Siirry sisältöön
Haku

Maakuntahallitus 24.1.

liiton kokousväkeä neuvotteluhuone Tammessa

Kalervo Väänänen selvittämään Saaristomeren tilan parantamiseen tähtäävää organisoitumista

Maakuntahallitus päätti kutsua Turun yliopiston entisen rehtorin, professori Kalervo Väänäsen Saaristomeren tilan parantamiseen tähtäävä organisoituminen -selvitystyön tekijäksi. Selvitystyön tavoitteellinen valmistumisajankohta on toukokuu 2022.

Valtioneuvosto päätti keväällä 2021 Saaristomeri-ohjelman käynnistämisestä. Saaristomeren hyvää tilaa tavoittelevia toimijoita on paljon, mutta toimenpiteiden yhteensovittaminen ei ole tehokasta. Parantamistoimenpiteiden vaikuttavuus on jäänyt vaatimattomaksi ja kustannustehokkuus vähäiseksi. Selvitystyössä on tarkoitus arvioida eri toimijoiden rooleja niin alueellisesti kuin kansallisesti sekä vertailla erilaisia organisoitumismuotoja. Organisoitumisen tulee tukea tehokasta Saaristomeriohjelman toimeenpanoa, edistää tarvittavaa tutkimusyhteistyötä sekä viestintää ja edunvalvontaa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johdolla on valmistunut selvitys maatalouden hajakuormituksen hallinnan pullonkauloista. Kesään 2022 mennessä laaditaan lisäksi tiekartta tarvittavien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tiekartta sisältää toteutussuunnitelman vesien ja merenhoidon suunnittelussa esitettyjen maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen, mukaan lukien rahoitusmahdollisuudet ja toteutuksesta vastuulliset tahot. Saaristomeri-ohjelmaa on tarkoitus tämän jälkeen laajentaa koskemaan kaikkea ihmistoiminnasta peräisin olevaa vesistöihin ja mereen kohdistuvaa kuormaa. Toimintaa on laajennettava myös jo vesistöissä olevan kuormituksen vähentämiseen ja sisäisen kuormituksen hallintaan.

Maakunnallisesti Saaristomereen liittyviä toimijoita ovat mm. Saaristomeren ja sen valuma-alueen kunnat, maakunnan liitto, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, ELY-keskus, yhdistykset, säätiöt, järjestöt (esim. Centrum Balticum, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri, John Nurmisen Säätiö, Baltic Sea Action Group, Proagria,). Ja kansallisia toimijoita mm. valtioneuvosto, ministeriöt (YM, MMM, TEM), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, etujärjestöt (mm. MTK), Eduskunnan saaristomeriryhmä.

Lisätietoja: Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, p.040 583 6950, professori Kalervo Väänänen puh. 040 701 1303


Maakuntahallitus nimesi uudet jäsenet kulttuuritoimikuntaan

         

Dahlstén Annika, läänintaiteilija, Taiteen edistämiskeskus

Gustafsson Krista, kulttuurimatkailutoimija, yrittäjä, Mathildedal

Hemgård Minna, vs. kulttuurisihteeri, kuntaedustaja, Turunmaa

Jalava Mari, museonjohtaja, kuntaedustaja, Vakka-Suomi

Kärki Kimi, dosentti, oppilaitosedustaja, Turun yliopisto

Laakso Pekka, musiikin suunnittelijaopettaja, esiintyvä taiteilija, kuntaedustaja, Salon seutu

Lundström Marie-Sofie, biträdande professor i konstvetenskap, oppilaitosedustaja, ÅA

Meska Sanna, toiminnanjohtaja, taiteen vapaan kentän edustaja

Myllynen Taina, kulttuurisihteeri, kuntaedustaja, Loimaan seutu

Parkkola Timo, innovaatiopäällikkö, oppilaitosedustaja, HUMAK

Rautjoki Ville-Matti, apulaisintendentti, alueellinen vastuumuseo, Turun museokeskus

Rosenlöf Anna-Mari, erityisasiantuntija, kulttuurihyvinvointi, Turun AMK

Sara Tuomas, tapahtuma- ja luovan alan yrittäjä

Sjöström Anne, museotoimenjohtaja, Turun seutu

Vahvaselkä Jussi, teatterin luova johtaja, kapellimestari, säveltäjä

Toimikunnan puheenjohtajaksi valittiin Taina Myllynen. Toimikunnan kokoonpanossa on otettu huomioon maakunnan alueellinen kattavuus, sukupuolijakautuma, yleiskulttuurin erilaiset toimialat sekä molemmat kotimaiset kielialueet.

Lisätietoja:

Katri Koivisto

Katri Koivisto

erikoissuunnittelija

vapaalla


Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelma tunnistaa olennaiset haasteet saaristomeren kannalta

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa koskien Euroopan meri- kalatalous javesiviljelyrahastonSuomen ohjelmaa vuosille 2021–2027 ja manner-Suomen vesiviljelystrategiasta.

