Luovuudella uuteen vuoteen – ja tulevaisuuteen
Hei Uusi Vuosi, kirjoitan sinulle glögi- ja kahvikupin kanssa täältä välipäivien välitilasta, kahden vuoden välisestä porstuasta. Tässä on hyvä hetki tuumailla, millaisia asioita kohden haluaisi oman kompassinsa näyttävän. Mitä etsin? Minne kuljemme ensi vuoden maisemassa?
Sanataiteessa on monia tulevaisuuden suuntaamiseen sopivia harjoituksia. Voi kirjoittaa vaikkapa ajatuksenvirtaa aloittaen sanoilla ”haluan…” ja ”toivon…”. Tai sitten voi kuvitella itsensä vuoden, kahden päähän, ja voi kirjoittaa millaista tulevaisuudessa on, jos ja kun kaikki olisi turvallista ja hyvää. Kirjoittaminen voi olla yksi tapa havaita, mistä oma
turvallisuus ja hyvän tuntuinen olo syntyvät, ja millaisia tarpeita ja toiveita on omassa alitajunnassa päivittäisen pinta-aallokon alla.
Tiedän hyvin, etten voi kirjoittamalla tai ajatuksen voimalla hetkessä muuttaa niitä asioita, joiden muuttuminen olisi minusta kaikkein tärkeintä ja suurin toiveeni. En pysty taikomaan maailmaan yhdenvertaisuutta tai rauhaa, sillä rakenteita ei kukaan pysty muuttamaan yksin. Kirjoittamalla voin kuitenkin havaita omia arvojani ja tärkeysjärjestyksiäni, ja tiedostaminen voi antaa sysäyksiä pienille valinnoille, jotka voivat tehdä toiveita todeksi. Se mitä ei voida muuttaa yksin ja yhdessä yössä, voi muuttua yhdessä ja hetki kerrallaan.
Joku joskus keksi tulen, joku joskus halusi lentää ja lensi. Leikki ja luovuus monissa muodoissaan ovat ehkä se, mikä on tehnyt ihmisestä ihmisen, mutta luotammeko luovuuteen? Luotanko minä luovuuteen? Luovuus tuntuu olevan vahva voima ja vaikka se kiireessä joskus nukahtaakin, sitä voi herätellä ja treenata siinä missä muitakin taitoja. Mitä me muilla taidoilla ja tiedoilla teemme, jos meillä ei ole luovuutta, jonka avulla soveltaa?
Loimaan seudun seututaiteilijakokeilussa kiersin pääasiassa kouluja ja tapasin kymmenittäin nuoria. Kuvittelimme fantasiaolentoja, teimme tekstejä ja kokoonnuimme pelipöytien ääreen. Toivon, että kokeilusta siirryttäisiin pysyvään malliin, mutta lyhyissäkään kohtaamisissa aika ei mennyt hukkaan, vaikka usein ne tärkeimmät toiminnan tulokset eivät olekaan raportoitavissa. Jos oppilas saapuu taidetunnille kiroillen ja lähtiessä jää juttelemaan, on tapahtunut jotain.
Joulu on kerran vuodessa vaan, mutta uusi vuosi joka päivä. Ties mitä me vielä keksimme, toivottavasti kaikkea mahdollista ja mahdotonta.
Ystävällisesti, Hanna
sanataideohjaaja, yhteisötaiteilija, kouluttaja
Hanna Dufva toimi syksyllä 2022 seututaiteilijana Loimaan seudulla, keskittyen erityisesti luovan toiminnan tarjoamiseen nuorille. Seututaiteilijakokeilut ovat osa Varsinaista kulttuuria -hanketta. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa hanketta toteuttavat Varsinais-Suomen liitto ja Turun kaupungin vapaa-ajan palvelukokonaisuus.
Blogikirjoituksen kuvat on ottanut Shiori Piutunen, joka opiskelee media-alaa Novidassa. Piutunen seurasi osana opintojaan seututaiteilijan toimintaa ja kuvasi sitä. Piutunen harrastaa luonnon kuvausta sekä piirtämistä tietokoneella ja unelmoi työskentelystä graafikkona.
