Maakuntaperinne ja tunnukset
Maakuntavaakuna
Punaisessa kentässä ristikkäin kaksi kultaista peistä; kumpaankin peitseen on kiinnitetty kaksikielekkeinen sininen lippu, jossa reunoihin ulottuva kultainen risti; peitsien päällikkeenä kruunullinen kultainen turnajaiskypärä.
Kruunu: herttuakunnan kruunu.
Vaakunakuvio on peräisin vuodelta 1557, jolloin Kustaa Vaasa antoi pojalleen Juhanalle Suomen herttuakunnan. Tunnuskuvio oli yhtenä osana herttuakunnan vaakunassa. Tunnus oli esillä myös Kustaa Vaasan hautajaisissa ja esiintyy hänen Upsalan tuomiokirkossa olevassa hautamuistomerkissään.
Vaakunakuvio edusti Suomen herttuan Juhanan kilvessä Etelä-Suomea eli nykyistä Varsinais-Suomea. Kypärän ja peitsien voidaan olettaa kuvaavan täällä sijainnutta herttuan hovia ja maan hallinnollista keskusta. Pohjois-Suomen eli nykyisen Satakunnan karhuaiheinen vaakuna on tulkittu viittaavan turkiksia ja riistaa tuottaviin metsämaihin.
Varsinaisiksi maakuntavaakunoiksi nämä vanhat tunnuskuviot tulivat 1800-luvulla.
Helky laulu Auran rantain
silmä kirkas salamoi,
kaiu maine kauas kantain
minkä kunto kansan voi!
Täällä Suomen synnyinmuistot,
täällä työn ja tiedon puistot
virttä vapauden soi
virttä vapauden soi.
:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:
Auran rantamilla tähti
syttyi päälle Suomenmaan,
Auran rantamilta lähti
onni maahan ihanaan:
Kristinuskon, tiedon valta
nosti heimot kaikkialta
turvaks armaan synnyinmaan
turvaks armaan synnyinmaan.
:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:
Puhkes uudet tertut tuomeen,
aika aatteet uudet toi,
Auran rantamilta Suomeen
koitti kirkas huomenkoi.
Täällä Suomen synnyinmuistot,
täällä työn ja tiedon puistot
virttä vapauden soi
virttä vapauden soi.
:,: Helky laulu, kaiu maine,
virttä vapauden soi.:,:
Väinö Kulo (Kolkkala)
säv. Toivo Louko
Maakuntakukka tammi (Quercus robur)
Tuhat vuotta sitten jalopuulehdot olivat yleisiä ja Lounais-Suomessa kasvoi kymmenien metrien korkuisia tammijättiläisiä. Niitä kuitenkin raivattiin viljelyn tieltä. Tästä kertoo mm. Kalevalan runo ikitammen kaatajasta.Viime aikoina on tuettu tammimetsiköiden suojelua ja edistetty uusien tammikoiden perustamista. Tammen voi jokainen istuttaa puutarhaansa ja toivoa, että se elää monta sataa vuotta.
Maakuntalintu: naakka (Corvus monedula)
Naakka pesii kirkontorneissa, savupiipuissa ja ontoissa puissa. Sinivihreitä, pilkullisia munia on 4-7, joita naaras hautoo 18 vuorokautta. Poikaset viipyvät pesässä noin neljä viikkoa. Naakka on eteläisen ja läntisen Suomen lintu. Osa naakoista talvehtii pesimisalueillaan, osa muuttaa etelään ja lounaaseen. Jotkut muualla Suomessa pesivät naakat viettävät talvensa Varsinais-Suomessa.
Maakuntakala silakka (Clupea harengus membras)
Varsinais-Suomen maakuntakala silakka on Itämeressä elävän sillin muoto. Se elää parvissa ja vaeltaa vuodenaikojen mukaan avomeren ja rannikon välillä. Silakka on taloudellisesti Suomen merkittävin kala. Sitä pyydetään rysillä, verkoilla ja trooleilla.
Rymättylässä saatiin vuonna 1983 yhdellä nuotanvedolla 214 000 kilon maailmanennätyssaalis.
Silakka on edullinen ja terveellinen ruokakala.
Maakuntakivi graniitti
Punainen graniitti on kauniin väristä, tasalaatuista ja kestävää kiveä. Etenkin Vehmaalla ja Taivassalossa sitä on louhittu jo satoja vuosia rakennus- ja monumenttikiveksi. Tuotenimellä Balmoral Red se on eniten käytetty vientikivemme. Maakuntaansa Varsinais-Suomea punainen graniitti edustaa mm. Tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen edustalla, jossa on Suomen maakuntien lahjoittama Käräjäkivet-ryhmä.
Silloin, kun salossa ei ole Suomen lippua, on suositeltavaa käyttää viiriä. Viirin käyttö on vapaata.Se saa liehua yötä päivää, sen käyttöä eivät sido liputussäännöt. Asuintaloissa viiri voi liehua koko vuoden, kesämökeillä on suositeltavaa, että viiriä käytetään joko kotiväen ollessa paikalla tai koko kesän.
Varsinais-Suomessa voi jokainen nostaa salkoon maakunnan keltapunaisen viirin. Varsinais-Suomen liitto myy maakunnan vaakunalla varustettua keltapunaista viiriä. Ilman vaakunaa olevaa viiriä myyvät hyvin varustetut rakennustarvike- ym. liikkeet.
Myös monilla kunnilla on kunnan omalla vaakunalla varustettu viiri. Sukuseurat, kotiseutuyhdistykset ja muut järjestöt ovat teettäneet omia viirejään. Viirin avulla voi osoittaa yhteenkuuluvuutta lähipiiriin ja kiintymystä kotiseutuun.
Viirin normaali suosituspituus on puolet lippusalon pituudesta. Mikäli lähellä on puita tai rakennuksia, joihin viiri voisi tuulessa tarttua, tulee valita lyhyempi viiri. Avaralla paikalla puolestaan pidempi viiri näyttää uljaammalta.
Vaakunalla varustetun viirin hinta Varsinais-Suomen liitosta ostettuna (maksutapana käteinen):
3m 50€
4m 60€
5m 70€
6m 80€
Lisätietoja:
Suomalaisuuden liitto, p. (09) 442 824
Varsinais-Suomen liitto, p. (02) 2100 900