Maakuntahallitus 25.4.2022
Maakuntahallitus kunnioitti puheenjohtaja Ilkka Kanervan muistoa hiljaisella hetkellä
Maakuntahallitus kunnioitti puheenjohtaja Ilkka Kanervan muistoa ja piti hiljaisen hetken kokouksensa aluksi.
Kokouksessa puhetta johtanut Jani Kurvinen puhui lämpimästi Kanervasta ja korosti, että kaikkien merkittävien kansallisten ja kansainvälisten tehtäviensä ohella Kanerva oli ehdottomasti myös maakunnan mies. Hän toimi yli kaksikymmentä vuotta maakuntahallituksen puheenjohtajana Varsinais-Suomessa.
Liikenteen roolia osana kansallista huoltovarmuutta ei tule unohtaa – maakuntahallitus esittää lisäyksiä väyläverkon investointiohjelmaan
Väylävirasto on laatinut järjestyksessään toisen valtion väyläverkon investointiohjelman. Väylävirasto laatii valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, Liikenne 12, toimeenpanoa. Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden toteuttamiskori. Ohjelma sisältää kehittämishankkeita, isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia sekä pienempiä parantamishankkeita.
Investointiohjelman 2023–2030 talouskehys on 3,4 miljardia euroa, josta uusiin kehittämisinvestointeihin on käytettävissä noin 2,7 miljardia euroa. Vaikka investointiohjelman talouskehys on edellistä ohjelmaa hieman suurempi, se ei tule toteutumaan kehysriihessä päätettyjen leikkausten takia. Maakuntahallitus katsoo, että vaikka Euroopan tilanteeseen ja Ukrainan sotaan liittyvät valtiontalouden panostukset ovat tärkeitä, ei liikenteen roolia osana kansallista huoltovarmuutta tule sivuuttaa.
Liikenteen kehittämistarpeita on enemmän kuin mihin investointiohjelman rahoitustasolla ja ajanjaksolla voidaan vastata. Käytännössä sitomatonta rahaa uusiin kehittämishankkeisiin on investointiohjelman talouskehyksellä vasta vuodesta 2025 eteenpäin. Väyläviraston investointiohjelmaluonnokseen sisältyvät Varsinais-Suomesta Turku–Uusikaupunki-radan peruskorjaus sekä Raisio–Naantali-radan peruskorjaus ja sähköistys, Turun kehätien parantaminen Raision keskustassa ja Kivimon lossin korvaaminen sillalla Paraisilla.
Varsinais-Suomen liitto esittää Väyläviraston investointiohjelmaan lisättäväksi:
Raideliikenteen kehittämishankkeet:
Tunnin juna, Espoo–Salo-oikorata
Tunnin juna, Salo–Turku-kaksoisraide
Tieliikenteen kehittämishankkeet:
E18 Turun kehätie, Naantali–Raisio
Vt 8 Laitilan kiertoeritasoliittymä
Vt 9 Lieto–Aura leveäkaistatien nelikaistaistus
Mt 180 Kurkela–Kuusisto (Paraisten väylä/Kaarinan läntinen ohitustie)
Kt 52 Salon itäisen ohikulkutien 2. vaihe
Vt 10 kääntö Liedon kohdalla
Kt 43 Uusikaupunki-Laitila-Eura turvallisuuden parantaminen
Kevyen liikenteen kehittäminen:
Saariston rengastiellä pyörätien puuttuvat osat
Lisätietoja:
Salla Murmann
erikoissuunnittelija, liikennejärjestelmätyö
Digitaalisen yhteiskunnan kehittäminen edelleen vaatii ajattelu- ja toimintatapojen muutosta
Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja tätä koskevaan ohjelmaehdotukseen, jossa määritellään vaatimukset kansallisille tiekartoille. Suomen digikompassi sisältää kansalliset tavoitteet, joilla tuetaan EU:n digikompassin tavoitteiden saavuttamista.
Maakuntahallitus lausuu Digitaalisen kompassin luonnoksesta mm. seuraavaa:
Digitalisaatio on ilmiönä erittäin laaja kattaen ICT-teknologioiden ja data-analytiikan lisäksi yhteiskunnallisia ja taloudellisia kysymyksiä. Tämän vuoksi kansallisen kokonaiskuvan ja koordinaation luominen digiyhteiskunnan kehittämisessä on ensiarvoisen tärkeää, ja digitaalinen kompassi on siltä osin erittäin merkittävä. Digitalisaatiosta puhuttaessa korostuu usein erilaiset teknologiat, datan saatavuus ja tietotekninen osaaminen. Nämä ovat ehdottomia edellytyksiä digitalisaatioon nojaavan yhteiskunnan kehittämisessä, mutta vielä keskeisempi digitalisaation edellytys on ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Ilman uudenlaista yhteiskunnallisten prosessien hahmotustapaa teknologisen kehityksen tuomat digitaaliset työkalut jäävät tehottomiksi ja tarjoavat vain osittaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Digitalisaation vaatima ajattelutavan muutos pitää tapahtua kokonaisvaltaisesti läpi yhteiskunnan, myös esimerkiksi yhdistyksissä pienissä kunnissa ja pk-yrityksissä. Tämä ei tule onnistumaan ylhäältä alas suuntautuvalla strategiaohjauksella, vaan tarvitaan yhteistyötä, aitoa kumppanuutta toimijoiden välillä ja vertaisoppimista. Suomen digitaalisessa kompassissa tuleekin panostaa digitalisaation temaattisten sisältökokonaisuuksien lisäksi alueelliseen toimeenpanoon ja sen resursointiin, jotta kaikki toimijat saadaan mukaan digiyhteiskunnan kehittämiseen mahdollisimman nopeasti.
