Kuulumisia maakuntavaltuustosta

Maakuntavaltuustossa kuultiin tänään maakuntajohtaja Jyri Arposen ajankohtaiskatsaus, jossa hän korosti Varsinais-Suomen geopoliittisesti ja taloudellisesti strategista asemaa Suomessa. Kokouksessa esiteltiin myös tuore Maakunnan tila -katsaus, joka tällä kertaa tarkastelee erityisesti maakunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi myös vuoden 2025 talousarvion sekä vuosien 2025 – 2027 talous- ja toimintasuunnitelman. Kokouksessa tehtiin myös yksi valtuustoaloite; RKP esitti, että maakunnan liiton viestinnän resursseja tulisi lisätä.

Maakuntajohtaja Arponen: Menestyvä Varsinais-Suomi kytkee Suomen länteen

Maakuntajohtaja Jyri Arponen painotti Varsinais-Suomen taloudellisesti ja geopoliittisesti strategista asemaa maakuntavaltuuston ajankohtaiskatsauksessaan.

– Varsinais-Suomella on Suomen kestävän kasvun, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamisessa merkittävä rooli. Tavoitteenamme on luoda innovaatiomaakunta, joka houkuttelee investointeja ja osaajia, edistää kestävää kasvua sekä panostaa infraan ja osaamiseen, Arponen linjasi. Maakunnan liittoa tarvitaan yhtenäisen kokonaiskuvan luomisessa alueen tarpeista ja mahdollisuuksista sekä tarvittavien toimien yhteensovittamisessa.

Maakunta on elinkeinorakenteeltaan monipuolinen, kansainvälinen ja teknologisesti kehittynyt. Se toimii Suomen siltana länteen ja on lyhyin yhteys Tukholmaan, Kööpenhaminaan ja Hampuriin. Länsirata on keskeinen osa Helsinki–Tukholma-yhteyttä, ja sen kehittäminen tukee niin taloutta kuin turvallisuuttakin. Läntisten yhteyksien rooli korostuu vallitsevassa geopoliittisessa tilanteessa. Myös E18 moottoritiellä ja Turun ja Naantalin satamilla on merkittävä rooli niin talouden kuin turvallisuudenkin kannalta.

Länsirata on keskeinen osa Helsinki -Tukholma yhteyttä sekä muuhun Länsi-Eurooppaan. Tätä Suomelle kriittistä yhteyttä tulee vahvistaa paitsi taloudellisin ja myös turvallisuus/puolustuspoliittisen tärkeyden vuoksi. Länsirata on kasvuinvestointi, joka mahdollistaa Etelä-Suomeen 1,7 miljoonan ihmisen vaikutusalueelle yhtenäisen työssäkäynti- ja asiointialueen. On koko maan edun mukaista panostaa kasvavien alueiden saavutettavuuteen, joissa investoinnit voivat tuottavat eniten hyvinvointia ja kilpailukykyä koko maan eduksi. Uusi ratalinjaus on ennen kaikkea kasvuinvestointi, joka lisää radanvarren kiinnostavuutta asumiselle, yrittämiselle ja investoinneille.

Varsinais-Suomella on myös erinomaiset edellytykset olla vihreän siirtymän edelläkävijä Suomessa. Vireillä on useita vihreän siirtymän hankkeita. Esimerkiksi kansallisen vetyverkon (Gasgrid) alustavat/suunnitteilla olevat reittivaihtoehdot kulkevat kaikki Lounais-Suomen kautta ja Naantaliin valmistellaan vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitosta.

Saaristomeren pelastaminen on myös maakunnan kärkitavoitteita. Arponen korosti vaikuttavien ja skaalautuvien toimien tarvetta, kuten EU:n maatalouspolitiikan uudistamista ja ravinnekierron tukemista.

Lisätietoja: Maakuntajohtaja Jyri Arponen, p. 040 766 2906

Maakunnan tila -katsaus
Yritysten panostukset tutkimukseen ja kehittämiseen vähentyneet

Tutkimus- ja kehittämismenot ovat kasvaneet Varsinais-Suomessa hitaasti viime vuosina. Vuonna 2023 T&K-menot kasvoivat vain 0,7 %, mikä oli maan neljänneksi heikoin tulos. Erityisen heikosti kehittyi yritysten tutkimus- ja kehittämismenot.