Maakuntahallitus toteaa lausunnossaan, että tunnistetut haasteet ovat Varsinais-Suomen liitonmielestä oikeat ja ajankohtaiset, myös Saaristomeri-näkökulmasta. Strategian kytkentä jo aiemmin hyväksyttyyn Kotimaisen kalan kehittämisohjelmaan on olennaista.

Ohjelma sisältää jonkin verran ”työkaluja” uuden yrittäjäsukupolven innostamiseksi alalle, joka kärsii veren vähyydestä koko Suomessa, ei ainoastaan Varsinais-Suomessa. Haittaeläinten kanssa toimimiseen (”rauhanomainen rinnakkaiselo”) on luvassa myös toimenpiteitä. Erityisestimerellä tapahtuvan kalastuksen kannattavuuden parantamiseen ohjelma pyrkii tarjoamaan resursseja. Kalastuksella on luonnollisesti suora yhteys myös Saaristomeren tilaan, ns.poistokalastuksella saavutetaan myös ympäristöhyötyjä typen ja fosforin poistumisella – kalatalous toimii siis sekä ruoan (eläinproteiinin) tuottajana että ympäristön tilan parantajana.

Asiaa käsiteltäessä äänestettiin vihreiden Lea Räisäsen ehdotuksesta tehdä seuraava lisäys lausuntoon:

Rannikkovesien tila on heikentynyt viimeisimmän vesienhoitosuunnitelman mukaan. Erityisesti saaristomeren tila on huono. Uusimman merenhoidon tila-arvion mukaan rehevöityminen on lisääntynyt niin, että koko merialueen tila on heikko. Suunniteltu kasvatuksen lisäys merialueella heikentää luultavasti meren tilaa, ellei vesiviljelyä ensi sijassa lisätä suljettuihin kiertovesiratkaisuihin perustuviin laitoksiin. Näitä tulisi kehittää ja rahoittaa erityisesti ja niiden yhteyteen rakennettaviin lisäarvoa tuoviin toimintoihin kuten esim. kasvihuoneet, biokaasulaitokset.

Esityslistan mukainen pohjaehdotus jäi voimaan äänin 15-4.

Koko lausunto on luettavissa maakuntahallituksen esityslistalla ja pöytäkirjasta heti kun se on tarkastettu. Tutustu esityslistaan ja pöytäkirjaan täältä.

Lisätietoja

Sami Heinonen

Sami Heinonen

saaristo- ja maaseutuasiamies

+358 (0)400 413 704


Maakuntahallitus keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta – kehittämistyö turvattava myös rahoituksellisesti

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta. Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa. Ilmastosuunnitelman lähtökohtia ovat EU:n komission ja Sannan Marinin hallitusohjelmanmäärittelemät ilmastolinjaukset ja päästövähennystavoitteet. Ilmastosuunnitelma koskeeniin sanottua taakanjakosektoria, eli päästökaupan ulkopuolisia sektoreita maankäyttösektoria lukuun ottamatta. Taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen,maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätehuollon ja F-kaasujen päästöt sekä päästökaupan ulkopuolisen teollisuuden ja muun energiankäytön päästöjä.

Maakuntahallitus lausuu aiheesta seuraavaa:     

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on tehty laajalla osallistamisella ja siinä on monipuolisesti huomioitu taakanjakosektorin eri kokonaisuuksien mahdollisuudet ja potentiaali päästövähennyksiin. Suunnitelmassa on myös keskeisesti nostettu esille suunniteltujen toimien kustannustehokkuus ja huomioitu toimien sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hyväksyttävyys.

Esitettyä ilmastosuunnitelman toteutumisen seurantaa voidaan pitää hyvänä. Koska taakanjakosektorin päästölähteet ovat moninaiset ja teknologia päästöjen vähennyksiin kehittyy jatkuvasti, tulee seurannan olla kattavaa ja ajantasaista sekä mahdollisten uusien lisätoimien määrittämisen tapahtua nopeasti.

 Ilmastosuunnitelmassa on tuotu esille kuntien ja maakuntien liittojen rooli ilmastotyön edistämisessä sekä julkisten hankintojen sekä kansalaisten toimien mahdollisuuden päästövähennysten saavuttamisessa. Tavoitteet niiden osalta ovat hyvät, mutta toteutustyössä tulee kiinnittää erityisestä huomiota siihen, että päästötietoja on saatavilla aluetasolla, jotta alueellisesti parhaiden ratkaisujen edistäminen on mahdollista. Tulee myös huomioida se, että kuntien ja maakuntien liittojen resurssit vaihtelevat hyvinkin paljon alueellisesti, joten rahoituksellisesti tulee myös turvata edistämis- ja kehittämistyön toteuttaminen.

Lisätietoja

Aleksis Klap

erikoissuunnittelija, kiertotalous ja energia

+358(0)40 7213 137