymmärrys ja ruokakulttuuri puuttuvat kulttuurimatkailun kansallisen kehittämisen tiekartan kulttuurimäärittelystä
Maakuntahallitus lausuu mm. seuraavaa opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotuksesta kulttuurimatkailun kehittämisen tiekartaksi:
Varsinais-Suomen liitto katsoo kulttuurin ja samalla luovien alojen tunnistamisen keskeiseksi osaksi matkailuelinkeinoa olevan erinomainen tiekartan lähtökohta. Lisäksi kestävä matkailu tiekartan läpileikkaavana periaatteena on tärkeä ja perusteltu lähestymistapa myös strategisella tasolla. Myös digitaalisen saavutettavuuden ja tiedolla johtamisen teemat ovat uudessa tiekartassa keskeisessä roolissa perustellusti.
Varsinais-Suomen liitto haluaa nostaa esiin, että alueellisessa työssä kulttuurimatkailu on ollut jo pitkään tärkeä osa matkailun kokonaisvaltaista kehittämistä. Varsinais-Suomen liitto katsoo myös, että tiekartan kulttuurimääritelmästä ovat jääneet pois esimerkiksi historiallinen ymmärrys ja ruokakulttuuri, jotka kuitenkin ovat monien matkailukohteiden ja -tapahtumien keskeistä sisältöä. Näiden mukanaolo olisi perusteltua myös kulttuurisesti kestävän kehityksen näkökulmasta.
Varsinais-Suomen liitto korostaa toimivien työkalujen ja rahoitusresurssien merkitystä tiekartan toteuttamiseksi. Tiekartan visio ja tavoitteet painottavat selvästi toimintamallien roolia. Tämä on perusteltua alan ensimmäisessä kansallisessa strategiassa. Jatkossa päivitysten ja seurannan yhteydessä on syytä tarkastella asiaa esimerkiksi yhä enemmän myös erilaisten matkailuindikaattorien näkökulmasta.
Tiekartta on tehty kokoavasti kansallinen taso ensisijaisesti huomioiden ja näin ollen aluetaso toimija- ja vastuukysymyksissä on todettu lähinnä yleisesti. Tältä osin työtä tulisi täydentää toteutusvaiheessa maakunnallisesti. Tiekartta tunnistaa kattavasti kansainväliset ja erityisesti eurooppalaiset verkostot.
Kulttuurimatkailun kasvun varmistamiseksi, tarvitaan tiekartassa mainittujen rahoituspanostusten lisäksi perustason lisäresursointia (varsinkin pienet kulttuuritoimijat). Erityisesti monet museot voidaan tässä yhteydessä nostaa esille. Rahoitus ei voi olla vain hanke- ja projektipohjaista, sillä tällaisella rahalla luodut toimenpiteet jäävät lopulta kuluttamaan museoiden jo ennestään riittämätöntä perusresurssia. Ilman pitkäkestoista lisäresursointia tilanne on kestämätön. Sama pätee myös luontokohteiden hoitoon.
Varsinais-Suomen liitto toteaa lopuksi, että tiekartan keskeinen anti on siinä, että se ensimmäistä kertaa kokoaa ao. ekosysteemin osat yksiin kansiin ja luo kehittämistoiminnalle yhtenäisen strategisen kehikon.
Lisätietoja:
Lausunto eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä
Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden Euroopan laajuisen liikenneverkon hankkeiden lupamenettelyistä ja muista hallinnollisista menettelyistä ja laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain muuttamiseksi.
Maakuntahallitus lausui aiheesta mm. seuraavaa:
Esitysluonnoksen mukaan Smart TEN-T-direktiiviä sovellettaisiin yli 300 miljoonan euron hankkeisiin ydinverkkokäytävällä, mutta ettei tämän kokoluokan hankkeita ole juuri suunnitteilla lähivuosien aikana. Väyläviraston investointiohjelmassa vuosille 2023–2030 on esitetty kolmea TEN-T ydinverkolle sijoittuvaa maantiehanketta, joiden kustannukset ovat kuitenkin alle 300 miljoonaa euroa. Näistä suurin hanke on E18 kt 40 Turun kehätie Raision keskustassa (205 miljoonaa euroa). Maakuntahallitus korostaa, että valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ulkopuolelle jätetyt Suomen suuret ratahankkeet, Turun Tunnin juna, Suomi-rata ja Itä-rata, kuuluvat direktiivin soveltamisalaan. Näistä lähivuosina suunnitteluvalmiuden perusteella toteuttamiskelpoinen on vain Turun ja Helsingin välinen Tunnin juna.
Smart TEN-T-direktiivin ja ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvien lupamenettelyiden ja muiden hallinnollisten hyväksymismenettelyiden yhteenlasketun enimmäiskeston rajoittamisesta neljään vuoteen on kannatettava. Tunnin junan käynnissä oleva ratasuunnitteluvaihe valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämän jälkeen hanke siirtyy hallinnolliseen vaiheeseen. Tavoitteena on, että suunnitelmat ovat lainvoimaisia vuoden 2025 alussa. Hallinnollisten prosessien joutuisuus on tärkeä jo suunnitelmien rajallisen voimassaolon vuoksi. Ratasuunnitelmat ovat voimassa neljä vuotta.
Esitysluonnoksen nykyisiä käsittelyaikoja esittelevässä osiossa viitataan suunnitelmien käsittelyaikojen vaihteluun. Käsittelyjärjestys ei ole sama kuin hyväksymisesitysten järjestys, vaan sitä ohjaa hankkeiden kiireellisyysaste. Suunnitelmat, joissa hanke on jo saanut rahoituksen, priorisoidaan ja suunnitelmat, joiden toteutuminen ei ole lähiaikoina näköpiirissä, odottavat käsittelyä pidempään. Vallitseva menettely ja käsittelyaikojen liikkumavara puoltaa kokonaiskäsittelyajan enimmäiskeston määrittelyä TEN-T-ydinverkolla sijaitseville EU:ssa priorisoiduille hankkeille.
Suomen kautta kulkevasta kahdesta Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkkokäytävästä toinen Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävä kulkee Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle. Ydinverkkokäytävälle kuuluvat yhteysvälin maantie- ja rautatieyhteydet, Turun ja Helsinki-Vantaan lentoasemat sekä Turun, Naantalin ja Helsingin satamat. Euroopan komission asetusuudistuksessa ydinverkkokäytäville, uudelta nimeltään eurooppalaisille liikennekäytäville, esitetään lisättäväksi nykyisten yhteyksien lisäksi suurten raidehankkeiden oikolinjaukset. Oikoratalinjauksiin kuuluvat Tunnin junan Espoo–Salo-oikorata sekä oikaisut Suomiradalla ja Itäradalla. On ongelmallista, että komission esitys rinnastaa Suomen suuret raidehankkeet ja asettaa niiden yhteiseksi toteuttamisen takarajaksi vuoden 2040. Maakuntahallitus muistuttaa, että Tunnin junan osalta tavoitevuosi on asetettu kauas hankkeen ollessa toteutettavissa jo vuoteen 2030 mennessä. Aikataulu on korjattavissa yhä neuvostossa ja parlamentissa, sillä komission ehdotuksen käsittely on kesken.
Lisätietoja:
Malla Rannikko-Laine
vt. edunvalvontajohtaja