Yritysten T&K-panostukset ovat myös selvästi verrokkeja jäljessä. Varsinais-Suomessa yritysten T&K-menot olivat viime vuonna vain 300 miljoonaa euroa, kun ne Pirkanmaalla olivat lähes 800 miljoonaa. Lisäksi Varsinais-Suomessa yritysten T&K-panostukset laskivat viime vuonna 6 %, samalla kun Pirkanmaalla kasvua oli yli 10 %.

Varsinais-Suomen T&K-toiminnan kannalta merkittävimpiä aloja ovat lääke- ja kemianteollisuus, koneiden ja laitteiden valmistus sekä suunnittelu- ja tutkimuspalvelut. Näistä muilla aloilla T&K-menot kasvoivat, mutta suunnittelu- ja tutkimuspalveluissa oli pudotusta viime vuonna 37 %.

– Pudotusten tarkempaa yritysjakaumaa ei pysty tilastolähteistä selvittämään, mutta alalla toimii Varinais-Suomelle merkittäviä lääketutkimuksen yrityksiä sekä teollisuudelle suunnittelupalveluja tuottavia yrityksiä, toteaa Varsinais-Suomen liiton tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen.

Myös Business Finlandin varsinaissuomalaisille yrityksille myöntämä innovaatiorahoitus romahti viime vuonna 50 miljoonasta alle 20 miljoonaan euroon, mikä osaltaan selittää pudotusta yritysten T&K-menoissa

– Varsinais-Suomeen ollaankin rakentamassa TKI-kiihdyttämöä, jonka tavoitteena on tukea yrityksiä T&K-toiminnan kasvattamisessa, kertoo maakuntajohtaja Jyri Arponen Varsinais-Suomen liitosta.

Korkeakoulujen tutkimustoiminta on kehittynyt Varsinais-Suomessa vahvasti. Maakunnan korkeakoulujen T&K-menot olivat viime vuonna maan toiseksi korkeimmat, ja kasvua edellisvuotiseen oli lähes 10 %. Korkeakoulujen tutkimustoimintaa on kasvattanut etenkin ulkoisen rahoituksen hankkeiden lisääntyminen.

Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston kokouksessa 9.6. julkistetussa Maakunnan tila -katsauksessa käsitellään lisäksi Varsinais-Suomen viimeaikaista väestö- ja työllisyyskehitystä.

Lisätietoja katsauksesta antaa tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen (050 410 2294, antti.vasanen@varsinais-suomi.fi).

Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 talous- ja toimintasuunnitelman

Maakuntavaltuusto hyväksyi vuoden 2025 talousarvion ja vuosien 2025-2027 talous- ja toimintasuunnitelman.

Maakuntavaltuusto on vahvistanut vuoden 2023 tilikauden tulokseksi 6 134 euroa ylijäämää ja vuoden 2024 arvioiduksi alijäämäksi yhteensä 287 056 euroa,​ joka suunnitellaan katettavaksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä.  

Nykyisillä toimintatuotoilla vuodesta 2025 arvioidaan tulevan alijäämäinen 127 462 euroa. Alijäämäisyys johtuu muun muassa henkilöstökulujen kasvusta kunta-​alan palkankorotusten myötä sekä yleisestä kustannusten kohoamisesta. Kuntavaalivuosina myös toimielinten kokouksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia on enemmän. 

Liiton toimintatuotot koostuvat pääosin kuntien maksuosuuksista. Maksuosuuksiin ei esitetä korotuksia. Jäsenkunnille varattuun mahdollisuuteen tehdä esityksiä kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi vastasi määräaikaan mennessä neljätoista kuntaa.  

Lisätietoja: Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246

RKP esittää valtuustoaloitteessaan lisää resursseja maakunnan liiton viestintään

Kokouksessa tehtiin yksi valtuustoaloite. Gilla Granberg (RKP) esitteli RKP:n valtuustoryhmän aloitteen, jossa esitetään lisää resursseja maakunnan liiton viestintään, jotta Varsinais-Suomi ja Varsinais-Suomen liitossa tehty työ tunnettaisiin aiempaa paremmin.