Maakuntahallituksessa tänään

Biokaasulaitoksille myönnettävä määräaikainen ravinnekiertotuki tulisi laajentaa teknologianeutraaliksi

Maa-​ ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa valtioneuvoston asetusluonnoksesta biokaasulaitoksille myönnettävästä määräaikaisesta ravinnekiertotuesta. Ehdotuksen mukaan ravinnekiertotukea maksetaan yrityksille,​ jotka käsittelevät tuotantoeläinten lantaa tai vesienhoidosta peräisin olevia ravinnepitoisia vesikasvibiomassoja biokaasuprosessissa ja jalostavat syntyvästä mädätteestä kierrätyslannoitevalmisteita tai muita korkeamman jalostusasteen ravinnetuotteita. Ravinnekiertotukeen osoitetaan määrärahaa yhteensä 9 miljoonaa euroa kahdelle vuodelle.

Maakuntahallitus lausui aiheesta mm. seuraavaa:

Ehdotus määräaikaisesta ravinnekiertotuesta on lähtökohtaisesti kannatettava. Nykyistä laajempi kotieläintilojen lantafosforin hyödyntäminen kasvintuotannossa vähentää fossiilisten mineraalilannoitteiden tarvetta ja vahvistaa maatalouden omavaraisuutta.

Varsinais-​Suomessa lantafosforia syntyy eläintiloilla lähes kasvituotannon fosforitarpeen verran,​ mutta epäorgaanisia lannoitteita tuodaan silti lisää alueelle vastaava määrä. Eläinperäinen lanta ei liiku ravinnealijäämäisille pelloille,​ vaan sitä kertyy ylimäärin eläinsuojien läheisille lohkoille ja edelleen valumavesiin. Lannan laajemman hyödyntämisen esteenä ovat muun muassa kuljetuksen ja käsittelyn kannattamattomuus.

Koska kierrätyslannoitteiden tuotannon taloudellinen kannattavuus on vasta kehittyvillä markkinoilla heikko,​ on alkuvaiheen tuki tarpeen. Edellisen hallituksen aloittama ravinnekiertotuen valmistelu on kuitenkin tarpeettomasti sidottu pelkästään biokaasun tuotantoprosessiin.  Varsinais-​Suomen liitto sekä useat muut tahot ovat tuen valmistelun aikana tuoneet esille tarvetta laajentaa tuki teknologianeutraaliksi. Tukea ei tule maksaa vain prosessista,​ jonka osana syntyy biokaasua,​ vaan tuen piiriin tulee ottaa myös muut tavat käsitellä lantaa kierrätyslannoitteeksi. Petteri Orpon hallitusohjelmassa teknologianeutraalius on kirjattu ravinnekierron lähtökohdaksi.  

Ravinteiden kierrätys on paitsi huoltovarmuuden myös vesiensuojelun näkökulmasta järkevää. Euroopan unioni edellyttää,​ että vesien hyvä tila saavutetaan vuoteen 2027 mennessä. Suomessa hyvässä ekologisessa tilassa on vain noin 13 prosenttia rannikkovesien kokonaispinta-​alasta. Suomen merialueen hyvän tilan saavuttaminen edellyttää meren fosforikuormituksen vähentämistä 440 tonnilla vuodessa.

Varsinais-​Suomen edustalla Saaristomeri on Suomen rannikon heikkokuntoisin merialue. Saaristomeren valuma-​alueen ravinnevalumasta arviolta 87 prosenttia on peräisin maatalouden hajakuormituksesta. Viime hallituskaudella alkaneen ja tällä kaudella jatkuvan Saaristomeri-​ohjelman tavoitteena on poistaa Saaristomeren valuma-​alue Itämeren suojelukomission pahimpien kuormittajien listalta. Lannoituksen kehittäminen,​ lannan siirron edistäminen ja orgaanisen kierrätyslannoituksen edistäminen ovat vaikuttavimpia keinoja vähentää vesistöihin kohdistuvaa ravinnekuormaa. Lisäksi meressä jo olevan ravinteen hyödyntämiseen on löydettävä kustannustehokkaita tapoja. Tästä syystä ravinnekiertotukeen oikeuttava vesikasvillisuuden hyödyntäminen on kannatettava osa esitystä. Muun muassa järviruovikon laajamittaisen niiton ja hyödyntämisen esteenä on kuitenkin raskas hallinnollinen menettely,​ jota tulisi keventää yksinkertaistamalla luvitusta vesilainsäädännössä.

Lisätietoja: Vs. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine, p.040 721 3429

Toimiva kotoutumisprosessi tärkeä niin työperäisen maahanmuuton, syrjäytymisen ehkäisyn kuin turvallisuudenkin näkökulmasta

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa kotoutumisenedistämisestä annettuun lakiin esitetyistä muutoksista.  