Digitaitojen ja ICT-osaamisen tulee kehittyä läpileikkaavasti yhteiskunnassa, jotta digikompassin visioon päästään, mikä tulee hyvin esiin kuvatuista tavoitteista. Yritysten dataymmärrykseen liittyvät tavoitteet eivät kuitenkaan näy esitetyissä toimenpiteissä ja niiden tuloksissa. Tarvitaan vahvempaa ruohonjuuritason yhteistyöstä ja alueellisten yrityspalvelutoimijoiden panosta, jotta kaikki yritykset saadaan mukaan digikehitykseen.
Kansalaisille merkittävimmät julkiset palvelut ovat kuntien tuottamia, eikä julkisen hallinnon moninaisuus tule luonnoksessa riittävällä tavalla esiin. On aivan eri asia kehittää digitaalisia julkisia palveluja ministeriön tai maakunnan keskuskaupungin kuin pienen maalaiskunnan toimesta. Digitalisessa kompassissa tulee esittää konkreettisia keinoja siihen, miten koko julkinen sektori saadaan mukaan digikehitykseen.
Julkisia palveluja koskevassa käytännön yhteentoimivuustyössä datan tuottajien välinen yhteistyö ja tiedonvaihto on ensiarvoisen tärkeää. Yhteistyö ja vertaisoppiminen on maakuntakaavan tietomallityöstä saatujen kokemusten perusteella yhtä tärkeitä kuin itse yhteentoimivat tietomallit.
Digitaalisessa kompassissa esitetyt mittarit ovat epämääräisiä, eivätkä ne tavoita kaikilta osin oleellisia tavoiteltuja tuloksia. Mittareiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska ne ohjaavat merkittävästi digikompassin toteutusta ja sen toimeenpanossa tehtäviä painotuksia. Digitaalisen kompassin mittarit tulee käydä systemaattisesti läpi, ja varmistaa, että ne mittaavataidosti kyseessä olevia tavoitteita.
Digitaalisen kompassin luonnoksessa sivutaan, että datataloudessa tarvitaan myös paikkatietoa. Tämä on kiistattomasti totta, ja paikkatiedon merkityksellä digiyhteiskunnan kehityksessä tulisikin käsitellä kompassissa laajemmin. Käytännössä kaikella datalla on sijaintiulottuvuutensa, minkä huomioiminen on tärkeää toimivien digitaalisten palvelujen kehittämisessä
Lisätietoja:
Maakuntahallitus esittää Mikko Koukia ja Ritva Kovalaista ehdokkaiksi taideneuvostoon
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liittoa nimeämään ehdokkaat Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä toimivaan taideneuvostoon. Ministeriö pyytää nimeämään sekä nais- että miesehdokkaan.
Maakuntahallitus esittää ehdokkaiksi Taideneuvostoon seuraavia henkilöitä:
Kouki Mikko, näyttelijä, teatterinjohtaja
Kovalainen Ritva, valokuvataiteilija
Maakuntahallitus valitsi edustajat Pohjoismaisen saaristoyhteistyön yhteistyöneuvostoon
Varsinais-Suomen liitto on osapuolena Pohjoismaisessa saaristoyhteistyössä, jota osarahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Yhteistyö nivoo yhteen Tukholman saariston, Ahvenanmaan ja Etelä-Suomen saaristot Varsinais-Suomesta Uudenmaan kautta Kymenlaaksoon. Suomesta sopimusosapuolina toimivat Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Uudenmaan ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto. Tukholman alueelta mukana ovat mm. Stockholms läns landsting ja Stockholms länsstyrelse. Ahvenanmaata edustavat Ahvenanmaan maa-kuntahallitus ja Ahvenanmaan saaristokunnat.
Korkeinta päätösvaltaa yhteistyössä pitää neuvosto, joka kokoontuu kerran vuodessa. Varsinais-Suomea neuvostossa edustavat Varsinais-Suomen liiton edustajat sekä suurimpien maksuosuuteen sitoutuneiden kuntien, Paraisten, Kemiönsaaren ja Naantalin edustajat, 1 edustaja ja 1 varaedustaja kustakin tahosta. Edustajat nimetään kuntavaalikausittain.
Maakuntahallitus valitsi Varsinais-Suomen liiton edustajaksi Pohjoismaisen saaristoyhteistyön neuvostoon maakuntajohtaja Kari Häkämiehen ja hänen varajäsenekseen aluekehitysjohtaja Tarja Nuotion. Paraisten kaupungin edustajaksi valitaan kaupunginjohtaja Patrik Nygrén ja hänen varajäsenekseen matkailupäällikkö Benjamin Donner. Kemiönsaaren kunnan edustajaksi valitaan elinkeinopäällikkö Erik Lund ja hänen varajäsenekseen hankekoordinaattori Sven Ivars. Naantalin kaupungin edustajaksi valitaan kaupunginvaltuutettu Tommy Björkskog ja hänen varajäsenekseen viestintä- ja kehittämispäällikkö Tiina Rinne-Kylänpää.
Lisätietoja:
