Maakunnassa kulttuurin arvostus on nousussa, vaikka haasteita yhä riittää
Kulttuuritoiminnan järjestäminen on yksi kunnan lakisääteisistä tehtävistä. Kunnan kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan toimintaa, jolla kunta edistää kulttuurin ja taiteen tekemistä, harrastamista, saatavuutta ja käyttöä sekä taide- ja kulttuurikasvatusta ja kulttuuriperintöä.
Kutsuimme joulukuussa varsinaissuomalaisten kuntien kulttuuriviranhaltijat ja -työntekijät kahteen etätyöpajaan ja kartoitimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
Miten kulttuurikenttä voi tällä hetkellä maakunnassa? Miltä kulttuurin tulevaisuuden näkymät näyttävät? Mikä on maakunnan liiton rooli kulttuurin kentällä?
Työpajojen perusteella kulttuurin arvostus on maakunnassa selkeästi nousussa ja sen tulevaisuus näyttää positiiviselta, vaikka haasteitakin on. Kuntien strategiatyössä kulttuurin painoarvo on kasvanut ja myös ymmärrys kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on syventynyt. Kuntien välinen yhteistyö on kehittynyt ja verkostot vahvistuneet. Maakunnan keskuskaupungin Turun mittavilla kulttuuri-investoinneilla nähdään olevan positiivisia vaikutuksia maakuntaan laajemminkin. Toisaalta joissain maakunnan kunnissa kulttuurin arvostus on edelleen heikkoa eikä sen potentiaalia vetovoima- ja pitotekijänä täysin ymmärretä. Riittämätön resurssointi kurjistaa tilannetta.
Kunnissa jaetaan huoli epävarmojen talousnäkymien ja vallitsevan maailmantilanteen vaikutuksista. Myös hyvinvointialueen käynnistyminen herätti ennen vuodenvaihdetta kuntien kulttuuriviranhaltijoissa ja -työntekijöissä kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten kulttuurin kustannukset jatkossa jakautuvat. Toisaalta epävarmuuden ajassa nähdään myös mahdollisuus tehdä asioita toisin ja uudella tavalla. Positiivista on myös se, että kuntalaiset osaavat vaatia kulttuuripalveluita nykyään paremmin: kulttuurin ja osallisuuden merkitys ymmärretään laajemmin ja paremmin koronasulkujen jälkeen.
Kuntien kulttuuriviranhaltijat ja -työntekijät pohtivat kulttuurin toivottavaa tulevaisuutta ja nostivat esiin seuraavia asioita:
- Tulevaisuudessa kulttuuripalveluilla on entistä suurempi merkitys. Jokaisessa kunnassa ja koko maakunnassa on riittävä ja saavutettava kulttuuritarjonta, jonka rakentamisessa hyödynnetään myös naapurikuntien kulttuuritapahtumia ja -palveluita. Kulttuurin fyysiseen saavutettavuuteen on vaikuttanut koko maakunnan kattava julkinen liikenne.
- Tulevaisuuden kunta on kumppani ja mahdollistaja: kunnassa on tekemisen meininki, toimijoita tuodaan yhteen ja liitetään osaksi palveluverkkoa. Kulttuurin lisäresurssit ovat tuoneet pysyvyyttä ja jatkuvuutta toimintaan. Väljyys budjetissa on tuonut joustavuutta toimintaan: esimerkiksi jonkin hankkeen tukemisen kesken vuoden.
- Tulevaisuuden kunnassa aktiivisten verkostojen merkitys on korostunut entisestään, ja kaikkien ääni saadaan kuuluviin. Rakenteissa on tapahtunut muutoksia, mikä on mahdollistanut poikkialaisen yhteistyön myös kunnan sisällä: kulttuuri on esimerkiksi mukana kaupunkisuunnittelussa.
Maakunnan liiton roolina kulttuurin brändityö
Aluekehittämislain mukaan maakunnan liiton tehtävänä on edistää kulttuuria osana maakunnallista strategiatyötä. Varsinais-Suomessa on 27 keskenään hyvin erilaista kuntaa. Maakunnan liiton toiminnan tulee hyödyttää koko maakuntaa huomioiden erilaisten kuntien tarpeet. Kuntatyöpajojen keskusteluiden perusteella yhteisiä nimittäjiä on kuitenkin mahdollista löytää, mutta niiden löytämiseksi tarvitaan aktiivista ja pitkäjänteistä dialogia kuntien kanssa.
Varsinaissuomalaisten kuntien kulttuuriviranhaltijoiden ja -työntekijöiden mukaan Varsinais-Suomen liitolla on tärkeä rooli kulttuurin aseman ja varsinaissuomalaisen kulttuuri-identiteetin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa maakunnassa. Maakunnan liitolla nähdään olevan myös potentiaalia kulttuurin rakenteiden kehittämisessä ja kulttuurin aseman vahvistamisessa kansallisellakin tasolla vaikuttamistyön kautta. Varsinaissuomalainen kulttuurikenttä on uniikki, mutta sen potentiaalia ei ole vielä täysin hyödynnetty: liiton, kuntien ja muiden kulttuuritoimijoiden pitkäjänteisellä yhteistyöllä Varsinais-Suomesta on mahdollista brändätä maan kiinnostavin kulttuurimaakunta.
Kuntien kulttuuriviranhaltijat kutsuttiin kahteen kuntakuulemistilaisuuteen joulukuussa 2022. Teamsin välityksellä järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 24 kulttuurityöntekijää 16 kunnasta. Kuntakuulemiset fasilitoi kulttuuriasioiden erikoissuunnittelija Riina Kotilainen ja Varsinaista kulttuuria -kehittämistehtävän koordinaattori Iina Wahlström.