Hallitusohjelmassa on kirjaus siitä, että kotoutumisen edistämisestä kunnalle ja hyvinvointialueille maksettavan laskennallisen korvauksen maksuaikaa tulisi lyhentää nykyisin kolme vuotta maksettavasta korvauksesta kahteen vuoteen ja nykyisin neljä vuotta maksettavasta korvauksesta kolmeen vuoteen. Hallitusohjelmassa on myös kirjaus siitä, että aikuistumisen tuen saamisen ikäraja tulisi laskea samalle tasolle kuin lastensuojelun mukaisessa lastensuojelun jälkihuollossa eli 25 vuodesta 23 vuoteen. Esityksen tavoitteena on vahvistaa maahan muuttaneen omaa vastuuta kotoutumisestaan sekä käytännön asioiden hoitamisesta. Tämä tapahtuisi erityisesti muutamalla järjestelmää aiempaa enemmän velvoittavaksi mm. alentamalla tulkitsemisesta aiheutuvien kustannusten korvattavuutta.  

Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2025 ja muutokset alkavat vaikuttaa täysimääräisesti vuosina 2026-2027. 

Liitto korostaa ko. lakiehdotuksen perustavoitteiden kuten maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamisen ja tehostumisen olevan perusteltuja. Toimivan ja joustavan asiakaspalvelujärjestelmän tulee olla uudistuksen keskeinen tavoite. Palvelujen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden säilyminen on myös tärkeä uudistuksessa huomioitava näkökohta.  

Varsinais-Suomen liitto toteaa, että säästötavoitteet ja kannustinajattelu maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi mm. omaehtoisuutta lisäämällä ovat kannatettavia ja tarpeellisia. Tämän ohella on kuitenkin tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että säästöt varsinaisen kotoutumislainsäädännön piirissä voivat näkyä kustannusten kasvuna myöhemmin yleisen palvelujärjestelmän piirissä sekä heikentää erityisesti pienempien kuntien toimintaedellytyksiä kotoutumistyössä. Lisäksi on syytä korostaa alueiden omaa päätäntävaltaa koskien erityisesti toimijoiden välisen yhteistyön toteuttamista. 

On myös huomattava, että kunnista on sote-uudistuksen myötä siirtynyt hyvinvointialueille maahanmuuttoon erikoistuneita ammattilaisia mikä myös haastaa kuntien toimintamahdollisuuksia. Toisaalta myös hyvinvointialueiden haastava kokonaistilanne ja rahoitusvajeet tulisi huomioida kotoutumistyössä. Edelleen maahanmuuton kokonaistilanteeseen vaikuttavat oleellisesti Ukrainan edelleen jatkuva sota ja ukrainalaisten pakolaisten tilanne ja tarpeet. 

Hallitusohjelman mukaisesti eri säästöjen ohella kohdistetaan kotoutumislain kattavan toiminnan ulkopuolelta 5 miljoonan euron lisätuki kunnille maahanmuuttajaäitien aseman parantamiseen. Tätä voidaan pitää hyvin perusteltuna ja helpottanee maahanmuuttajaperheiden elämisen edellytyksiä. 

Varsinais-Suomen liitto kiinnittää samalla myös huomiota maahanmuuttajien koulutuksen määrärahojen kokonaisriittävyyteen- ja jatkuvuuteen ja korostaa kokonaisarvion tärkeyttä muutosten ja uudistusten vaikutuksista. 

Varsinais-Suomen liitto korostaa lopuksi toimivan kotoutumisprosessin tärkeyttä niin työperäisen maahanmuuton kuin henkilötason syrjäytymisen ehkäisyn sekä erityisesti yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta. 

Lisätietoja: Erikoissuunnittelija Esa Högblom, p. 040 776 0310

Maakuntahallitus nimesi valmisteluryhmän maakuntajohtajan rekrytointiprosessia varten

Maakuntahallitus päätti asettaa seuraavat henkilöt valmisteluryhmään maakuntajohtajan rekrytointiprosessia varten. Tavoitteena on täyttää virka maakuntavaltuuston kokouksessa kesäkuussa 2024.

Pj. Ville Valkonen, KOK

varapj. Eeva-Johanna Eloranta, SDP

Pekka Kuusisto, KESK

Lauri Heikkilä, PS

Ulla Achrén, RKP

Tomi Nieminen, VAS

Janina Andersson, VIHR

sihteeri Tarja Nuotio, aluekehitysjohtaja

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

Anne-Mari Virolainen jättää maakuntahallituksen

Anne-Mari Virolainen (KOK) on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä. Maakuntavaltuusto valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen joulukuun kokouksessaan.